Alleeli

Wikipedia
Loikkaa: valikkoon, hakuun

Alleelit ovat saman geenin vaihtoehtoisia muotoja, joilla on kromosomissa sama lokus eli paikka.[1] Diploidin solun vastinkromosomeissa samassa geenilokuksessa sijaitsevat alleelit muodostavat alleeliparin. Klassisen perinnöllisyystieteen keksijä Gregor Mendel otti käyttöön käsitteen alleeli tarkoittamaan perinnöllisyyden perusyksikköä.

Diploidisolu on homotsygoottinen, jos sen molemmissa vastinkromosomeissa on geenistä sama alleeli, tai heterotsygoottinen, jos alleelit ovat erilaiset. Monessa tapauksessa heterotsygootin parin toinen alleeli on dominoiva eli vallitseva, toinen resessiivinen eli väistyvä. Väistyvän ominaisuuden esilletulo on näin ollen mahdollista vain homotsygoottina. Myös letaali alleeli saattaa olla olemassa heterotsygoottina, homotsygoottina se johtaa yksilön kuolemaan.

Alleelit voivat olla myös epätäydellisesti dominoiva tai ko-dominoivia, jolloin molempien alleelien ominaisuudet ilmenevät yksilön fenotyypissä. Ko-dominoivat alleelit ovat muun muassa ihmisen ABO-veriryhmän takana. Jos samassa populaatiossa alleeleja on kolme tai useampi, kyseessä on multippeli alleeli (lat. multiplus moni). Tällaisia ovat esimerkiksi ihmisen veriryhmän määrittävät alleelit. Samalla yksilöllä voi kuitenkin olla enintään kaksi alleelia.

Perinnöllisyystieteessä organismilla normaalisti luonnossa esiintyvää alleelia kutsutaan usein villialleeliksi ja muita alleeleja mutanttialleeleiksi.

Lähteet[muokkaa | muokkaa wikitekstiä]

  1. Tenhunen, Jukka; Ulmanen, Ismo; Ylänne, Jari: Biologia: Geeni ja biotekniikka, s. 160. 6. uudistettu painos. Helsinki: WSOY, 2004. ISBN 951-0-28293-6.