Tieteellinen teoria

Wikipedia
Loikkaa: valikkoon, hakuun
Tämä artikkeli käsittelee tieteellistä teoriaa. Teorian yleistä käsittelyä varten katso Teoria.

Tieteellinen teoria on hyvin perusteltu selitys ilmiölle, joka on saavutettu käyttäen tieteellistä menetelmää ja on toistuvasti vahvistettu havaintojen ja kokeiden kautta.[1][2] Kuten enimmät (ellei kaikki) tieteelliset tiedon muodot, tieteelliset teoriat ovat luonteeltaan induktiivisiä ja pyrkivät olemaan ennustavia ja selittäviä.[3][4]

Tieteellisen teorian vahvuus riippuu sillä selitettävissä olevien ilmiöiden monimuotoisuudesta sekä sen tyylikkyydestä ja yksinkertaisuudesta (ks. Occamin partaveitsi). Sitä mukaan kun lisää tieteellistä todistusaineistoa kerääntyy, tieteellinen teoria voi tulla hylätyksi tai muutetuksi jos se ei sovi uusiin empiirisiin havaintoihin – tämän kaltaisissa tilanteissa kaivataan täsmällisempää teoriaa. Tietyissä tapauksissa, vähemmän täsmällistä ja muuttamatonta teoriaa voidaan edelleen käyttää teoriana jos siitä on (pelkästään sen yksinkertaisuuden ansiosta) hyötyä approksimaationa tiettyjen olosuhteiden vallitessa (esim. mekaniikan peruslakien käyttö approksimaationa erityiselle suhteellisuusteorialle nopeuksilla, jotka ovat pieniä suhteessa valon nopeuteen).

Tieteelliset teoriat ovat koeteltavia ja tekevät falsifioitavia ennustuksia. Ne kuvaavat tietystä luonnollisesta ilmiöstä vastuussa olevia kausaalisia tekijöitä ja niitä käytetään selittämään ja ennustamaan fyysisen maailmankaikkeden piirteitä tai tiettyjä tiedustelun alueita (esim. sähkö, kemia, tähtitiede). Tieteilijät käyttävät teorioita perustana uuden tieteellisen tiedon saavuttamiseksi sekä saavuttamaan teknologian keksimisen ja sairauden parantamisen kaltaisia päämääriä. Tieteelliset teoriat ovat luotetuin, täsmällisin ja kattavin tieteellisen tiedon muoto.[3] Tämä eroaa suuresti “teoria” -termin yleisestä käytöstä, joka viittaa siihen, että jokin on arvaus (ts. perusteeton ja spekulatiivinen).[5]

Teorioiden ominaisuuksia[muokkaa | muokkaa wikitekstiä]

Olennaiset kriteerit[muokkaa | muokkaa wikitekstiä]

Kaiken tieteellisen tiedon (myös teorioiden) ominaispiirre on kyky tehdä falsifioitavia tai koeteltavia ennustuksia. Kyseisten ennustusten merkittävyys ja spesifisyys määrittelevät kuinka potentiaalisesti käyttökelpoinen teoria on. Mahdollinen teoria, joka ei tee yhtäkään havaittavissa olevaa ennustusta, ei ole hyödyllinen teoria. Ennustukset, jotka eivät ole tarpeeksi spesifisiä testattaviksi, eivät myöskään ole hyödyllisiä. Termi "teoria" on tuskin sovellettavissa näissä tapauksissa.

Nykyisen teorian keskeinen ennustus: Yleinen suhteellisuusteoria ennustaa valon taittumisen painovoimakentässä. Tätä ennustusta testattiin ensimmäistä kertaa auringonpimennyksen aikana toukokuussa 1919.[6]

Tiedon kuvauksien joukkoa kutsutaan yleensä teoriaksi vain jos se täyttää seuraavia kriteereitä:

  • Se tekee falsifioitavia ennustuksia johdonmukaisella tarkkuudella laajalla alueella tieteellisiä tutkimuksia (kuten mekaniikassa).
  • Sitä tukevat yhtenäisen perustan sijaan monet itsenäiset todisteet. Tämä takaa sen, että se on mahdollisesti hyvä arvio, ellei täysin oikeassa.
  • Se on johdonmukainen aiempien kokeellisten tulosten kanssa ja on ennustuksiltaan vähintään yhtä täsmällinen kuin aiemmat teoriat.
  • Se voidaan altistaa pienille muutoksille, joiden tarjoituksena on ottaa huomioon uutta näyttöä (joka ei sovi siihen täydellisesti) sitä mukaan kun sitä löydetään. Se voi siten kasvattaa sen ennustavaa kykyä ajan kuluessa.
  • Se on yksi säästeliäimmistä selityksistä, tehden mahdollisimman vähän selityksiä tai oletuksia. (Katso Occamin partaveitsi. Tämä ei ole ehdoton kriteeri, koska ei ole olemassa mitään objektiivista määritelmää nuukuudelle. Jotkut teoriat ovat kuitenkin paljon taloudellisempia kuin toiset.)

Ensimmäiset kolme kriteeriä ovat kaikista tärkeimmät. Tieteellisinä pidettävät teoriat täyttävät useimmät kriteereistä, ihanteellisesti kaikki. Tämä on totta niinkin vakiintuneille teorioille kuin erityinen ja yleinen suhteellisuusteoria, kvanttimekaniikka, laattatektoniikka, synteettinen evoluutioteoria, jne.

Katso myös[muokkaa | muokkaa wikitekstiä]

Lähteet[muokkaa | muokkaa wikitekstiä]

  1. National Academy of Sciences, 1999
  2. AAAS Evolution Resources
  3. a b An Introduction to Science
  4. American Association for the Advancement of Science, Project 2061
  5. National Academy of Sciences, 2008.
  6. Dyson, F.W. (1920). "A Determination of the Deflection of Light by the Sun's Gravitational Field, from Observations Made at the Solar eclipse of May 29, 1919". Phil. Trans. Roy. Soc. A 220 (571–581): 291–333. doi:10.1098/rsta.1920.0009. Bibcode1920RSPTA.220..291D. 
Käännös suomeksi
Tämä artikkeli tai sen osa on käännetty tai siihen on haettu tietoja vieraskielisen Wikipedian artikkelista.
Alkuperäinen artikkeli: en:Scientific theory
Tämä tieteeseen liittyvä artikkeli on tynkä. Voit auttaa Wikipediaa laajentamalla artikkelia.