2C-B

Wikipedia
Loikkaa: valikkoon, hakuun
2C-B

2C-B.svg 2C-B-3d-sticks.png

Tunnisteet
CAS-numero 66142-81-2
Ominaisuudet
Molekyylikaava C10H14NBrO2
Moolimassa 260.13
Ulkomuoto valkoinen jauhe
2C-B:tä tablettimuodossa
2C-B -jauhetta

2C-B on lievästi empatogeeninen ja psykedeelinen fenetyyliamiini-johdannainen, jonka Alexander Shulgin syntetisoi vuonna 1974. 2C-B tuli markkinoille 1980-luvulla laillisena ekstaasin korvikkeena. Nykyään se luokitellaan huumausaineeksi ja sen myynti on laitonta.[1]

Vaikutukset[muokkaa | muokkaa wikitekstiä]

2C-B on vaikutuksiltaan MDMA:n ja LSD:n kaltainen, mutta huomattavasti miedompi. Vaikutukset vaihtelevat suuresti annostuksen ja käyttäjän mukaan.

  • Lievästi hallusinogeeninen, valot ja heijastavat pinnat kirkastuvat
  • Aiheuttaa pupillien laajenemista kuten MDMA sekä supistumista valon määrästä riippumatta
  • Herkistää tuntoaistia, ja tämän ja empatogeenisten vaikutuksiensa vuoksi on käytetty voimistamaan seksuaalisia kokemuksia
  • Heikentää hiukan koordinaatiokykyä, vaikutuksen loppuvaiheessa voi ilmetä myös tärinää
  • Yhtäkkinen vaihtelu vaikutuksen alaisena uppoutuneesta olotilasta lähes täyteen selvyyteen. Kokeneet käyttäjät kertovat kykenevänsä vaihtamaan olotilaansa tahdonvoimalla.

Tuotenimi[muokkaa | muokkaa wikitekstiä]

  • Erox (valmistaja Drittewelle)

Lähteet[muokkaa | muokkaa wikitekstiä]

Viitteet[muokkaa | muokkaa wikitekstiä]

Katso myös[muokkaa | muokkaa wikitekstiä]

Aiheesta muualla[muokkaa | muokkaa wikitekstiä]

Tämä kemiaan liittyvä artikkeli on tynkä. Voit auttaa Wikipediaa laajentamalla artikkelia.