Miellekartta
Tätä sivua ei ole 
Miellekartta (engl. mind map) on ideointia varten suunniteltu esitysmuoto, joka perustuu Tony Buzanin 1970-luvulla luomaan malliin. Mind map on myös rekisteröity tavaramerkki. Miellekartta on kirjaston asiasanoituksessa (YSA) aiheesta käytetty yleistermi. Termien käyttö on kuitenkin vaihtelevaa.
Mindmapia käytetään yleisesti henkilökohtaisesti vain itselle suunnattuna tiedon jäsentelijänä, jolloin on tärkeämpää sisällyttää asiat, jotka itse kokee tärkeäksi enemmän kuin tehdä siitä jollekin toiselle henkilölle kohdistettu viimeistelty esitys. Mindmapin käyttö onkin yleistä muun muassa opiskelijoilla, koska se on kätevä tapa luoda yksityiskohdista kokonaisuus sekä tehokas kertausmetodi ennen tenttejä. Vaihtoehtoinen tapa on käsitekartat, jotka ovat selkeitä myös ulkopuolisille lukijoille. Tutkimuksen mukaan käsitekartat tuottavat laadukkaampaa ajattelua kuin miellekartat, mutta eivät raskautensa takia sovi kaikkiin tilanteisiin (esimerkiksi asioiden mieleenpalauttaminen koetilanteessa) (Novak & Gowin 1995).
Myös itsetuntemuksen lisäämiseen tähtäävissä tehtävissä miellekartta toimii ajatusten esilletuomisen ja tallentamisen välineenä. Tällöin kartta voi olla lähtötilanteessa tyhjä tai siihen on ennalta kirjoitettu näkökulmia tai virikekysymyksiä. Myös mandala-kuvioita käytetään samantyyppisissä tehtävissä.
[muokkaa] Miellekarttaohjelmia
Tietokoneiden yleistettyä on tehty tietokoneohjelmia, joilla voi tehdä mielle- ja käsitekarttoja. Näitä ovat muun muassa ilmaiset javaohjelmat FreeMind (miellekartoille) ja CmapTools (käsitekartoille).
[muokkaa] Katso myös
[muokkaa] Kirjallisuutta
- Buzan, Tony & Buzan, Barry 2001. The mind map book. London: BBC
- Novak, Joseph D. & Gowin, D. Bob 1995. Opi oppimaan. Helsinki: Gaudeamus
