Työpsykologia
Sivulta puuttuu Työ- ja organisaatiopsykologia tutkii työssä tapahtuvia psykologisia prosesseja. Organisaatiopsykologia keskittyy organisaatioiden toimintaan. Työ- ja organisaatio psykologia ovat toisiaan lähellään olevia psykologian haaroja.
Työ- ja oorganisaatiopsykologia tekevät työn ja organisaation analyysia ja tutkivat niiden kehittämistä, johtamista, työturvallisuutta, ergonomiaa, sosiaalipolitiikkaa, oppivaa organisaatiota, työntutkimusmetodologiaa, vuorovaikutusta työorganisaatiossa sekä hyvinvointia ja kuormittumista työssä. Organisaatiopsykologia sivuaa myös organisaatioiden liiketoimintaympäristöä, organisaatioiden kulttuuria.
Sisällysluettelo |
Organisaation toiminta [muokkaa]
Organisaation tavoitteena on työn tekemisen avulla luoda lisäarvoa resursseista, eli tiedosta, materiaalista ja rahasta tuotteita ja palveluita. Organisaation johtamisen avulla työskentelyn tehokkuuteen voidaan vaikuttaa. Organisaatio psykologia tutkii johtamista muunmuassa suunnittelua, työn ja resurssien organisointia, työn johtamista ja kontrollointia.
Organisaation toimintaan vaikuttaa työntekijöiden ihmisoikeuksien toteutuminen työympäristön mielekkyys.
Organisaatiot muodostavat yksittäisten työntekijöiden kanssa psykologisen sopimuksen, jossa yksilö antaa organisaation käyttöön aikaa, tietotaitoa, luovuutta ja sitoutumista. Organisaatio puolestaan maksaa palkan, luo turvallisuuden tunnetta ja voit antaa sosiaalisen status aseman.
Arvot ja etiikka [muokkaa]
Työn arvojen muutos on luonut työntekijöille ja organisaatioille kehittymistarpeita. Kehittymistä voi tapahtua henkilökohtaisen kokemusten, muilta oppimisena, joista muodostetaan teorioita. Psykologian tutkimus kokeilee teorioiden toimintaa ja opettaa edelleen. Organisaation kulttuuri vaikuttaa millä tavalla jäsenet toimivat.Organisaatiokulttuuri voi olla samankaltaisuutta tai erilaisuutta korostava. Jäsenten kulttuurierot voivat johtaa helposti konfliteihin, jos eroavaisuuksista huolimatta ei selvästi korosteta erilaisuuden tärkeyttä. [1]
Organisaatiopsykologiaan kuuluu osana sosiaalisen vastuu, joka on Kestävän kehityksen osa-alue. Organisaatio voi valita sosiaalisen vastuullisuuden aktiivisen kehittämisen, eettisten minimivaatimusten täyttämisen tai taistella vaatimuksista.
Persoonallisuus [muokkaa]
-
Pääartikkeli: Persoonallisuus
Työntekijät poikkeavat toisistaan ominaisuuksiltaan esimerkiksi iän, sukupuolen, koulutuksen ja etnisen taustan osalta. Persoonallisuuspsykologia selittää ihmisten eroja tarkemmin esimerkiksi piirreteorian avulla sekä Myers–Briggsin tyyppi-indikaattorin avulla
Työtyytyväisyyden ja työtehokkuus [muokkaa]
Työtyytyväisyys ja työtehokkuus liittyvät toisiinsa. Työtehokkuus helpottaa tehtävien hoitamista ja antaa positiivisen työvireen. Työtyytyväisyys puolestaan vaikuttaa työmoraalin ja työntekijöiden omakuvan kautta käyttäytymisenä ja työtehokkuutena. [2]. Työtyytyväisyys linkittyy läheisesti työmotivaatioon, joka on motivaatioteorioiden osa-alue.
Motivaatiota voidaan selittää muunmuassa tarveteorioiden avulla. Maslowin tarvehierarkiassa alemman tason tarpeet on tyydytettävä, ylemmän tason tarpeiden tyydyttämisesksi. Tarvehierarkiassa alhaalta ylös on (1)fysiologiset, (2) turvallisuuden, (3) yhteenkuuluvuuden ja rakkauden, (4) arvonannon sekä (5) itsensä toteuttamisen tarpeet. Clayton p. Alderferin teoriassa vastaavasti on (1) olemassaolo, (2) vuorovaikutus ja (2) kasvu. David McClelland teoriassa puolestaan on liityntä, valta ja suoriutuminen. Herzberg sisältää motivaatiota mahdollisesti heikentävät hygieenia tekijöihin ja parantaviin motivaatiotekijöihin. [3]
Motivaatiotekijät voidaan jakaa myös ihmisin sisäisiin ja ulkoisiin motivaatiohin. Sisäisiä motivaatioita on muunmuassa kasvun tai kehittymisen tarpeet. Sisäisiä motivaatioita on vaikea muuttaa johtamisen avulla, kun taas ulkoisia motivaattoreita, eli esimerkiksi palkaa voidaan helpommin muuttaa. Pelkästään motivaatio ei kuitenkaan riitä tehtävien suorittamiseen vaan yksilöt ja organisaatio tarvii myös tehtävien suorittamiseen vaadittavat taidot. Työntekijä voi kokea työssä niinsanottua flow kokemuksia, kun hänellä on tarvittavat taidot tehtävän hoitamiseen ja sekä ulkoiset ja sisäiset motivaatiotekijät toteutuvat tehtävässä. [4]
Ryhmät [muokkaa]
Työ- ja organisaatiopsykologiaan liittyy erilaiset ryhmät. Ryhmien toimintaan liittyy ryhmän ominaisuudet ja ryhmäkäyttäytyminen. Ryhmien tekemiin päätöksiin vaikuttaa muunmuassa ryhmäajattelu, jonka seurauksena ryhmä voi tehdä hyviä tai huonoja päätöksiä. Ryhmäajattelun huonoja päätöksiä kutsutaan Abilenen paradoksiksi, eli kaikki ryhmän jäsenet voivat tehdä epämieluisan päätöksen ajatellen muiden ryhmänjäsenten haluavan päätöstä.
Organisaatioissa neuvottelut käydään sekä ryhmien sisällä, että organisaation sidosryhmien kesken. Neuvotteluissa ongelmana voi olla osapuolien ajattelu kakun jakamisesta kakun kasvattamisen sijaan.
Koulutusta antavia instituutioita [muokkaa]
- Helia JOH36S
- Jyväskylän yliopiston avoin yliopisto Johtamisen aineopinnot YJO A220
- Teknillinen korkeakoulu tuotantotalouden osasto
- Spektri
Kirjallisuus [muokkaa]
Goleman, Daniel: Tunneäly työelämässä. Otava, 1999. ISBN 951-1-15811-2.
Lähteet [muokkaa]
- ↑ Cox Jr, Taylor: The multicultural organization. The Executive, 1991. (englanniksi)
- ↑ Judge, T.A., Bono, J.E., Thoresen, C.J., Patton, G.K.: The job satisfaction-job performance relationship: A qualitative and quantitative review. Psychological Bulletin, 2001, nro 127(3), s. 376-402. (englanniksi)
- ↑ Valkealahti, Kyllikki: Motivaation monet mallit. Itsetuntemuksesta voimaa työssä jaksamiseen, 2004, nro 23, s. 44 –46. [www = http://www.uva.fi/materiaali/pdf/isbn_952-476-052-5.pdf Artikkelin verkkoversio].
- ↑ Kehr, Hugo M.: Intergrating Implicit Motives, Explicit Motives, and Perceived Abilities: The Compensatory Moel of Work Motivation and Volition. Academy of management Review, 2004, nro 3, s. 479–499. Artikkelin verkkoversio. (englanniksi)
Aiheesta muualla [muokkaa]
- Siop.org (englanniksi)
- Wood, J. et al. (2010). Organisational Behaviour: Core Concepts and Applications (2nd ed.). Milton, Australia: Wiley. (englanniksi)
