Gregor Mendel
Wikipedia
| Gregor Mendel | |
|---|---|
 |
|
| Syntynyt | 22. heinäkuuta 1822 Hynčice, Itävallan keisarikunta |
| Kuollut | 6. tammikuuta 1884 Brno, Itävalta-Unkari |
| Tutkimusala | genetiikka |
| Instituutti | Pyhän Tuomaan luostari |
| Tutkinnot | Wienin yliopisto |
| Tunnetuimmat työt | perinnöllisyystiede |
| Uskonnollinen kanta | katolinen |
Gregor Mendel (22. heinäkuuta 1822 – 6. tammikuuta 1884) oli saksankielinen itävaltalainen augustinolaismunkki Brnon kaupungissa, joka sijaitsee nykyisessä Tšekin tasavallassa. Häntä pidetään usein "genetiikan isänä".
Mendel oli luostarissa koulutettu munkki, joka teki systemaattisia geneettisiä kokeita herneillä luostarin puutarhassa. Hänen vuosia jatkuneet, huolellisesti suunnitellut risteytyskokeensa loivat perustan perinnöllisyystieteen myöhemmälle kehitykselle. Mendel vietti eristäytynyttä elämää ja julkaisi vain kaksi tieteellistä julkaisua elinaikanaan. Tieteellisen työnsä ohella hän mm. opetti matematiikkaa luostarin koulussa, sekä yliopistossa ja päätyi myöhemmin luostarinsa johtajaksi. Tämä työ oli hänestä vaativinta, sillä hän joutui taistelemaan luostarin säilymisen puolesta valtiovaltaa vastaan.
Mendel valitsi seitsemän erilaista pavun ominaisuutta kokeisiinsa ja teki laajoja, kvantitatiivisia risteytyskokeita, jotka jatkuivat monen sukupolven ajan. Näiden kokeiden perusteella hän päätteli, etta tietyt pavun ominaisuudet ovat periytyviä ja taustalla olevat, sukupolvesta toiseen kulkeutuvat perintötekijät (geenit) voivat olla vallitsevia (dominantteja) tai peittyviä (resessiivisiä). Hän pystyi myös osoittamaan, että tietyt ominaisuudet voivat periytyä jälkeläisille toisistaan riippumatta (segregaatio).
Mendel oli kolme vuosikymmentä aikaansa edellä, kun biologit eivät taksonomisen biologiakäsityksensä vuoksi arvostaneet hänen empiirisiä tutkimuksiaan. Geneetikot vahvistivat hänen tutkimustuloksensa 1900-luvun alussa. Siitä pitäen häntä on pidetty aiheellisesti genetiikan uranuurtajana.
