Krapula

Wikipedia
Loikkaa: valikkoon, hakuun
Tämä artikkeli kertoo alkoholinkäytön seurauksesta. Taidemaalari Tyko Sallisen samannimisestä ateljeetalosta kerrotaan artikkelissa Humala ja Krapula.
Henri de Toulouse-Lautrec: Krapula (Suzanne Valadonin muotokuva), noin 1888.

Krapula on etyylialkoholin päihdekäytöstä seuraava oire. Krapulan oireita voivat olla erityisesti päänsärky, väsymys, vapina, hikoilu, jano, ripuli ja pahoinvointi. Krapulan voimakkuuteen vaikuttaa nautitun alkoholin määrä. Elimistön ollessa krapulatilan takia ylikierroksilla tulee raskaita fyysisiä suorituksia aina välttää. Krapula paranee itsestään. Krapula on yhteiskunnallisesti merkittävä työpoissaolojen syy.

Syntymekanismi[muokkaa | muokkaa wikitekstiä]

Krapula johtuu suurimmaksi osaksi hermoston yliärtymyksestä. Alkoholi lamaannuttaa hermosoluja muun muassa voimistamalla GABA:n estokykyä. Elimistöllä on luonnollinen pyrkimys tasapainoon ja aivot kehittävätkin toleranssin kumotakseen normaalitoimintaa järisyttävän aineen vaikutukset. Toleranssin kasvaessa hermosolut pystyvät toimimaan nopeammin ja alkoholin eli "jarrun" poistuessa elimistöstä aivot käyvät ylikierroksilla. Vieroitusoireet ovat kurjimmillaan, kun lähes kaikki alkoholi on poistunut elimistöstä.[1]

Asetaldehydillä on epäilty olevan pientä merkitystä krapulaoireissa, mutta yhteys on vahvistamatta, koska asetaldehydipioisuus ja krapulaoireet eivät kulje aivan rinnakkain.[1] Asetaldehydi hapettuu edelleen etikkahapoksi. Etikkahappo poistuu nopeasti kehosta aiheuttamatta suuria sivuvaikutuksia, sillä etikkahappoa syntyy myös soluissa normaalin energia-aineenvaihdunnan tuotteena.[2]

Koska alkoholi on diureetti, myös nestehukka on merkittävä tekijä krapulassa.[3]

Oireet[muokkaa | muokkaa wikitekstiä]

Krapulan oireita voivat olla erityisesti päänsärky, väsymys, vapina, hikoilu, jano, ripuli ja pahoinvointi. Krapulan voimakkuuteen vaikuttaa nautitun alkoholin määrä. [4] Krapulan voimakkuus ja oireet vaihtelevat yksilöittäin, johtuen muun muassa maksan kapasiteetista hajottaa alkoholia. Elimistön ollessa krapulatilan takia ylikierroksilla tulee raskaita fyysisiä suorituksia aina välttää. [5]

Fyysisten oireiden ohella voidaan tuntea "moraalista krapulaa", "morkkista" eli katumusta siitä, mitä tuli juopuneena tehtyä. Tutkimusten mukaan jatkuva ja runsas juominen johtaa masennukseen ja muihin mielenterveysongelmiin. Jatkuva alkoholin käyttö aiheuttaa masennusta mm. alentamalla aivojen serotoniini- ja dopamiinitasapainoa. Masennus ja morkkis aiheuttavat helposti taipumuksen krapularyyppyihin ja sitä kautta juomiskierteeseen.

Parannus- ja lievityskeinot[muokkaa | muokkaa wikitekstiä]

Krapula paranee itsestään. Paranemisaika on suhteessa krapulan voimakkuuteen. Päänsäryn taustalla olevan prostaglandiinin muodostumista voidaan torjua varhain otetulla tulehduskipulääkkeellä, sekä pahoinvointia asianmukaisella lääkityksellä (Primperan) tms. Kuitenkin on huomattava että kaikkia lääkkeitä ei tulisi käyttää krapulassa haitallisten vaikutusten takia. Alkoholin palamista maksassa ei voi nopeuttaa, vaan se palaa tietyn painoisella henkilöllä tietyllä nopeudella. Lihasmassa määrää alkoholin palamisnopeuden; 70-kiloisella miehellä alkoholi palaa yhtä nopeasti kuin 80-kiloisella, jolla on rasvaa 10 kiloa enemmän.

Perusrutiinien noudattaminen kuten syöminen ja juominen ja lepo on tärkeää, sillä ne usein edesauttavat olon kohenemista. Saunomisen tai hikoilun on myös väitetty lieventävän krapulaa, mutta väittämällä ei ole tieteellistä perustaa. Päinvastoin hikoilu haihduttaa vettä kehosta ja saattaa näin huonontaa oloa.

Toisin kuin joskus luullaan, rasvaisen ruoan syönti ei auta krapulaan, vaan pahentaa sitä lisätessään vatsahappojen eritystä. Krapulassa suositellaan syötäväksi hitaita hiilihydraatteja, joissa on matala glykemiaindeksi, jonkin vähärasvaisen proteiinilähteen kanssa.[6]

Krapulan ehkäisemiseen ja parantamiseen on olemassa erinäisiä kotikonsteja ja kaupallisia tuotteita, joiden toimivuudesta ei kuitenkaan ole näyttöä. Paras keino on kuitenkin välttää alkoholin juomista suurissa määrissä.

Väitetyt lääkkeet[muokkaa | muokkaa wikitekstiä]

Australialainen Outox lupaa tuotteensa nopeuttavan alkoholin palamista kehossa. Tämä on kuitenkin ristiriidassa aiemmin mainitun vakiopalamisnopeuden kanssa. Outoxin markkinointi krapulanpoistajana on nykyisin Suomessa kielletty.[7]

Nimitykset[muokkaa | muokkaa wikitekstiä]

Sana krapula on peräisin latinasta, jossa crapula voi tarkoittaa sekä päihtymystä että krapulaa. Synonyymi kohmelo, alkuperäisemmässä muodossaan pohmelo, tulee venäjästä похмелье, ’humalan jälkeen’. [8] Krapulalla on kansankielessä monia muitakin nimiä, kuten kankkunen, kanuuna, darra tai jysäri.

Lähteet[muokkaa | muokkaa wikitekstiä]

  1. a b Tiede.fi Krapulassa solukalvot kapinoivat Viitattu 08.2003.
  2. Leena Kaila, Pekka Meriläinen, Päivi Ojala ja Petri Pihko: Reaktio 2 – Kemian mikromaailma, s. 124. Tammi, 2006. ISBN 951-26-5133-5.
  3. Iskikö krapula? Näin hoidat sitä – osa 1 tohtori.fi. Viitattu 16.12.2012. (suomeksi)
  4. Peter Eriksson: Humala ja krapula Päihdelinkki: A-klinikkasäätiö. Viitattu 25.3.2014. (suomeksi)
  5. Jukka Ruukki: Alkoholi humauttaa aivot pilviin (Väittämä "Jos otat, et urheile".) Huhtikuu 2012. Tiede: Sanoma Media. Viitattu 25.3.2014. (suomeksi)
  6. The true toll of that festive tipple: Hour by hour, how excess plays havoc with your mind and body Daily Mail. Viitattu 1.1.2012. (englanniksi)
  7. Timo Sormunen: The true toll of that festive tipple: Hour by hour, how excess plays havoc with your mind and body 30.3.2006. Taloussanomat. Viitattu 25.3.2014. (suomeksi)
  8. Maija Länsimäki: Kauhea kankkunen 4.4.2000. Kotimaisten kielten keskus. Viitattu 25.3.2014. (suomeksi)

Aiheesta muualla[muokkaa | muokkaa wikitekstiä]