Käsiteanalyysi

Wikipedia
Loikkaa: valikkoon, hakuun

Käsiteanalyysi tarkoittaa asioiden ja esineiden (entiteettien) sekä niiden välisten yhteyksien (suhteiden) selvittämistä. Käsitteillä kuvataan kielellisesti ilmaistujen sanojen, lauseiden tai termien sisällön merkitystä. Sana analyysi juontaa juurensa antiikin Kreikkaan. Sieltä käyttöön otettu sana ανάλυσις (análysis) tarkoittaa osiin purkamista tai hajottamista. Käsiteanalyysin kohteena voidaan pitää minkä tahansa eteen tulevan käsitteen tai käsitteiden välisten suhteiden tarkastelua. Käsiteanalyysin kansainvälisesti käytetty englanninkielinen termi on formal concept analysis.selvennä ,lähde?

Käsiteanalyysin filosofinen tausta[muokkaa | muokkaa wikitekstiä]

Käsiteanalyysin lähtökohtana on filosofinen analyysi. Se on ongelman ratkaisemiseksi tarvittavan ymmärryksen saavuttamista pilkkomalla käsitteitä pienempiin, paremmin ymmärrettäviin palasiin.[1]Tämä ns. dekompositio on yksi analyysin tulkinnoista. Analyysi voidaan nähdä myös palauttamisena loogiseen perusmuotoon (regressive analysis) ja tulkintana (interpretative analysis).[2]

Tietämyksen strukturointiin ja esittämiseen tähtäävä käsiteanalyysi on nykyään viety hyvin pitkälle esimerkiksi tietokoneiden ja erityisesti hakukoneiden maailmassa. Hakukoneen periaatteena voidaan katsoa olevan tietokanta, joka tunnistaa esimerkiksi sanoja. Sanat ovat hakukoneelle käsitteitä, joita se käsittelee. Ihminen on tuottanut hakukoneen käyttämät käsitteiden analyysit eli sisällöt ja kuvaukset.lähde? Seuraavassa on kuvattu joitakin käsitteiden ja niiden välisten suhteiden analyysitapoja ja -menetelmiä.

Käsiteanalyysi yksittäisten käsitteiden hahmotusmenetelmänä[muokkaa | muokkaa wikitekstiä]

  • Käsitteitä ja asioita voidaan ymmärtää, avata ja oppia visuaalisin keinoin. Näköaistia hyödynnetään erilaisten asioiden hahmottamiseen, oppimiseen ja niiden käsittämiseen. Anatomian opiskelussa voidaan hahmottamista tukea kuvien avulla. Erilaisia ilmeitä ja eleitä voidaan oppia käsittämään ja mallintamaan kuvien avulla.[3]
  • Tuntoaistiin vaikuttavat ärsykkeet luultavasti lisäävät parhaiten kykyä ymmärtää ja analysoida esimerkiksi sellaisia käsitteitä kuin kylmä. Sentrifugin avulla voi saada tuntemuksen ja sen myötä käsityksen ja G-voiman vaikutuksesta.
  • Kuuloaistiin perustuva puhe on ihmisen tavallisin ja tutuin opittu tapa luoda käsitteitä, kommunikoida ja oppia uutta. Kieli koostuu yksittäisistä ilmaisuista, sanoista ja lauseista, jotka pitävät sisällään erilaisia merkityksiä.
  • Mielikuvat ovat osa ihmisen tajuntaa. Ne ovat tavallaan välipalikoita ihmisen havaintojen – aistien kautta välittyvien havaintojen – ja ihmisen sisäisen elämän välillä. Näkömielikuva perustuu näköaistin välityksellä tehtyyn havaintoon, joka jää ihmisen mieleen hänen oman tulkintansa mukaisena mielikuvana. Mielikuvan avulla ihminen muodostaa vastineen eli representaation niille esineille ja asioille, jotka eivät ole itse aistihavainnossa havaittavissa. Mielikuvat siis tarkoittavat ihmiselle jotain todellisuuden kohdetta. – se on ladattu tarkoittavuudella. Ammatillisessa koulutuksessa ja varsinkin työpaikalla tapahtuvassa koulutuksessa voidaan hyödyntää mielikuvia, joita käytetään apuna mallinnettaessa esimerkiksi vaativaa työprosessia.[4][5]

Käsiteanalyysi käsitteiden välisten suhteiden analyysinä[muokkaa | muokkaa wikitekstiä]

  • Sukupuulla tarkoitetaan alkujaan sukulaisuussuhteita selvittävää visuaalista tai tekstimuotoista rakennelmaa. Sukupuun mallista kuvausta voidaan käyttää moneen tarkoitukseen.
  • Merkityssuhdekaavion perusajatus on, että jokainen ajatus koostuu käsitteistä ja niiden välisistä suhteista. Lauseet ja käsitteet voivat liittyä toisiin lauseisiin tai käsitteisiin monella eri tavalla, mistä johtuu myös se, että sama lause tai käsite voi eri yhteyksissä merkitä täysin eri asiaa. Merkityssuhdekaaviolla pyritään selvittämään merkityssuhteiden verkkoa tekstissä. Merkityssuhdekaavio sopii esimerkiksi pohtivien, argumentoivien tai erittelevien tekstien käsittelyyn ja on erityisen käyttökelpoinen esimerkiksi opinnäytetyön kirjoittamisen apuna.[6][7]
  • Tietotekniikassa käytetään käsitekaavioita ja (olio)luokkakaavioita kuvaamaan atk-järjestelmän tietovarastojen (tietokantojen) tai ohjelmakirjastojen rakennetta ja sisältöä. Tähän tarkoitukseen on kehitetty UML-mallinnuskieli, jossa yhtenä kuvaustekniikkana käytetään luokkakaaviota.

Käsitemaailman kehittyminen[muokkaa | muokkaa wikitekstiä]

Käsitemaailman kehittyminen liittyy lähinnä puheen kehitykseen. Kieli ohjaa merkittävällä tavalla ajatteluamme ja sillä on keskeinen rooli ihmisten yrityksissä tuoda esiin omia ajatuksiaan ja toisaalta ymmärtää toinen toistamme. Tätä kautta kielellä on myös vaikutusta yksilöiden käyttäytymiseen ja käyttäytymisen tulkintaan. Käsitteet ovat abstraktioita todellisuudesta ja niiden avulla luodaan järjestystä ja jäsennetään ympäröivää maailmaa. Käsitteet ovat myös historiallisia ja kulttuurisia konstruktioita, jotka koostuvat toisista käsitteistä ja mahdollistavat abstraktin ajattelun. Lapsi oppii ensin konkreettisempia sanoja. Yleensä noin 6 ikävuoden ikäisenä ihminen oppii käsittämään abstraktimpia käsitteitä kuten yläkäsitteet, rinnakkaiskäsitteet, yhteenkuuluvuuden, aikakäsitteen ja yleisemmin asioiden välisiä suhteita kuvaavat käsitteet.[8][9][10][11]

Sanasto on jotakin käytännön tarkoitusta varten tehty sanaluettelo. Sanakirjojen tekemistä kutsutaan leksikografiaksi. Sanakirja on yleensä aakkosellinen sanaluettelo, jossa on sanoja merkityksineen, määritelmineen ja esimerkkeineen. Mikäli sanan merkityksiä ja määritelmiä ei ole, kutsutaan luetteloa sanastoksi.

Esitysmuotoja[muokkaa | muokkaa wikitekstiä]

Semanttinen verkko[muokkaa | muokkaa wikitekstiä]

Semanttinen verkko on 1950-luvulta lähtien kehitelty tietämyksen esittämistapa. Rakenteena semanttisella verkolla tarkoitetaan suunnattua verkkoa, jonka pisteet edustavat käsitteitä ja kaaret käsitteiden välisiä semanttisia suhteita. Verkko koostuu joukosta solmuja (node, vertex) ja joukosta niitä yhteen liittäviä kaaria. Semanttisia verkkoja käytetään esimerkiksi sanastojen esittämiseen tietokoneella käsiteltävässä muodossa. Semanttinen Web on Internetin WWW-palvelun laajennus, jonka dokumentit on suunniteltu myös koneita silmälläpitäen. Tällöin ohjelmistot pystyvät hyödyntämään dokumenttia käyttäjän näkökulmasta ja auttamaan käyttäjää tiedon etsinnässä. Käsitekarttoja voidaan pitää semanttisen verkoston hyvin vapamielisenä sovelluksena.[12]

Käsitekartta[muokkaa | muokkaa wikitekstiä]

Käsitekartta on analysoitavan aiheen graafinen esitysmuoto. Käsitekartta, tai miellekartta eli mind map, rakennetaan opiskelun edetessä visuaalisina sanoina. Opittu asia kuvataan sanalla, joka voidaan yhdistää kuvaan. Miellekartta auttaa prosessoimaan opittavaa tietoa jo opiskeluvaiheessa. Rajoitteena voi olla se, että käsitekartta ei avaudu muille lukijoille. Se on usein henkilökohtainen ja tekijälleen merkityksellinen. Käsitekartan tehtävä on palauttaa asioita mieleen nopeasti tiivistetyssä ja visuaalisessa muodossa.

Käsiteanalyysi tutkimusotteena[muokkaa | muokkaa wikitekstiä]

Käsiteanalyyttisen tutkimusotteen tarkoituksena on käsitejärjestelmien konstruointi. Käsiteanalyysi voi toimia pohjana empiiriselle tutkimukselle tai sitä voidaan käyttää itsenäisenä tutkimusotteena. Käsiteanalyysin avulla jäsennetään tutkimuksen kohteena olevaa käsitettä, pyritään ymmärtämään siihen liitettyjä merkityksiä ja selkeytetään sen suhdetta lähikäsitteisiin. Menetelmän avulla kyetään tunnistamaan käsitteen kriittiset ominaispiirteet. Käsiteanalyysin yhtenä tavoitteena on (usein abstraktin) käsitteen yhdenmukaisen määrittelyn tai ymmärryksen löytäminen, jonka seurauksena eri tutkijat kykenevät kommunikoimaan ilmiöstä täsmällisesti ja yhteneväisesti. Samalla kun tiedon vastaanottaja tulkitsee, ymmärtää, automaattisesti dekoodaa, prosessoi, antaa merkityksen, avaa sanoman tai luo käsityksen, hän samalla myös väistämättä oppii jotain. Syntyy tiedostettu tai tiedostamaton henkinen vaste kuten tietoisuus, muistijälki tai asenne, jolla voi olla käyttäytymisvaikutus.[13][14]

Katso myös[muokkaa | muokkaa wikitekstiä]

Muita pedagogisia malleja ja opetusmenetelmiä[muokkaa | muokkaa wikitekstiä]

Lähteet[muokkaa | muokkaa wikitekstiä]

  1. Kortelainen, Ilmari: Analyysi Logos-ensyklopedia. 10.11.2008. Filosofia.fi. Viitattu 7.6.2010.
  2. Beaney, Michael, "Analysis", The Stanford Encyclopedia of Philosophy (Winter 2012 Edition)
  3. Nuopponen, Anita (2003). Käsiteanalyysi asiantuntijan työvälineenä.Nuopponen, Anita: Käsiteanalyysi asiantuntijan työvälineenä, s. 13-24. AFinLA vuosikirja. Jyväskylä: Suomen soveltavan kielitieteen yhdistys, 2003. eripainos. (suomeksi)
  4. Turunen, Kari E.: ”Minusta näyttää – johdatus reflektiiviseen filosofiaan”, 1998.
  5. Leppänen, Anneli: ”Työprosessien mallintaminen tukemaan työn ja osaamisen kehittymistä”, 2000.
  6. Savolainen, Erkki: Asiakirjoittaminen ja kielenhuolto 2003. Joensuun yliopiston Savonlinnan opettajankoulutuslaitos. Viitattu 7.6.2010.
  7. Laurinen, Leena & Kauppinen, Anneli: Merkityssuhteet lukemisen ja kirjoittamisen apuna 1988. Jyväskylän yliopisto. Viitattu 7.6.2010.
  8. Kakkuri-Knuuttila, M-L.: Hypoteesien testaus. Teoksessa Kakkuri-Knuuttila, M-L. (toim.): Argumentti ja kritiikki. Lukemisen, keskustelun ja vaikuttamisen taidot, s. 303–326. Helsinki: Gaudeamus, 1998.
  9. Takala, T. & Lämsä, A-M.: Tulkitseva käsitetutkimus organisaatio- ja johtamistutkimuksen tutkimusmetodisena vaihtoehtona. Liiketaloudellinen aikakauskirja, 2001, nro 3, s. 371–390.
  10. Kiikkala, I.: Käsitteenmuodostuksen tieteelliset menetelmät. Sairaanhoitaja-lehti, 1994a, nro 6/94/30.09.94, s. 34–36.
  11. Kiikkala, I.: Käsitteet. Silta käytännön, opetuksen, johtamisen ja tutkimuksen välille. Sairaanhoitaja-lehti, 1994c, nro 1/94/11.02.94, s. 19–20.
  12. Siljamäki, Heikki: Semanttinen web: verkon seuraava vaihe kehittyy lupaavasti Tietoviikko. 20.2.2010. Viitattu 7.6.2010.
  13. Puusa, A.: Käsiteanalyysi tutkimusmenetelmänä. Premissi, 2008, nro 4. Joensuun Yliopisto. Tieteellinen artikkeli.
  14. Wilson, J.: Thinking with concepts. Cambridge University Press, 1969.

Aiheesta muualla[muokkaa | muokkaa wikitekstiä]