Mielen teoria

Wikipedia
Loikkaa: valikkoon, hakuun

Mielen teoria ei tarkoita teoriaa kuinka mieli toimii, vaan se on kehityspsykologian käsite, joka tarkoittaa yksilön ymmärrystä, että muillakin ihmisillä on oma tietoisuus, omat ajatukset ja omat tunteet [1][2][3][4]. Sitä voisi kuvata "kykynä astua toisen kenkiin". Se on hyvin lähellä empatian käsitettä. Esimerkiksi autismissa eräs vaikeus on juuri kyky ymmärtää toisen ajattelua[5][6][7][8][9][10][11][12].

Tutkijat ovat myös pohtineet, olisiko muillakin eläinlajeilla kuin ihmisellä kykyä ymmärtää toisten yksilöiden ajattelua[1][13][14][15].

Sisällysluettelo

Mielen teorian kehittyminen [muokkaa]

Aihealueen ensimmäisiksi empiirisiksi tutkijaksi usein mainitaan psykologi Jean Piaget, joka piti lapsia 3-4-vuotiaiksi saakka itsekeskeisinä olentoina, jotka eivät kykene ymmärtämään muiden lasten näkökulmia[16]. Nykyään ajatellaan Piagetin aliarvioineen lasten kehitystä ja mielen teorian kehittyvän askeleittain jo vauvaiästä saakka [17][18][19][20][21][22][23] [24][25]. Tätä on testattu mm. ns. Sally-Anne-tehtävällä ja "valheellisilla valokuvilla" [26][27] [28]. Sally-Anne-tehtävässä Sally laittaa lelun laatikkoon ja lähtee huoneesta. Sitten Anne tulee ja siirtää sen toiseen paikkaan. Lapsilta kysytään, mistä Sally etsii lelua tullessaan takaisin. Kolmivuotias yleensä arvelee, että sieltä mihin Anne sen laittoi, mutta jo nelivuotias tajuaa, että siitä laatikosta, mihin Sally sen laittoi. Kolmivuotiaista juuri kukaan ei anna oikeaa vastausta, mutta he katsovat aluksi oikeaan suuntaan eli Sallyn laatikkoa kohden[29].

Neuropsykologia [muokkaa]

Mielen teoria on paikannettu aivokuvantamismenetelmillä otsalohkoon, ohimolohkoon ja erityisesti ohimo- ja päälakilohkojen liitoskohtaan (temporoparietaalinen liitos)[30][31][32]. Ns. peilisolujen yhteyttä mielen teoriaan on myös pohdittu niin puolesta[33][34][35] kuin vastaan[36].

Katso myös [muokkaa]

Viitteet [muokkaa]

  1. ↑ a b Premack, D. G. & Woodruff, G. (1978). Does the chimpanzee have a theory of mind? Behavioral and Brain Sciences, 1, 515-526.
  2. ↑ Courtin, C. (2000) The impact of sign language on the cognitive development of deaf children: The case of theories of mind. Cognition, 77,25-31.
  3. ↑ Courtin, C., & Melot, A.-M. (2005) Metacognitive development of deaf children: Lessons from the appearance-reality and false belief tasks. Journal of Deaf Studies and Deaf Education, 5, 266-276.
  4. ↑ Carruthers, P. (1996). Simulation and self-knowledge: a defence of the theory-theory. In P. Carruthers & P.K. Smith, Eds. Theories of theories of mind. Cambridge: Cambridge University Press.
  5. ↑ Moore, S. (2002). Asperger Syndrome and the Elementary School Experience. Shawnee Mission, KS: Autism Asperger Publishing Company. 
  6. ↑ Baker, J. (2003). Social Skills Training: for children and adolescents with Asperger Syndrome and Social-Communication Problems. Mission, KS: Autism Asperger Publishing Company. 
  7. ↑ Baron-Cohen S, Leslie AM, Frith U (1985). "Does the autistic child have a 'theory of mind'?" (PDF). Cognition 21 (1): 37–46. doi:10.1016/0010-0277(85)90022-8. PMID 2934210. Viitattu 2008-02-16. 
  8. ↑ Happe, 1995, Child Development
  9. ↑ Leslie AM, Frith U (1988). "children with autism's understanding of seeing, knowing and believing" (PDF). British Journal of Developmantal Psychology 6: 315–324. The British Psychological Society. Viitattu 2008-02-16. 
  10. ↑ Baron-Cohen, S. (1991). Precursors to a theory of mind: Understanding attention in others. In A. Whiten, Ed., Natural theories of mind: Evolution, development, and simulation of everyday mindreading (233-251). Cambridge, MA: Basil Blackwell.
  11. ↑ Leslie, A. M. (1991). Theory of mind impairment in autism. In A. Whiten, Ed., Natural theories of mind: Evolution, development, and simulation of everyday mindreading. Cambridge, MA: Basil Blackwell.
  12. ↑ Hobson, R.P. (1995). Autism and the development of mind. Hillsdale, N.J.: Lawrence Erlbaum Associates Ltd.
  13. ↑ Courtin, C. (2000) The impact of sign language on the cognitive development of deaf children: The case of theories of mind. Cognition, 77,25-31.
  14. ↑ Povinelli, D.J., Nelson, K.E., & Boysen, S.T. (1990). Inferences about guessing and knowing by chimpanzees (Pan troglodytes). Journal of Comparative Psychology, 104, 203-210.
  15. ↑ Hare, B., Call, J., & Tomasello, M. (2001). Do chimpanzees know what conspecifics know and do not know? Animal Behavior, 61, 139-151.
  16. ↑ Piaget, J., & Inhelder, B. (1948/1967). The Child's Conception of Space. New York: W.W. Norton.
  17. ↑ Terje Falck-Ytter, Gustaf Gredebäck & Claes von Hofsten (2006), Infants predict other people's action goals[1], Nature Neuroscience 9 (2006)
  18. ↑ Barresi, J. and Moore, C. (1996). Intentional relations and social understanding. Behavioral and Brain Sciences, 19,107-122.
  19. ↑ Charman, T., Baron-Cohen, S., Sweetenham, J., Baird, G., Cox, A., & Drew, A. (2000). Testing joint attention, imitation, and play as infancy precursors to language and theory of mind. Cognitive Development, 15, 481-498.
  20. ↑ Gergely, G., Nadasdy, Z., Csibra, G., & Biro, S. (1995). Taking the intentional stance at 12 months of age. Cognition, 56, 165-193.
  21. ↑ Meltzoff, A.N., & Moore, M.K. (1999). Persons and representation: Why infant imitation is important for theories of human development. In J. Nadel & G. Butterworth, Eds. Imitation in Infancy: Cambridge Studies in Cognitive Perceptual Development, 9-35. New York: Cambridge University Press.
  22. ↑ Carpenter, M., Akhtar, N., & Tomasello, M. (1998). Fourteen- through 18-month-old infants differentially imitate intentional and accidental actions. Infant Behavior & Development, 21, 315-330.
  23. ↑ Meltzoff, A.N. (1995). Understanding the intentions of others: Re-enactment of intended acts by 18-month-old children. Developmental Psychology, 31, 838-850.
  24. ↑ Wimmer, H., & Perner, J. (1983). Beliefs about beliefs: Representation and constraining function of wrong beliefs in young children's understanding of deception. Cognition, 13, 103-128.
  25. ↑ Gopnik & Astington (1988)
  26. ↑ Zaitchik, D. (1990). When representations conflict with reality: the preschooler’s problem with false beliefs and “false” photographs. Cognition, 35, 41-68.
  27. ↑ Leslie, A., & Thaiss, L. (1992). Domain specificity in conceptual development. Cognition, 43, 225-51.
  28. ↑ Sabbagh, M.A., & Moses L.J. (2006). Executive functioning and preschoolers’ understanding of false beliefs, false photographs, and false signs. Child Development, 77(4), 1034-1049.
  29. ↑ http://www.markkuojanen.com/sivut/luennot/who-cares-2005/C4lykkyys-ja-kehitysvammaisuus.php
  30. ↑ Frith U, Frith CD. Development and neurophysiology of mentalizing. Philos Trans R Soc Lond B Biol Sci. 2003 Mar 29;358(1431):459-73.
  31. ↑ UNDERSTANDING OTHER MINDS: Linking Developmental Psychology and Functional Neuroimaging - Annual Review of Psychology, 55(1):87 - Abstract
  32. ↑ Samson D, Apperly IA, Chiavarino C, Humphreys GW. Left temporoparietal junction is necessary for representing someone else's belief. Nat Neurosci. 2004 May;7(5):499-500.
  33. ↑ Rizzolatti G, Craighero L. The mirror-neuron system. Annu Rev Neurosci. 2004;27:169-92.
  34. ↑ Iacoboni, M., Molnar-Szakacs, I., Gallese, V., Buccino, G., Mazziotta, J.C. (2005). Grasping the intentions of others with one's own mirror neuron system. PLoS Biology, 3(3), 529-535.
  35. ↑ Gallese, V., & Goldman, A. (1998). Mirror neurons and the simulation theory of mind-reading. Trends in Cognitive Science, 2(12), 493-501.
  36. ↑ Frith U, Frith CD. Development and neurophysiology of mentalizing. Philos Trans R Soc Lond B Biol Sci. 2003 Mar 29;358(1431):459-73.

Aiheesta muualla [muokkaa]

Haettu osoitteesta http://fi.wikipedia.org/w/index.php?title=Mielen_teoria&oldid=13012908