HFA

Wikipedia
Loikkaa: valikkoon, hakuun

Kannerin oireyhtymä eli varhaislapsuuden autismi jaetaan usein kahteen luokkaan henkilön kognitiivisen suoriutumisen perusteella[1]. Jakoa syvästi ja lievästi autistisiin ei ole määritelty missään virallisesti, eikä sitä mainita tautiluokituksissa, mutta puhumattomista autisteista ja autisteista, joiden älykkyysosamäärä on alle 70, käytetään usein nimitystä LFA (Low Functioning Autism) eli syvä tai vaikea autismi. Muista Kannerin autisteista käytetään nimitystä HFA (High-functioning autism) eli lievä autismi, jota kutsutaan toisinaan myös hyvätasoiseksi autismiksi.[2]

Edellä mainittuun jaotteluun on kuitenkin syytä suhtautua varauksella, koska älykkyysosamäärä ei mittaa luotettavasti yksittäisen henkilön älykkyyttä. Esimerkiksi tohtori Wendy Lawson[3] ja kirjailija Donna Williams saivat kehitysvammaisuuteen viittaavat pisteet diagnostisissa älykkyystesteissä[4], vaikka he eivät täytä muita kehitysvammaisuuden diagnostisia kriteereitä.

Yhdysvalloissa lievää autismia saatetaan käyttää myös Aspergerin syndrooman (AS) synonyymina[5]. Lievä autismi saattakin olla joissain tapauksissa hyvin lähellä Aspergerin oireyhtymää. Lievästi autistisiksi kutsutut henkilöt eroavat Suomessa Asperger-diagnoosin saaneista vähintään siten, että heillä ilmeni jo ennen kolmen vuoden ikää poikkeavuutta leikeissä taikka kielellisessä tai sosiaalisessa kehityksessä[6]

Muutos diagnostisissa kriteereissä[muokkaa | muokkaa wikitekstiä]

Uuden yhdysvaltalaisen DSM-5 tautiluokituksen diagnostiset kriteerit saattavat siirtää muutoin HFA:n saavat Autismikirjon häiriö-diagnoosin alle tai jopa ulkopuolelle. Laaja-alaisiin kehityshäiriöihin on luettu autismi, HFA, Aspergerin oireyhtymä (AS) ja tarkemmin määrittelemätön laaja-alainen kehityshäiriö/epätyypillinen autismi. Useat diagnostiset kriteerit, päällekkäisyydet, epätarkkuudet ja monien psykiatristen liitännäishäiriöiden poissulkeminen laaja-alaisissa kehityshäiriöissä ovat aiheuttaneet sekaannuksia.[7]. Myös osa niistä jotka aiemmin olisivat saaneet HFA:n tai Aspergerin oireyhtymän diagnoosin siirtynevät autismikirjon häiriön ulkopuolelle laajempaan autismin fenotyyppiin [8].

Tunnettuja HFA-ihmisiä[muokkaa | muokkaa wikitekstiä]

Katso myös[muokkaa | muokkaa wikitekstiä]

Lähteet[muokkaa | muokkaa wikitekstiä]

  • Broberg A., Almqvis K., Tjus T. (2005). Kliininen lapsipsykologia. Edita Helsinlki

Viitteet[muokkaa | muokkaa wikitekstiä]

  1. Teaching Students Who Are Low-Functioning: Who Are They and What Should We Teach? Cathy Pratt & Rozella Stewart. http://www.iidc.indiana.edu/?pageId=429
  2. name="lääkärilehti">Yliherva, Anneli & Olsén, Päivi (2007) Mitä tiedämme lapsuusiän autismin kuntoutuksesta? Suomen Lääkärilehti no. 33
  3. Wendy Lawsonin kotisivut. http://mugsy.org/wendy/
  4. Donna Williamsin kotisivut. http://www.donnawilliams.net/?id=292 Donna Williams, Diagnosis.
  5. High Functioning Autism. http://www.answers-about-autism.info/high-functioning-autism-defined.html
  6. Kansainvälinen tautiluokitus ICD 10. Diagnostiset kriteerit.
  7. Mattila M-L. (2014) Autism spectrum disorders : an epidemiological and clinical study. Academic dissertation. University of Oulu
  8. Molly Losh, Debra Childress, Kristen Lam, and Joseph Piven: Defining Key Features of the Broad Autism Phenotype. A Comparison Across Parents of Multiple- and Single-Incidence Autism Families. American Journal of Medical Genetics Part B (Neuropsychiatric Genetics). 47B:424–433 (2008). http://comm.soc.northwestern.edu/ndl/files/2012/10/Losh-Childress-Lam-Piven-2008.pdf

Aiheesta muualla[muokkaa | muokkaa wikitekstiä]

Tämä lääketieteeseen liittyvä artikkeli on tynkä. Voit auttaa Wikipediaa laajentamalla artikkelia.