Heikkolahjaisuus

Wikipedia
Loikkaa: valikkoon, hakuun

Heikkolahjaisuudella tarkoitetaan normaalia, mutta melko alhaista älykkyyttä, joka aiheuttaa laaja-alaisia oppimisvaikeuksia sekä vaikeuttaa toimimista ongelmanratkaisua vaativissa tilanteissa[1]. Heikkolahjaisuuteen liittyy usein myös jonkinasteisia ongelmia selviytyä arkielämän perusasioista, minkä vuoksi monet tarvitsisivat yksilöllistä ohjausta ja räätälöityjä tukipalveluita.[1] Ihminen luokitellaan heikkolahjaiseksi, jos hänen älykkyysosamääränsä on 70-85. Heikkolahjaisilla on kuitenkin korkeampi älykkyysosamäärä kuin kehitysvammaisilla[2].

Arviolta seitsemän prosenttia väestöstä luokitellaan heikkolahjaisiksi[3]. Heikkolahjaisuus on miehillä yleisempää kuin naisilla, minkä vuoksi kaksi kolmannesta laaja-alaisten oppimisvaikeuksien takia erityisopetukseen siirretyistä oppilaista on poikia[1].

Laaja-alaisten oppimisvaikeuksien vaikutus opintoihin[muokkaa | muokkaa wikitekstiä]

Laaja-alaiset oppimisvaikeudet heikentävät yksilön suoriutumista lähes kaikissa kouluaineissa etenkin ylemmillä luokilla, mutta vaikeudet ovat yleensä nähtävissä jo koulun ensimmäisillä luokilla[1]. Laaja-alaisia oppimisvaikeuksia omaavien oppilaiden kouluaikaa leimaavat pysyvät vaikeudet saavuttaa oppimistavoitteita. Tavallista on peruskoulun opiskelu joko kokonaan tai hyvin laajasti yksilöllistetyn oppimäärän mukaisesti. Toinen mahdollisuus on opiskelu yleisopetuksen opetussuunnitelman mukaisesti mutta suurin vaikeuksin ja hyväksyttävän suorituksen alarajalla.[1]

Laaja-alaisten oppimisvaikeuksien vuoksi erityisopetukseen siirrettyjä peruskoululaisia oli vuonna 2002 noin 13 000.[1] Peruskoulun jälkeen monet laaja-alaisia oppimisvaikeuksia omaavat suorittavat ammatilliset opinnot erityisopiskelijoina yleisissä ammatillisissa oppilaitoksissa tai ammatillisissa erityisoppilaitoksissa. Noin kahdeksan prosenttia ammatillisessa toisen asteen koulutuksessa opiskevista on erityisopiskelijoita.[1]

Tuen tarve arjessa[muokkaa | muokkaa wikitekstiä]

Monet heikkolahjaiset tarvitsisivat yksilöllistä ohjausta ja räätälöityjä tukipalveluita selviytyäkseen arkielämän perusasioista. Yhteiskunta ei kuitenkaan tarjoa apua ja tukipalveluita pelkästään heikkolahjaisuuden perusteella.[1]

Heikkolahjaisten työllistyminen[muokkaa | muokkaa wikitekstiä]

Heikkolahjaisten kilpailukyky avoimilla työmarkkinoilla on todennäköisesti heikko myös ammatillisen tutkinnon omaavilla henkilöillä[1]. Heikkolahjaisuutta ei kuitenkaan pidetä työkyvyttömyyseläkkeen perusteena kuten älyllistä kehitysvammaisuutta.lähde? Heikkolahjaisten työttömyys ja toimeentulo-ongelmat ovatkin merkittävä sosiaalinen ongelma[1]

Viitteet[muokkaa | muokkaa wikitekstiä]