Gregor Mendel
Sivulta puuttuu | Gregor Mendel | |
|---|---|
 |
|
| Syntynyt | 20. heinäkuuta 1822 Hynčice, Itävallan keisarikunta |
| Kuollut | 6. tammikuuta 1884 (61 vuotta) Brünn, Itävalta-Unkari |
| Tutkimusala | genetiikka |
| Instituutti | Pyhän Tuomaan luostari |
| Tutkinnot | Wienin yliopisto |
| Tunnetuimmat työt | perinnöllisyystiede |
| Uskonnollinen kanta | katolinen |
Gregor Mendel (20. heinäkuuta 1822 – 6. tammikuuta 1884) oli saksankielinen itävaltalainen augustinolaismunkki. Häntä pidetään usein genetiikan ”isänä”. Hän asui suurimman osan elämästään Brünnissä (nyk. Brno), joka hänen aikanaan kuului Itävaltaan mutta nykyisin Tšekkiin.
Mendel oli luostarissa koulutettu munkki ja teki systemaattisia geneettisiä kokeita herneillä luostarin puutarhassa. Hänen vuosia jatkuneet, huolellisesti suunnitellut risteytyskokeensa loivat perustan perinnöllisyystieteen myöhemmälle kehitykselle. Mendel vietti eristäytynyttä elämää ja julkaisi vain kaksi tieteellistä julkaisua elinaikanaan. Tieteellisen työnsä ohella hän muun muassa opetti matematiikkaa luostarin koulussa ja yliopistossa sekä päätyi myöhemmin luostarinsa johtajaksi. Tämä työ oli hänestä vaativinta, sillä hän joutui taistelemaan luostarin säilymisen puolesta valtiovaltaa vastaan.
Tutkimustyö [muokkaa]
Mendel valitsi seitsemän erilaista herneen ominaisuutta kokeisiinsa ja teki laajoja, kvantitatiivisia risteytyskokeita, jotka jatkuivat monen sukupolven ajan. Näiden kokeiden perusteella hän päätteli, etta tietyt herneen ominaisuudet ovat periytyviä ja niiden taustalla olevat, sukupolvesta toiseen kulkeutuvat perintötekijät (geenit) voivat olla vallitsevia (dominantteja) tai peittyviä (resessiivisiä). Hän pystyi myös osoittamaan, että tietyt ominaisuudet voivat periytyä jälkeläisille toisistaan riippumatta (segregaatio).
Mendel oli kolme vuosikymmentä aikaansa edellä, kun biologit eivät taksonomisen biologiakäsityksensä vuoksi arvostaneet hänen empiirisiä tutkimuksiaan. Geneetikot vahvistivat hänen tutkimustuloksensa 1900-luvun alussa. Siitä pitäen häntä on pidetty aiheellisesti genetiikan uranuurtajana.
Mendelin mukaan on myös nimetty kolme tunnettua biologista lakia, Mendelin säännöt:
- 1. sääntö, sääntö jälkeläisten yhdenmukaisuudesta
- 2. sääntö, erkanemissääntö
- 3. sääntö, sääntö ominaisuuksien vapaasta yhdistymisestä
