Autistien oikeuksien liike

Wikipedia
Loikkaa: valikkoon, hakuun

Autistien oikeuksien liike yhtyy tutkija Simon Baron-Cohenin ajatukseen siitä, että Aspergerin syndrooma ja lievä autismi eivät ole kehityshäiriöitä, vaan kyse on puhtaasti neurobiologisesta erilaisuudesta. Esimerkiksi aspergereiden fyysiseen maailmaan suuntautuva kognitiivinen tyyli ei ole sinänsä sen puutteellisempi kuin valtaväestön sosiaaliseen maailmaan suuntautuva tyyli.[1] Myöskään autismin kirjolaisten aisteja ei voida pitää viallisena, koska ne ovat usein jopa tarkempia kuin valtaväestön edustajilla. Eläminen neurotyypillisiä ihmisiä varten suunnitellussa yhteiskunnassa aiheuttaa kirjolaisille kuitenkin erityistarpeita, jotka tulisi ottaa huomioon.[1]

Liike toimii sen puolesta, että ihmiset hyväksyisivät neurologisen poikkeavuuden homoseksuaalisuuden kaltaisena asiana, josta voisi iloita sen sijaan että sitä yritettäisiin parantaa.[2] Tarkoituksena on korostaa, että autismissa ei ole kyse sairaudesta vaan neurologisesta erilaisuudesta, johon liittyy ongelmien lisäksi myös huomattavia vahvuuksia.

Autistien oikeuksien liikkeen päämääränä on neurologisen monimuotoisuuden eli neuro­diversiteetin tunnustaminen, autismin kirjoon kuuluvien yhteiskunnallisen aseman ja oikeusturvan parantaminen sekä omaehtoisesti toimivan autismikulttuurin luominen.

Aspies for Freedom järjestön Gareth Nelson on esittänyt, että autismin kirjolaisille annettaisiin neurologisen vähemmistön virallinen asema. Tällöin olisi helpompi pitää huolta siitä, ettei autismin kirjolaisia aseteta perusteetta muita huonompaan asemaan. Autistiset piirteet eivät saisi olla esimerkiksi rekrytoinnin esteenä, jos ne eivät haittaa työtehtävien menestyksekästä hoitamista.[3]

Autistien oikeuksien liike on kiinnittänyt huomiota myös siihen, että terveydenhuollossa käytetään edelleen harmittomien autististen stressinhallintakeinojen kieltämisen sekä aistiylikuormalle altistamisen kaltaisia epäeettisiä menetelmiä[4]. Lisäksi autismin kirjon tilat sekoitetaan edelleenkin usein mielenterveyden häiriöihin, minkä johdosta autisimin kirjolaisille saatetaan tarjota vääränlaista hoitoa.

Katso myös[muokkaa | muokkaa wikitekstiä]

Lähteet[muokkaa | muokkaa wikitekstiä]

Aiheesta muualla[muokkaa | muokkaa wikitekstiä]