Kognitiivinen psykologia

Wikipedia

Kognitiivinen psykologia on psykologian osa-alue, joka tutkii ihmisen tietoa käsitteleviä prosesseja, esimerkiksi muistin, oppimisen, ajattelun, havaitsemisen, tarkkaavaisuuden, luovuuden ja ongelmanratkaisun toimintaa. Se perustuu kognitivismille ja syntyi 1900-luvun jälkipuolella syrjäyttäen behavioristisen psykologian vallitsevana psykologian koulukuntana.

Kognitiivinen psykologia rakentuu kokeelliselle ja tieteelliselle tutkimukselle eikä se kognitivismin nimissä ota esimerkiksi introspektiota ainoana tai luotettavimpana tiedonlähteenä. Tarkkaa ajankohtaa kognitiivisen psykologian synnylle on vaikea määrittää, mutta se sai merkittäviä sysäyksiä tekoälyn ja kognitiotieteen synnyn myötä 1956.^[1] Termi yleistyi käyttöön Ulrich Neisserin vuonna 1967 kirjoittaman kirjan Cognitive psychology ansiosta.

Kognitiotiede on kognitiivista psykologiaa lähellä oleva tieteenala, joka tutkii kognitivismia sinällään ja sen taustaoletuksia enemmän kuin psykologian käytännön tutkimusta.

Kognitiivisessa neuropsykologiassa puolestaan pyritään reduktionistisesti yhdistämään kognitiivisen psykologian löytämiä moduuleja ja mekanismeja neurotieteen kanssa. Kognitiivinen psykologia on jaettavissa karkeasti neljään osa-alueeseen:

• Kokeellinen kognitiivinen psykologia tutkii terveitä yksilöitä useimmiten laboratorio-olosuhteissa,
• Kognitiivinen neuropsykologia tutkii kognitiivisia poikkeamia aivovamman saaneissa potilaissa,
• Laskennallinen kognitiotiede kehittää kognition toimintaa jäljitteleviä tietokonemalleja,
• Kognitiivinen neurotiede hyödyntää aivokuvaustekniikoita aivojen toiminnan ja fysiologisen rakenteen tutkimiseksi.

[muokkaa] Kognitiivisen psykologian käsitteitä

Skeemat

Havaitseminen

• Tarkkaavaisuus ja siihen liittyvät teoriat
• Havaitseminen
  • Havaintopsykologia

Oppiminen

• Oppimisteoriat (koulukuntien näkemykset oppimisesta)
• Taitava oppiminen
  • Oppimaan oppiminen
  • Oppimistrategiat ja -tyylit
  • Miellekartta
  • Tavoiteorientaatiot
  • Oppimisorientaatiot
  • Oppimismotivaatio
  • Metakognitiiviset taidot
• Elinikäinen oppiminen

Muisti

• Muistitutkimus
• Muistijärjestelmä (Atkinson ja Shiffrin)
  • Sensorinen muisti
  • Työmuisti
  • Pitkäkestoinen eli säilömuisti
    • Deklaratiivinen muisti
    • Proseduraalinen muisti
• Tallentaminen
• Unohtaminen, unohtamisteoriat

Kieli

• Käsitteet ja niiden muodostuminen
• Kielen perustasot
• Kielen ja ympäristön jäsentämisen (/ajattelun) suhde

Ajattelu

• Mielikuvat
• Ihmisen ja eläinten ajattelun erot
• Ongelmanratkaisu
  • Päätöksenteko, heuristiikat
• Taitava ajattelu
  • Asiantuntijuus
  • Luovuus
  • Älykkyys

[muokkaa] Viitteet

1. ↑ Eysenck, Keane (2005), s. 1

[muokkaa] Kirjallisuutta

• Niiniluoto, Ilkka & Heikki J. Koskinen (toim.): Kognitiivisesta naturalismista naturalistiseen kognitioon: Helsingin yliopiston filosofian ja psykologian laitosten järjestämä kotimainen kollokvio 8.11.1995. Helsingin yliopiston filosofian laitoksen julkaisuja 1/1996. Helsinki: Helsingin yliopiston filosofian laitos, 1996. ISBN 951-45-7622-5.
• Schacter, Daniel L.: Muistin seitsemän syntiä: Miten aivot muistavat ja unohtavat. (Alkuteos: The seven sins of memory: How the mind forgets and remembers, 2001.) Suomentanut Kimmo Pietiläinen. Helsinki: Terra Cognita, 2002. ISBN 952-5202-64-X.
• Michael W. Eysenck, Mark T. Keane: Cognitive Psychology – A Student's Handbook. Fifth Edition. Psychology Press, 2005. ISBN 1-84169-359-6.

Tämä psykologiaa käsittelevä artikkeli on tynkä. Voit auttaa Wikipediaa laajentamalla artikkelia. Voit auttaa laajentamaan myös muita samankaltaisia artikkeleita.

Tämä kognitiotieteeseen liittyvä artikkeli on tynkä. Voit auttaa Wikipediaa laajentamalla artikkelia. Voit auttaa laajentamaan myös muita samankaltaisia artikkeleita.