Työmuisti

Wikipedia
Loikkaa: valikkoon, hakuun
Tämä artikkeli käsittelee ihmisen muistia. Työmuisti tarkoittaa myös tietokoneen keskusmuistia, käyttömuistia.

Ihmisen muisti voidaan jakaa lyhyt- ja pitkäkestoiseen muistiin. Lyhytkestoinen muisti käsittää sensorisen- ja työmuistin. Perinteisesti työmuistin kooksi on määritelty 7±2 toisiinsa liittymätöntä mieltämisyksikköä, mutta tutkimusten mukaan todellinen koko on 4.[1] Jollei tietoa kerrata aktiivisesti, se katoaa muutamissa sekunneissa. Työmuistin toiminta liittyy läheisesti tarkkaavaisuuteen. Tiedon lyhytaikaisen taltioinnin lisäksi työmuistin tehtäviin kuuluu muistissa olevan tiedon käsittely.[2]

Baddeleyn ja Hitchin työmuistimalli[muokkaa | muokkaa wikitekstiä]

Baddeleyn ja Hitchin työmuistimalli koostuu keskusyksiköstä ja kahdesta alayksiköstä. Keskusyksikkö ohjaa tarkkaavaisuutta ja koordinoi tiedon hallintaa ja varastointia alayksiköissä. Alayksiköt ovat fonologinen kehä ja visuospatiaalinen muistilehtiö.

  • Fonologinen kehä koostuu taltiosta jossa verbaalinen tieto säilyy muutamia sekunteja, sekä kertausjärjestelmästä, jonka avulla tietoa ylläpidetään mielessä äänettömästi toistamalla.
  • Visuospatiaalinen muistilehtiö ylläpitää tietoa objektien ominaisuuksista, paikasta näkökentässä ja objektien välisistä avaruudellisista suhteista.

Mallia on myöhemmin täydennetty episodisella taltiolla, joka yhdistää edellä mainituista alayksiköistä ja pitkäkestoisesta muistista tulevaa informaatiota ymmärrettäviksi tapahtumiksi.

Cowanin työmuistimalli[muokkaa | muokkaa wikitekstiä]

Cowanin mallissa työmuisti on se osa säilömuistia, johon tarkkaavaisuus kohdistuu.

Viitteet[muokkaa | muokkaa wikitekstiä]

  1. http://www.psykonet.fi/perustutkinto/virtuaaliopetustarjonta/kognitiivisen-psykologian-ja-neuropsykologian-perusteet-12/151112.pdf
  2. Hämäläinen, Laine, Aaltonen & Revonsuo: Mieli ja Aivot. Kognitiivisen neurotieteen oppikirja (2006). 212 - 217
Tämä psykologiaan liittyvä artikkeli on tynkä. Voit auttaa Wikipediaa laajentamalla artikkelia.