Gregor Mendel

Wikipedia
Loikkaa: valikkoon, hakuun
Gregor Mendel
Gregor Mendel oval.jpg
Syntynyt 20. heinäkuuta 1822
Heinzendorf (nyk. Hynčice), Itävallan keisarikunta
Kuollut 6. tammikuuta 1884 (61 vuotta)
Brünn, Itävalta-Unkari
Tutkimusala genetiikka
Instituutti Pyhän Tuomaan luostari
Tutkinnot Wienin yliopisto
Tunnetuimmat työt Versuche über Pflanzenhybriden (1865)
Uskonnollinen kanta katolinen

Gregor Johann Mendel (20. heinäkuuta 1822 Heinzendorf6. tammikuuta 1884 Brünn) oli saksankielinen itävaltalainen augustinolaismunkki. Häntä luonnehdotaan usein ”genetiikan isäksi”.[1] Hän asui suurimman osan elämästään Brünnissä (nyk. Brno), joka hänen aikanaan kuului Itävaltaan mutta nykyisin Tšekkiin.

Mendel oli luostarissa koulutettu munkki. Hän teki herneillä järjestelmällisiä perinnöllisyyskokeita luostarin puutarhassa. Hänen monivuotiset, huolellisesti suunnitellut risteytyskokeensa loivat perustan perinnöllisyystieteen myöhemmälle kehitykselle. Mendel vietti eristäytynyttä elämää ja julkaisi vain kaksi tieteellistä julkaisua elinaikanaan. Tieteellisen työnsä ohella hän muun muassa opetti matematiikkaa luostarin koulussa ja yliopistossa sekä päätyi myöhemmin luostarinsa johtajaksi. Tämä työ oli hänestä vaativinta, sillä hän joutui taistelemaan luostarin säilymisen puolesta valtiovaltaa vastaan.

Tutkimustyö[muokkaa | muokkaa wikitekstiä]

Mendel valitsi kokeisiinsa seitsemän erilaista herneen ominaisuutta ja teki laajoja, kvantitatiivisia risteytyskokeita, jotka jatkuivat monen sukupolven ajan. Näiden kokeiden perusteella hän päätteli, että tietyt herneen ominaisuudet ovat periytyviä ja niiden taustalla olevat, sukupolvesta toiseen kulkeutuvat perintötekijät (geenit) voivat olla vallitsevia (dominantteja) tai peittyviä (resessiivisiä). Hän pystyi myös osoittamaan, että tietyt ominaisuudet voivat periytyä jälkeläisille toisistaan riippumatta (segregaatio).

Mendel oli kolme vuosikymmentä aikaansa edellä, kun biologit eivät taksonomisen biologiakäsityksensä vuoksi arvostaneet hänen empiirisiä tutkimuksiaan. Geneetikot vahvistivat hänen tutkimustuloksensa 1900-luvun alussa. Siitä pitäen häntä on pidetty aiheellisesti genetiikan uranuurtajana.

Mendelin mukaan on myös nimetty kaksi tunnettua biologista lakia, Mendelin säännöt:

  • 1. sääntö eli erkanemissääntö tai lohkeamissääntö (Law of Segregation)[2]
  • 2. sääntö eli ominaisuuksien vapaan yhdistymisen sääntö (Law of Independent Assortment)[3]
  • sääntöä peittyvien (resessiivisten) ominaisuuksien jäämisestä vallitsevien (dominanttien) ominaisuuksien varjoon, kutsutaan usein Mendelin 3. laiksi (Law of Dominance), mutta nykyisin tätä pidetään perinnöllisyyden perusoppina, ei niinkään Mendelin lakina.
Seitsemän Mendelin tutkimista herneen 34:stä ominaisuudesta.

Lähteet[muokkaa | muokkaa wikitekstiä]

  1. Gregor Mendel Encyclopædia Britannica. Viitattu 4.12.2014.
  2. Phillip McClean: Mendel's First Law of Genetics (Law of Segregation) Mendelian Genetics. 2000. Viitattu 4.12.2014.
  3. Phillip McClean: Mendel's Law of Independent Assortment Mendelian Genetics. 2000. Viitattu 4.12.2014.

Kirjallisuutta[muokkaa | muokkaa wikitekstiä]

  • Henig, Robin M.: Der Mönch im Garten: Die Geschichte des Gregor Mendel und die Entdeckung der Genetik. Berlin: Argon, 2001. ISBN 3-87024-528-X.
  • Mendel, Gregor: Versuche über Pflanzenhybriden. 2 Abhandlungen 1865 und 1869. Herausgegeben von Erich von Tschermak-Seysenegg. Nachdruck in der Reihe Ostwald's Klassiker der exakten Wissenschaften. Frankfurt am Main: Verlag Harry Deutsch, 2000. ISBN 3-8171-3121-6. Teoksen verkkoversio.
  • Novelli, Luca: Mendel und die Antwort der Erbsen. Würzburg: Arena, 2009. ISBN 978-3-401-06182-5.
  • Portin, Petter: Gregor Mendelin työn juuret ja hedelmät: 150 vuotta perinnöllisyyden peruslakien keksimisestä. Tieteessä tapahtuu, 2015, 33. vsk, nro 2, s. 3–12. ISSN 0781-7916. Artikkelin verkkoversio.

Aiheesta muualla[muokkaa | muokkaa wikitekstiä]

Commons
Wikimedia Commonsissa on kuvia tai muita tiedostoja aiheesta Gregor Mendel.