Evoluutiopsykologia
Wikipedia
Evoluutiopsykologia on evoluutiobiologian periaatteiden ja tietämyksen soveltamista psykologian teorioihin ja tutkimukseen.[1] Evoluutiopsykologisen koulukunnan mukaan persoonallisuus ja älykkyys ovat pääosin perinnöllisiä. [2] Tietokirjailija Osmo Tammisalo on arvioinut, että siinä määrin kuin psykologia tutkii ihmisille yhteisiä mielentoimintoja maistamisesta ja muistamisesta tuntemiseen, kaikki psykologia on evoluutiopsykologiaa.[3]
Tässä psykologian tutkimussuuntauksessa mieltä pidetään modulaarisena, ja modulaarisuutta pyritään selittämään biologisten adaptaatioiden eli sopeutumien näkökulmasta. [4] Evoluutiopsykologian mukaan ihmismielessä on satoja, ellei tuhansia, erikoistuneita moduleita: esimerkiksi kielimoduli mahdollistaa kielen oppimisen. [5] Modulit ovat evoluutiopsykologien mukaan syntyneet ratkaisemaan erilaisia henkiinjäämiseen ja lisääntymiseen liittyviä ongelmia. [6]
Sisällysluettelo |
[muokkaa] Perusteita
[muokkaa] Kaksostutkimukset
Kaksostutkimuksissa on tehty seuraavanlaisia havaintoja:
- Westermarck-efekti ja kaksostutkimukset ovat osoittaneet, että geeneillä on suurempi vaikutus yksilön persoonallisuuteen kuin lapsuuden kokemuksilla [7].
- Eri kodeissa kasvaneet identtiset kaksoset (eri ympäristö mutta samat geenit) ovat samankaltaisempia kuin lapset yleensä[8]
- Samassa kodissa kasvaneet identtiset kaksoset (sama ympäristö ja samat geenit) ovat samankaltaisempia kuin yhdessä kasvaneet epäidenttiset kaksoset (sama ympäristö mutta vain puolet geeneistä samoja)[9]
- Yhdessä kasvaneet biologiset sisarukset (sama ympäristö, puolet geeneistä samoja) ovat samankaltaisempia kuin eri perheistä adoptoidut sisarukset (sama ympäristö mutta ei samoja geenejä)[10]
Näiden tulosten pohjalta arvioidaan, että mitä enemmän ihmisillä on samoja geenejä, sitä samankaltaisempia he ovat.[11] Esimerkiksi yhdysvaltalainen aivotutkija ja evoluutiopsykologi Steven Pinker väittää, että perimä ja sattuma vaikuttavat persoonallisuuden kehitykseen enemmän kuin kasvatus ja vanhemmat.[12]
[muokkaa] Kritiikki
Panu Raatikaisen mukaan aivotutkimus ei tue ajatusta suuresta määrästä moduleja; jos ihmisen mielessä olisi tuhansia moduleja, pitäisi löytyä jonkinlainen vastaavuus aivojen väitetyn monimutkaisuuden ja ihmisen geenien määrän välillä.[13] Kuitenkin esimerkiksi hiirillä ja ihmisillä on suunnilleen sama määrä geenejä.[14] Raatikainen pitää moduliajatusta mielenfilosofian huikeana yleistyksenä.[15]
Evoluutiopsykologiset kuvaukset ihmisen kehittymisestä savannioloissa ovat Panu Raatikasen mielestä spekulatiivisia, sillä kovin vähän tiedetään siitä ympäristöstä, jossa ihmiset ovat todella kehittyneet. [16]
[muokkaa] Lähteet
- ↑ Russell Durrant & Bruce J. Ellis: ”Evolutionary Psychology”. Teoksessa Michela Gallagher & Randy J. Nelson (toim.): Comprehensive Handbook of Psychology, Volume Three: Biological Psychology, s. 1–33. New York: Wiley & Sons, 2003.
- ↑ Harri Peltomaa ... [et al.]: Psykologian verkot: lukion kurssit 2 ja 3: ihmisen kehitys ja kognitio. s. 17. Hämeenlinna: Opintoverkko, 2007. ISBN 978-952-5469-10-3.
- ↑ Osmo Tammisalo: Naistutkimus ja evoluutiopsykologia - kaksi esimerkkiä tieteidenvälisyydestä?. Tieteessä Tapahtuu, 2008, nro 2, s. 39.
- ↑ [1]
- ↑ Katteettomia yleistyksiä. Skeptikko, 2004, nro 1, s. 14.
- ↑ Katteettomia yleistyksiä. Skeptikko, 2004, nro 1, s. 14.
- ↑ [2] Jokela Markus (2006) Perimä ja ympäristö antisosiaalisuuden kehityksessä. Teoksessa Honkatukia, Päivi & Kivivuori, Janne (toim.) (2006) Nuorisorikollisuus - Määrä, syyt ja kontrolli. Nuorisotutkimusverkosto, Nuorisotutkimusseura, julkaisuja 66 Nuorisoasiain neuvottelukunta, julkaisuja 33. ISBN 951-704-323-6 ISSN 0357-0126
- ↑ Harri Peltomaa ... [et al.]: Psykologian verkot: lukion kurssit 2 ja 3: ihmisen kehitys ja kognitio. s. 17. Hämeenlinna: Opintoverkko, 2007. ISBN 978-952-5469-10-3.
- ↑ Harri Peltomaa ... [et al.]: Psykologian verkot: lukion kurssit 2 ja 3: ihmisen kehitys ja kognitio. s. 17. Hämeenlinna: Opintoverkko, 2007. ISBN 978-952-5469-10-3.
- ↑ Harri Peltomaa ... [et al.]: Psykologian verkot: lukion kurssit 2 ja 3: ihmisen kehitys ja kognitio. s. 17. Hämeenlinna: Opintoverkko, 2007. ISBN 978-952-5469-10-3.
- ↑ Harri Peltomaa ... [et al.]: Psykologian verkot: lukion kurssit 2 ja 3: ihmisen kehitys ja kognitio. s. 17. Hämeenlinna: Opintoverkko, 2007. ISBN 978-952-5469-10-3.
- ↑ Harri Peltomaa ... [et al.]: Psykologian verkot: lukion kurssit 2 ja 3: ihmisen kehitys ja kognitio. s. 17. Hämeenlinna: Opintoverkko, 2007. ISBN 978-952-5469-10-3.
- ↑ Katteettomia yleistyksiä. Skeptikko, 2004, nro 1, s. 14.
- ↑ Katteettomia yleistyksiä. Skeptikko, 2004, nro 1, s. 14.
- ↑ Katteettomia yleistyksiä. Skeptikko, 2004, nro 1, s. 14.
- ↑ Katteettomia yleistyksiä. Skeptikko, 2004, nro 1, s. 14.
[muokkaa] Katso myös
[muokkaa] Kirjallisuutta
- Buller, David J.: Adapting Minds: Evolutionary Psychology and the Persistent Quest for Human Nature. Cambridge (Mass.): The MIT Press, 2005. ISBN 0-262-02579-5.
- Buss, David M.: Halun evoluutio: Ihmisen pariutumisstrategiat. (The evolution of desire: Strategies of human mating, 1994.) Suomentanut Susanna Tuomi-Giddings. Kerava: Sitruuna, 2006. ISBN 952-99366-6-4.
- Judson, Olivia: Tohtori Tatjanan seksineuvoja koko luomakunnalle. (Dr Tatianas sex advice to all creation, 2003.) Suomentanut Iiris Kalliola. Helsinki: Tammi, 2005. ISBN 951-31-3250-1.
- Tammisalo, Osmo: Rakkauden evoluutio: Ihmisen parinvalinnan biologiaa. Helsinki: Terra Cognita, 2005. ISBN 952-5202-89-5.
- Waal, Frans de: Hyväluontoinen: Oikean ja väärän alkuperä ihmisessä ja muissa eläimissä. (Good natured: The origins of right and wrong in humans and other animals, 1996.) Suomentanut Kimmo Pietiläinen. Helsinki: Terra Cognita, 1998. ISBN 952-5202-10-0.
- Viitala, Jussi: Inhimillinen eläin, eläimellinen ihminen: Sosiaalisen käyttäytymisen avaimet. Jyväskylä: Atena, 2003. ISBN 951-796-301-7.
[muokkaa] Aiheesta muualla
- Petter Portin: Evoluutiopsykologia on reunamerkintöjä René Descartesin filosofiaan. Tieteessä tapahtuu, 2003, nro 4 (21. vsk.), s. 40–43.
- Markus Lång: Sosiobiologia koettelee tieteellisyyden rajoja. Tieteessä tapahtuu, 2003, nro 2 (21. vsk.), s. 48–52. HTML
- Markus J. Rantala & Osmo Tammisalo: Evoluutiopsykologia ja ihmisen vaistot tieteenä. Tieteessä tapahtuu, 2003, nro 5 (21. vsk.), s. 47–49.
- Petter Portin: Evoluutiopsykologia kaipaa itsekritiikkiä . Tieteessä tapahtuu, 2003, nro 6 (21. vsk.), s. 46–49.
- Panu Raatikainen: Evoluutiopsykologia ja sen ongelmat. Tiede & edistys, 2007, nro 1 (32. vsk.), s. 2–15.
- Jeja-Pekka Roos: Reunahuomautuksia Panu Raatikaisen kirjoitukseen Evoluutiopsykologian ongelmat (T&E 1/07)
- Jussi Mäki-Tuuri: Syrjintä vai evoluutio?. Tieteessä tapahtuu, 2007, nro 2 (25. vsk.), s. 35-38.
- Downes, Stephen M.: Evolutionary Psychology The Stanford Encyclopedia of Philosophy. The Metaphysics Research Lab. Stanford University. (englanniksi)

