Alexander Shulgin

Wikipedia
Loikkaa: valikkoon, hakuun
Alexander Shulgin
Alexander Shulgin cropped.jpg
Syntynyt 17. kesäkuuta 1925
Berkeley, Kalifornia, Yhdysvallat
Kuollut 2. kesäkuuta 2014 (88 vuotta)
Lafayette, Kalifornia, Yhdysvallat
Kansallisuus Yhdysvaltain lippu Yhdysvallat
Tutkimusala kemia
Zectran-hyönteismyrkkyä
MDMA-tabletteja
2C-B -tabletti

Alexander ”Sasha” Shulgin (17. kesäkuuta 1925 Berkeley, Kalifornia2. kesäkuuta 2014 Lafayette, Kalifornia[1]) oli yhdysvaltalainen farmakologi ja kemisti, jonka erityisalana olivat fenetyyliamiinit ja tryptamiinit.

Elämä[muokkaa | muokkaa wikitekstiä]

Shulginin vanhemmat olivat opettajia. Hänen isänsä oli syntynyt Venäjällä, ja äiti Yhdysvalloissa. Toisessa maailmansodassa Shulgin palveli Yhdysvaltain laivastossa, ja sodan jälkeen hän hakeutui Kalifornian yliopistoon, jossa väitteli biokemian tohtoriksi.[1]

Vuonna Shulgin meni naimisiin Ann Gotliebin kanssa - avioliitto oli Shulginin toinen - ja yhdessä Annin kanssa he tekivät paljon yhteistyötä tutkiessaan kemikaaleja.[1][2]

Vuosien terveysongelmien jälkeen Alexander Shulgin kuoli kotonaan läheistensä ympäröimänä 2. kesäkuuta 2014. Vaimonsa Annin mukaan Shulgin kuoli maksasyöpään.[3][4][1]

Tutkimustyö[muokkaa | muokkaa wikitekstiä]

Uran alkuvaiheet[muokkaa | muokkaa wikitekstiä]

Shulgin alkoi työskennellä Dow Chemicalsin palveluksessa, jossa kehitti muunmuassa biohajoavan hyönteismyrkyn Zectranin, joka osoittautui tuottoisaksi. Lopulta Shulgin sai luvan toimia vapaasti ja tutkia mitä halusi, ja lopulta hän päätyi tutkimaan erilaisia psykoaktiivisia kemikaaleja.

Vuonna 1966 Shulgin irtisanoutui Dow Chemicalsilta, ja ryhtyi itsenäisesti tutkimaan kemikaaleja. Hän teki myös yhteistyötä DEA:n kanssa, piti luentoja ja laati raportteja psykoaktiivisista kemikaaleista.[1]

Tutkimukset huumeiden parissa[muokkaa | muokkaa wikitekstiä]

Shulgin vaikutti MDMA:n eli ekstaasin tunnetuksi tekemiseen erityisesti terapeuttisessa käytössä 1970- ja 1980-luvuilla. Ekstaasi alkoi kuitenkin levitä katukaupassa, ja tämä oli kova isku Shulginille, joka piti löytöään terapeuttisessa käytössä merkittävänä.[1] Hän kehitti myös uuden synteesin MDMA:lle.

Shulgin julkaisi kirjat TiHKAL (1991) ja PiHKAL (1997), jotka ovat hänen ja vaimonsa Ann Shulginin elämäkertoja ja samalla tieteellisiä oppaita erilaisiin päihdyttäviin kemikaaleihin ja niiden syntetisoimiseen.[1] Teokset ovat saaneet negatiivista kritiikkiä osakseen, mutta toisaalta niitä pidetään myös tärkeiksi lähteiksi erilaisten psykoaktiivisten kemikaalien vaikutuksesta ihmiseen psyykkisesti ja fyysisesti; kuten myös psykedeelien käyttäjille ja niitä kokeileville henkilöille.[1]

Uransa aikana hän syntetisoi ja henkilökohtaisesti testasi yli 230:tä nykyisin huumausaineiksi luokiteltavia yhdisteitä.[1] Hän myös kehitti 2C- ja DO-ryhmien (kuten esimerkiksi DOM) kemikaaleja, jotka nykysin luokitellaan huumausaineiksi, ja jotkut myös muuntohuumeiksi.

Shulgin toimi myös konsulttina ja opetti yliopistoilla ja San Francisco General Hospital -sairaalassa. Ystävänsä Yhdysvaltain huumepoliisi DEA:n Western Laboratoriesin johtajan Bob Sagerin kautta Shulgin muodosti suhteen DEA:han ja piti heille farmakologian seminaareja, toimitti näytteitä ja toimi asiantuntijatodistajana oikeudessa. Hän myös kirjoitti lainvalvonnan opaskirjan laittomista huumeista[5] ja sai useita palkintoja DEA:lta.[6] Vuonna 2010 julkaistiin Shulginista kertova dokumenttielokuva Dirty Pictures, jossa häntä nimitetään psykedeelien kummisedäksi.[7]

Vuonna 1993 Shulgin joutui tekemisiin virkavallan kanssa, ja hänen laboratorionsa tutkittiin, ja hänet tuomittiin 25 000 dollarin sakkoihin huumausaineiden hallussapidosta.[1]

Shulgin jatkoi tutkimuksiaan vielä 2000-luvulla, kunnes vuonna 2010 sai vakavan sydänkohtauksen. Myös Shulginin dementia paheni, ja hän vetäytyi tutkimustyönsä parista viettämään viimeiset päivänsä Lafayettessä sijaitsevalle maatilalleen, jossa hänen vaimonsa toimi hänelle omaishoitajana tämän kuolemaan saakka.[1]

Teoksia[muokkaa | muokkaa wikitekstiä]

  • Alexander Shulgin: Controlled Substances: Chemical & Legal Guide to Federal Drug Laws, 1988, ISBN 0-914171-50-X
  • Alexander Shulgin, Ann Shulgin: PiHKAL – A Chemical Love Story, Transform Press 1991, ISBN 0-9630096-0-5, luettavissa internetissä PiHKAL
  • Alexander Shulgin, Ann Shulgin: TiHKAL – the Continuation, Transform Press 1997, ISBN 0-9630096-9-9, luettavissa internetissä TiHKAL
  • Alexander Shulgin: The Simple Plants Isoquinolines, Transform Press 2002, ISBN 0-9630096-2-1

Lähteet[muokkaa | muokkaa wikitekstiä]

  1. a b c d e f g h i j k Alexander Shulgin: kiistanalainen kemisti Helsingin sanomat 8. kesäkuuta 2014.
  2. Määritä osoite!
  3. Erowid -tietokanta: Alexander Shulgin
  4. Ekstaasikemisti Alexander Shulgin on kuollut Yle 4.6.2014.
  5. Alexander Shulgin: Controlled Substances: Chemical & Legal Guide to Federal Drug Laws, 1988, ISBN 0-914171-50-X
  6. Dr. Ecstasy New York Times 30.1.2005
  7. Dirty Pictures

Aiheesta muualla[muokkaa | muokkaa wikitekstiä]

Tämä tieteenharjoittajaan liittyvä artikkeli on tynkä. Voit auttaa Wikipediaa laajentamalla artikkelia.