Punastuminen

Wikipedia
Loikkaa: valikkoon, hakuun

Punastuminen on tila, jossa ihmisen kasvoihin, kaulaan ja ylävartalolle ilmestyy läiskittäistä punoitusta pintaverisuonten laajentuessa ja pintaverenkierron lisääntyessä. Punastumisreaktion synnyttää autonominen eli tahdosta riippumaton sympaattinen hermojärjestelmä.

Punastuminen on hyvin yksilöllistä. Joillakin ihmisillä punastuminen on yleistä sosiaalisissa tilanteissa, mutta toisilla sitä ilmenee vain hyvin harvoin. Punastumisen aiheuttaa yleensä jännitys, joka voi liittyä nolostumiseen, epävarmuuteen tai esimerkiksi ihastumiseen. Voimakas kiukku tai viha voivat myös aiheuttaa punastumista. Punastumiseen liittyy usein samanaikainen voimakas hikoilun tunne.

Vaikka punastumisen mekanismi tunnetaan hyvin, sen perimmäistä tarkoitusta ei ole toistaiseksi kyetty kovin hyvin selvittämään. On kuitenkin arveltu, että ihmisen varhaisten edeltäjien keskuudessa punastuminen on saattanut olla tärkeä signaali. Ennen puheen perustuvan viestinnän kehittymistä kasvojen värin vaihtumisella saattoi olla ilmeiden ja eleiden ohella huomattava merkitys yksilön todellisen mielentilan välittämisessä muille lajikumppaneille.

Jos punastelu on hyvin kiusallista ja rajoittaa sosiaalista elämää, voidaan turvautua kirurgiseen hoitoon, jossa salvataan rintaontelossa kulkeva sympaattisen hermoston osa.

Lähteet[muokkaa | muokkaa wikitekstiä]

Aiheesta muualla[muokkaa | muokkaa wikitekstiä]

Tämä biologiaan liittyvä artikkeli on tynkä. Voit auttaa Wikipediaa laajentamalla artikkelia.