Käsite
Wikipedia
 |
Tähän artikkeliin tai osioon ei ole merkitty lähteitä tai viitteitä. Voit auttaa Wikipediaa lisäämällä artikkelille asianmukaisia lähteitä. Lähteettömät tiedot voidaan kyseenalaistaa tai poistaa. |
Käsite on kielellisen ilmaisun sanan, lauseen tai termin kognitiivinen merkityssisältö. Lisäksi sanoilla tai termeillä voi olla elämyksellä koettu ei-käsitteellinen sisältö. Klassisesti käsite on ymmärretty sanan määritelmäksi, jolloin sana olisi synonyyminen määritelmänsä kanssa. Tämä näkemys on kuitenkin nykyään kyseenalaistettu.
Käsitteet ovat näin ontologiselta asemaltaan mentaalisia tai abstrakteja. Puhutut tai kirjoitetut sanat, tieteelliset termit ja lauseet puolestaan ovat materiaalisesti manifestoituvia kommunikaatioissa käytettyjä kielellisiä ilmaisuja jotka ilmaisevat käsitteitä tai näistä rakentuvia kompleksisempia ajattelun yksiköitä, propositioita.
Käsitteitä tutkitaan kognitiotieteessä, kielifilosofiassa kognitiivisessa psykologiassa ja semiotiikassa
Sisällysluettelo |
[muokkaa] Käsitteet olioiden ja olioluokkien representaatioina
Olioita luokittelevat käsitteet ymmärretään kognitiivisessa psykologiassa yleensä muistissa oleviksi representaatioiksi. Yksittäisten konkreettisten havaintojen kautta saamamme tiedot maailmasta prosessoituvat muistissa yleisemmiksi kategorisoiviksi tietoedustuksiksi. Käsitteet ovat siten muistiesityksiä, jotka luokittelevat tai selittävät yleensä - enemmän tai vähemmän tilanneriippuvaisesti - aistitun tai ajatellun entiteetin ominaisuuksia.
Usein selitykseksi riittää kohteen luokittelussa, havaittujen ominaisuuksien "kuuluessa luokkaan" maailmankuvassamme tai käsitteellisessä viitekehyksessämme.
Esimerkiksi: "Miksi tämä auto on punainen?" "Se on paloauto."
Käsitteiden rakentuminen merkitsee sitä, että ne ovat jatkuvan dynaamisen muutoksen alaisia. Ks. käsitteellinen muutos. Näin ollen se ominaisuuksien joukko, jonka avulla tulkitsemme aistimaamme tai ajattelemaamme olevan kohdetta riippuu maailmankuvastamme (ns. havaintojen teoriapitoisuus). Mikäli samastamme käsitteen kaiken sen kanssa, mitä voimme johonkin kategorioon tai olioon liittää, joudumme sanomaan että entiteettien muistirepresentaatiot ja siten myös kaikki käsitteemme ovat subjektiivisia ja yksilöin ontogeneettisen historian kuluessa muokkautuneita kuvauksien koosteita olevan eri entiteeteistä.
Toinen mahdollisuus on yrittää erottaa olioita ja kategorioita koskeva maailmantieto, eli uskomukset tai _käsitykset_ käsitteistä. Tällöin käsitteet voivat olla (enemmän tai vähemmän) intersubjektiivisia. Tietomme jostakin oliosta on kaiken sen informaation kooste, joka ovat varastoitunut muistiimme kyseisestä kohteesta, ja jotka voimme palauttaa mieleemme. Tieto on se käsiteperustainen mentaalinen tila, joka ohjaa toimintaamme. Käsitteellinen tieto on se tieto, joka perustuu ilmaisujen merkityksiin (käsitteisiin).
Tällöinkin käsitteiden intersubjektiivisuuden asteen voi ajatella vaihtelevan suuresti. Suurimmillaan se on tiede- ja muiden tiiviisti yhteistyötä tekevien yhteisöjen jäsenten piirissä. Erimielisyydet arkipäivässä ja myös tieteessä riippuvat juuri siitä, millaisia ominaisuuksia käytettyjen termien ja sanojen viittauksen kohteeseen kytketään. Emme ole tästä välttämättä itse tietoisia, sillä pidämme omia käsitteitämme niin itsestään selvinä ettemme yleensä vaivaudu niitä huolellisesti analysoimaan.
Myös tieto ja reflektiivinen itsetietoisuus ovat käsiteperustaisia mielen tiloja. Kognitiivisesti tarkastellen oppiminen tuottaa meille käsitteitä ja käsityksiä, joiden varassa ohjaamme toimintaamme ja teemme päätöksiä.
[muokkaa] Käsitteiden luokittelu
- Peruskäsite on hierarkkisen rakenteen alin käsite, jonka sisältöä ei määrittele enää mikään muu samaan käsitejärjestelmään kuuluva käsite.[1] Sitä ei annetussa tai muodostettavassa käsitejärjestelmässä voida kuvata käsitejärjestelmän muiden käsitteiden avulla, eli peruskäsite ei sisällä muita käsitejärjestelmän käsitteitä.[2]
- Johdettu käsite on käsite, jonka sisältämää tietämystä kuvataan yhdellä tai useammalla muulla johdetulla käsitteellä tai peruskäsitteellä.[1]
[muokkaa] Katso myös
[muokkaa] Lähteet
- ↑ 1,0 1,1 Tolvanen, Tomi: Concept D/D käsitekaavion analyysi eri tieteenalojen näkökulmista Tampereen yliopisto, tietojenkäsittelytieteiden laitos. Viitattu 31.12.2008.
- ↑ Hölttä, Marketta: Käsitteellinen mallintaminen oppisisältöjen kuvaamisessa Tampereen yliopisto, tietojenkäsittelytieteiden laitos. Viitattu 31.12.2008.
[muokkaa] Aiheesta muualla
- Bermúdez, José & Cahen, Arnon: Nonconceptual Mental Content The Stanford Encyclopedia of Philosophy. The Metaphysics Research Lab. Stanford University. (englanniksi)
- Chalmers, David & Bourget, David (toim.): Bibliography on Concepts MindPapers. A Bibliography of the Philosophy of Mind and the Science of Consciousness. Australian National University. (englanniksi)
- Margolis, Eric & Laurence, Stephen: Concepts The Stanford Encyclopedia of Philosophy. The Metaphysics Research Lab. Stanford University. (englanniksi)
