Diagnoosien yleistyminen

Wikipediasta
Siirry navigaatioon Siirry hakuun
Autismin kirjon diagnoosien kasvu Yhdysvalloissa 1993–2003.

Diagnoosien yleistyminen tarkoittaa ilmiötä, jossa lääketieteelliset diagnoosit yleistyvät ja niissä havaitaan kasvava trendi. Diagnoosien yleistyminen tarkoittaa sairauden vallitsevuuden (prevalenssi) tai ilmaantuvuuden (insidenssi) kasvua. Diagnoosien yleistyminen on epidemiologinen ja kansanterveydellinen huomionkohde. Diagnoosien yleistymiseen liittyy kysymys, että ovatko ihmiset sairaampia kuin aikaisemmin.

Lukemattomien sairauksien diagnoosit ovat yleistyneet vuosikymmenten kuluessa, mutta joidenkin sairauksien diagnoosit ovat yleistyneet huomattavan runsaasti. Useita yleistyneitä neurologisia tai psykiatrisia diagnooseja kutsutaan häiriöiksi. Huomionarvoinen diagnoosien yleistyminen koskee esimerkiksi autismin kirjon häiriöitä, tarkkaavaisuus- ja ylivilkkaushäiriötä (ADHD), masennushäiriöitä ja ahdistuneisuushäiriöitä. Myös muiden muassa sydän- ja verisuonitautien, kuten verenpainetaudin ja kolesterolitaudin, ja keliakian diagnoosit ovat yleistyneet huomattavasti. Esimerkiksi autismidiagnoosi on kasvanut eksponentiaalisesti kymmenkertaiseksi neljässä vuosikymmenessä.

Diagnoosien yleistyminen ei ole yksiselittäistä ja sitä on yritetty selittää eri syillä. Diagnoosien yleistyminen voi johtua parantuneesta diagnosoinnista, aikaisemmasta alidiagnosoinnista, sairauden lisäämisestä tautiluokitukseen, sairauden tautiluokituksen diagnosointikriteerien löyhentymisestä, väestön aikaisempaa korkeammasta iästä, ympäristötekijöistä kuten ruokavaliosta tai liikkumattomuudesta, sairaustietoisuuden kasvusta ja avun hakemisen kynnyksen madaltumisesta, ylidiagnosointi lääkärien ja lääketeollisuuden eduista[1], tai medikalisaatiosta eli ihmiselämän ja poikkeavuuksien lääketieteellistymisestä. Esimerkiksi autismidiagnoosin yleistyminen on arvoitus[2].

Masennushäiriöt[muokkaa | muokkaa wikitekstiä]

Pääartikkeli: Masennus
 Tämä artikkeli tai osio on keskeneräinen.
Voit auttaa Wikipediaa laajentamalla sivua. Lisää tietoa saattaa olla keskustelusivulla.

Ahdistuneisuushäiriöt[muokkaa | muokkaa wikitekstiä]

Pääartikkeli: Ahdistuneisuushäiriöt
 Tämä artikkeli tai osio on keskeneräinen.
Voit auttaa Wikipediaa laajentamalla sivua. Lisää tietoa saattaa olla keskustelusivulla.

Tarkkaavaisuus- ja ylivilkkaushäiriö[muokkaa | muokkaa wikitekstiä]

Pääartikkeli: Tarkkaavaisuus- ja ylivilkkaushäiriö

Tarkkaavaisuus- ja ylivilkkaushäiriö eli ADHD on yleistynyt ja se on yleisempää pojilla. Yhdysvalloissa 4-17-vuotiaista lapsista 11 prosentille on annettu ADHD-diagnoosi.[3] Vuosien 2003 ja 2011 välillä ADHD-diagnoosi kasvoi Yhdysvalloissa 43 prosenttia[4]. ADHD-diagnoosien kasvu huolestuttaa yhdysvaltalaislääkäreitä[5]. Yhdysvalloissa ADHD-lääkitystä saavien aikuisten lukumäärä kasvoi 53 prosenttia vuosina 2008-2012[6]. Joissain tapauksissa lapsen vanhemmat pyrkivät saamaan lapselle keskittymistä ja jaksamista kohottavan ADHD-lääkityksen, jotta lapsen arvosanat parantuisivat ja koulumenestys varmistuisi. Vanhemmat voivat olla yli-innokkaita syyttämään ADHD:tä huonon koulumenestyksen syyksi etsimättä muita selityksiä.[7]

Peter Conrad ja Meredith Bergey ovat julkaisseet Social Science and Medicine -tiedelehdessä tutkimuksen, jossa he tarkastelivat ADHD-diagnoosin yleistymistä Isossa-Britanniassa, Saksassa, Ranskassa, Italiassa ja Brasiliassa. Conrad ja Bergey tunnistivat viisi trendiä: lääketeollisuuden lobbareiden menestyksen ADHD:n lääkehoidossa käytettävien stimulanttien markkinointirajoitusten höllentämisessä, psykoanalyyttisen keskusteluterapian korvautumisen lääkehoidolla, eurooppalaiset ja eteläamerikkalaiset lääkärit omaksuvat yhdysvaltalaisen DSM-kriteeristön, joka on laajempi ja diagnosointikynnys on matalampi, äänekkäät ADHD:n puolestapuhujaryhmät (advocacy groups) jotka työskentelevät tiiviisti lääkevalmistajien kanssa sekä helpottunut tiedonsaanti ADHD:stä erityisesti Internetissä mikä saa ihmisiä etsimään hoitoa oma-aloitteisesti.[8][9]

Yhdysvaltalaisen neurologin Richard Saulin mukaan ADHD:tä ei ole olemassa.[10] Yhdysvaltalaisen tohtorin Bruce Perryn mukaan ADHD ei ole oikea sairaus vaan oireiden kuvaus ja kuka tahansa täyttäisi muutaman diagnosointikriteerin jonain hetkenä.[11]

Parasetamolin käyttö raskausaikana saattaa lisätä pysyvien aivotoiminnan häiriöiden riskiä syntyvällä lapsella ja kasvattaa lapsen ADHD-riskiä[12].

Autismin kirjon häiriöt[muokkaa | muokkaa wikitekstiä]

Pääartikkeli: Autismin kirjo

Uusien autismin kirjon diagnoosien määrä on noussut Yhdysvalloissa vuosien 1975 ja 2012 välillä 0,2 promillesta[2] kahteen prosenttiin[13].Englannissa vuonna 2011 tehdyssä laajassa epidemiologisessa väestötutkimuksessa ei kuitenkaan havaittu autismin kirjon tilojen yleistymistä. Tulos saattaa merkitä sitä, että diagnoosien kasvu selittyisi Aspergerin oireyhtymän lisäämisellä tautiluokitukseen ja Kannerin oireyhtymän aiempaa paremmalla diagnosoinnilla. Toinen mahdollisuus on, että Kannerin oireyhtymä on yleistynyt, sillä laitoksissa asuva väestö oli rajattu kyseisen tutkimuksen ulkopuolelle.[14] Kannerin oireyhtymän mahdollinen lisääntyminen saattaisi selittyä naisten lisääntyneellä masennuslääkkeiden käytöllä raskausaikana[15][16] ja sillä, että syntyvien lasten vanhemmat ovat aiempaa iäkkäämpiä[17].

Parasetamolin käyttö raskausaikana saattaa lisätä pysyvien aivotoiminnan häiriöiden riskiä syntyvällä lapsella ja kasvattaa lapsen autismiriskiä[12].

Keliakia[muokkaa | muokkaa wikitekstiä]

Pääartikkeli: Keliakia

Keliakiaa sairastavien lasten lukumäärä on Suomessa kaksinkertaistunut kymmenessä vuodessa.[18] Yhdysvalloissa keliakiadiagnoosi on kahdella miljoonalla ihmisellä. 2000-luvun alussa käytännössä kenelläkään ei ollut keliakiadiagnoosia. Gastroenterologi Joseph Murrayn Mayo Clinicille tekemän tutkimuksen mukaan parantunut diagnosointi ei ole ainoa syy keliakiadiagnoosien yleistymiseen, vaan sairastavien lukumäärä on kasvanut nelinkertaiseksi 50 vuodessa.[19]

Sydän- ja verisuonitaudit[muokkaa | muokkaa wikitekstiä]

Pääartikkeli: Sydän- ja verisuonitaudit
 Tämä artikkeli tai osio on keskeneräinen.
Voit auttaa Wikipediaa laajentamalla sivua. Lisää tietoa saattaa olla keskustelusivulla.

Lähteet[muokkaa | muokkaa wikitekstiä]

  1. ↑ http://www.economist.com/blogs/babbage/2013/05/dsm-5
  2. ↑ a b Marko Hamilo: Autismin yleistyminen on arvoitus. Suomen Kuvalehti 47/2011, s.16
  3. ↑ http://www.cdc.gov/ncbddd/adhd/data.html
  4. ↑ https://www.sciencedaily.com/releases/2015/12/151208150630.htm
  5. ↑ http://www.hs.fi/tiede/a1364781694786 (Arkistoitu – Internet Archive)
  6. ↑ http://www.nytimes.com/2014/03/12/us/report-says-medication-use-is-rising-for-adults-with-attention-disorder.html?_r=1
  7. ↑ http://www.nbcnews.com/id/14590058/ns/health-childrens_health/t/seeking-straight-parents-push-pills/
  8. ↑ http://medicalxpress.com/news/2014-11-global-surge-adhd-diagnosis-medicine.html
  9. ↑ http://www.additudemag.com/adhdblogs/19/11079.html
  10. ↑ http://time.com/25370/doctor-adhd-does-not-exist/
  11. ↑ http://www.dailymail.co.uk/health/article-2592641/Expert-claims-ADHD-not-real-disease-fits-two-criteria.html
  12. ↑ a b Exposure to Acetaminophen May Increase Autism Spectrum Symptoms in Offspring
  13. ↑ Changes in Prevalence of Parent-reported Autism Spectrum Disorder in School-aged U.S. Children: 2007 to 2011–2012. National health statistics reports. Number 65 n March 20, 2013. Blumberg et. al.
  14. ↑ Epidemiology of autism spectrum disorder in adults in the community in England. Brugha et al. Arch Gen Psychiatry. 2011;68(5):459–465.
  15. ↑ Tutkimus: Ympäristötekijät synnyttävät autismia. (Arkistoitu – Internet Archive) HS.fi uutiset 5.7.2011.
  16. ↑ Antidepressant use in pregnancy may raise autism risk. Anne Harding, Health.com 6.7. 2011.
  17. ↑ Maureen S. Durkin, Matthew J. Maenner, Craig J. Newschaffer ym. Advanced Parental Age and the Risk of Autism Spectrum Disorder. American Journal of Epidemiology, Volume 168, Issue 11 s. 1268–1276. Sivu 1273
  18. ↑ http://yle.fi/uutiset/keliakiaa_sairastavien_lasten_maara_tuplaantui__helmin_perheelle_diagnoosi_oli_helpotus/6814518
  19. ↑ http://www.cbsnews.com/news/gluten-free-diet-fad-are-celiac-disease-rates-actually-rising/
Noudettu kohteesta ”https://fi.wikipedia.org/w/index.php?title=Diagnoosien_yleistyminen&oldid=21922751”