HFA

Wikipediasta
Siirry navigaatioon Siirry hakuun

Kannerin oireyhtymä eli varhaislapsuuden autismi jaetaan usein kahteen luokkaan henkilön kognitiivisen suoriutumisen perusteella[1]. Jakoa syvästi ja lievästi autistisiin ei ole määritelty missään virallisesti, eikä sitä mainita tautiluokituksissa, mutta puhumattomista autisteista ja autisteista, joiden älykkyysosamäärä on alle 70, käytetään usein nimitystä LFA (Low Functioning Autism) eli syvä tai vaikea autismi. Muista Kannerin autisteista käytetään nimitystä HFA (High-functioning autism) eli lievä autismi, jota kutsutaan toisinaan myös hyvätasoiseksi autismiksi.[2].

Yhdysvalloissa lievää autismia saatetaan käyttää myös Aspergerin syndrooman (AS) synonyymina[3]. Lievä autismi saattaakin olla joissain tapauksissa hyvin lähellä Aspergerin oireyhtymää. Lievästi autistisiksi kutsutut henkilöt eroavat Suomessa Asperger-diagnoosin saaneista vähintään siten, että heillä ilmeni jo ennen kolmen vuoden ikää poikkeavuutta leikeissä taikka kielellisessä tai sosiaalisessa kehityksessä[4]

Vuonna 2013 julkaistussa yhdysvaltalaisessa DSM-5-tautiluokituksessa kaikki autismikirjon erillisdiagnoosit yhdistettiin yhdeksi autismikirjon häiriö -diagnoosiksi[5]. Uusi autismikirjon häiriö -diagnoosi korvaa DSM-5-tautiluokituksessa lapsuusiän autismin, laaja-alaiset kehityshäiriöt HFA:n sekä Aspergerin oireyhtymän.[6]

Tunnettuja HFA-ihmisiä[muokkaa | muokkaa wikitekstiä]

Katso myös[muokkaa | muokkaa wikitekstiä]

Lähteet[muokkaa | muokkaa wikitekstiä]

  • Broberg A., Almqvis K., Tjus T. (2005). Kliininen lapsipsykologia. Edita Helsinlki

Viitteet[muokkaa | muokkaa wikitekstiä]

  1. Teaching Students Who Are Low-Functioning: Who Are They and What Should We Teach? Cathy Pratt & Rozella Stewart.
  2. Yliherva, Anneli & Olsén, Päivi (2007) Mitä tiedämme lapsuusiän autismin kuntoutuksesta? Suomen Lääkärilehti no. 33
  3. High Functioning Autism.
  4. Kansainvälinen tautiluokitus ICD 10. Diagnostiset kriteerit.
  5. Marja-Leena Mattila: Autism spectrum disorders: an epidemiological and clinical study. Väitöstutkimus. Oulun yliopiston lääketieteellinen tiedekunta 2014.
  6. Sami Leppämäki ja Asko Niemelä (2014) Minne Aspergerin oireyhtymä katosi? Duodecim nr 9

Aiheesta muualla[muokkaa | muokkaa wikitekstiä]

Tämä lääketieteeseen liittyvä artikkeli on tynkä. Voit auttaa Wikipediaa laajentamalla artikkelia.