Reduktio

Wikipedia
Loikkaa: valikkoon, hakuun
Tämä artikkeli kertoo yleisestä filosofisesta käsitteestä. Reduktiosta Ruotsi-Suomen historiaan liittyvänä käsitteenä on eri artikkeli.

Reduktio on termi jota käytetään mm. filosofiassa, historiassa, kemiassa, tietojenkäsittelytieteessä, matematiikassa, fysiikassa, lääketieteessä ja kielitieteessä.

Filosofiassa[muokkaa | muokkaa wikitekstiä]

Filosofisena terminä reduktio tarkoittaa ylemmän tason kokonaisuuden palauttamista sen johonkin alemman tason kokonaisuuteen ja sen analysoimista alemman tason avulla. Ontologisessa reduktiossa palautettu ylemmän tason kokonaisuus käsitetään alemman tason kokonaisuudeksi, johon se palautuu. Episteemisessä eli tietoteoreettisessa reduktiossa ajatellaan, että ylemmän tason kokonaisuudesta saadaan tietoa palauttamalla se alemman tasoon kokonaisuuteen.

Esimerkiksi tieteenfilosofiassa on mietitty, että jos mitään henkistä ei ole, eikö periaatteessa hiukkasfysiikka joku päivä voisi korvata kaikki karkeammat tieteenlajit, psykologiasta sosiologiaan ja taloustieteisiin. Jos ihmisen päässä ei tosiaankaan ole kuin atomeja, miksi tarvittaisiin jotain erillistä isoja atomikimppuja tutkivaa tiedettä, kun samaa asiaa voitaisiin tutkia atomitasollakin tarkemmin?

Nykytilanteessa ongelmana on, että aivojen fysiologisia ominaisuuksia tai edes suurpiirteistä toimintaa ei ole selvitetty läheskään tarpeeksi hyvin, jotta tämä olisi mahdollista. Lisäksi karkeistavilla tieteilläkin oletetaan usein tulevaisuudessakin olevan tilaa, koska ainainen hiukkasfysiikalla laskeminen saattaisi olla liian hidasta ja työlästä, mikroteoriasta vahvistusta saaneen psykologian kyetessä yhä tarkempiin tuloksiin.

Vastustusta reduktiolle esiintyy myös indeterminismin kannattajien puolelta, joiden mukaan ihminen ei yksinkertaisesti jonkin korkeampien voimien vaikutuksen takia ole redusoitavissa matemaattiseen malliin. Oli kyseessä sitten sielu tai jumalan väliintulo, ihmisten toimintaa on täysin mahdoton tutkia edes ihmisen aivoja tutkimalla.

Lievemmänkin indeterminismin kannattajat usein kuitenkin vetoavat entropiaan, selittäen satunnaisuudella ja sekasorrolla aina olevan jonkin verran valtaa, joten edes hiukkasfysiikka ei noudata matemaattisia mallejaan kuten väittää. Niiden vieminen aggregaattitasolle vaikkapa yhteiskuntatieteisiin siis yksinkertaisesti moninkertaistaisi virheiden määrän.

Lähteet[muokkaa | muokkaa wikitekstiä]

  • Tietosanakirja. Seitsemäs osa. Helsinki: Tietosanakirja-osakeyhtiö, 1915.

Katso myös[muokkaa | muokkaa wikitekstiä]