Käypä hoito
Käypä hoito -suositus on Suomalaisen Lääkäriseura Duodecimin julkaisema asiantuntijayhteenveto yksittäisen sairauden diagnostiikasta ja hoidon vaikuttavuudesta. Suosituksen on tarkoitus toimia lääkärin tai muun terveydenhuollon ammattilaisen päätöksenteon tukena, mutta sen ei ole tarkoitus korvata lääkärin tai muun terveydenhuollon ammattilaisen omaa arviota yksittäisen potilaan parhaasta mahdollisesta diagnostiikasta, hoidosta ja kuntoutuksesta.[1]
Käypä hoito -suositus ei perustu lainsäädäntöön, ei ole juridisesti sitova, eikä sen tarkoitus ole sitoa lääkäriä ja potilasta yksittäisen hoitopäätöksen teossa. Terveydenhuoltoa valvova keskusvirasto Valvira, aluehallintovirastot ja potilasvahinkolautakunta sisällyttävät tästä huolimatta Käypä hoito -suosituksen lähdeaineistoon arvioidessaan, onko potilaan hoito ollut lainmukaista ja yleisesti hyväksyttyä.[2]
Suomessa käytetty yhdistysvetoinen hoitosuositusjärjestelmä poikkeaa esimerkiksi Englannin mallista, jossa käytetään yleisesti kansallisen terveysviranomaisen (NICE) laatimia virallisia kansallisia hoitosuosituksia. Suomalaiset Käypä hoito -suositukset saattavatkin poiketa radikaalisti muissa Euroopan maissa käytetyistä.[3]
Lääkäriseura Duodecim saa julkista rahoitusta Käypä hoito -suositusten laatimiseen[4]. Käypä hoito -suositusten laatimisesta vastasivat aluksi lähinnä lääkärit ja muut terveydenhuollon ammattilaiset[5], mutta nykyisin kuullaan nykyisin myös potilaiden edustajia[6].
Historiaa[muokkaa | muokkaa wikitekstiä]
Lääkäriseura Duodecim käynnisti Käypä hoito -suositusten laatimisen yhdessä suomalaisten erikoislääkärijärjestöjen kanssa vuonna 1994 ja ensimmäinen suositus ilmestyi vuonna 1997. Hankkeen tavoitteena oli parantaa suomalaisen hoidon laatua ja yhtenäistää noudatettavia terveydenhuollon käytäntöjä. Käypä hoito -hankkeen taustalla oli ajatus, että hoidon laadun mittareiden kehittämisen sijaan kannattaa keskittyä hyvien hoitokäytäntöjen kuvaamiseen.[7][8]
Tieteellinen pohja[muokkaa | muokkaa wikitekstiä]
Käypä hoito -suositukset perustuvat Lääkäriseura Duodecimin mukaan kliinisissä tutkimuksissa osoitettuun interventioiden vaikuttavuuteen[4]. Käytännössä ne perustuvat asiantuntijoiden kirjallisuuden perusteella laatimiin näytönastekatsauksiksi kutsuttuihin tiivistelmiin. Suomessa on ollut lisäksi vahva perinne laatia suositusteksti ensin ja hakea ajatuksia tukeva näyttö vasta sen jälkeen.[9]
Laatijoiden puolueettomuus[muokkaa | muokkaa wikitekstiä]
Julkisuudessa on vaadittu, että Käypä hoito -suosituksista päättävien pitäisi olla puolueettomia eli heillä ei saisi olla taloudellisia kytköksiä esimerkiksi lääke- tai vakuutusyhtiöihin[10]. Käypä hoito -suositukset ovat julkaisijansa mukaan riippumattomia[11], mutta vuonna 2012 laaditussa selvityksessä havaittiin kuitenkin, että niiden laatijoilla on paljon taloudellisia kytköksiä etenkin lääkealan yrityksiin. Yksittäisellä suosituksen tekijällä saattaa olla jopa yli 30 kytköstä lääkeyhtiöihin ja muihin lääkealan yrityksiin. Suositusten laatijat ovat saaneet taloudellista hyötyä lääkeyhtiöiltä muun muassa ilmaisten kongressimatkojen ja lääketehtaiden järjestämillä kongressimatkoilla pitämiensä maksullisten luentojen muodossa. Tästä huolimatta heitä ei yleensä jäävätä Käypä hoito -suositusten laadinnasta.[7] Suuri osa suositusten laatijoista työskentelee lisäksi vakuutusyhtiöiden laskuun[12].
Jokainen suosituksen laatija ilmoittaa itse omat sidonnaisuutensa sitä varten laaditulla lomakkeella, eikä Käypä hoito -toimitus tarkista annettuja tietoja[13].
Muut Suomessa laaditut hoitosuositukset[muokkaa | muokkaa wikitekstiä]
Suomessa oli vuonna 2005 150 julkisessa terveydenhuollossa laadittua kansallista hoitosuositusta ja lähes 600 alueellista tai paikallista. Valtaosa julkisten suositusten laatijoista piti Duodecim-seuran Käypä hoito-suosituksia hyödyllisinä.[14]
Lähteet[muokkaa | muokkaa wikitekstiä]
- ↑ Kilpirauhasen vajaatoiminta (...) www.kaypahoito.fi. Viitattu 23.11.2023.
- ↑ Mitä Käypä hoito -suositukset ovat ja miten niitä käytetään? www.kaypahoito.fi. Viitattu 23.11.2023.
- ↑ Tapio Gauffin: Masennuslääkkeet kiistakapulana. Kandidaatin tutkielma. Tampereen yliopisto, 2020. Artikkelin verkkoversio. fi
- ↑ a b Mitä Käypä hoito -suositukset ovat ja miten niitä käytetään? www.kaypahoito.fi. Viitattu 23.11.2023.
- ↑ Mitä kuuluu, Käypä hoito -suositus? www.duodecimlehti.fi. Viitattu 23.11.2023.
- ↑ Mitä Käypä hoito -suositukset ovat ja miten niitä käytetään? www.kaypahoito.fi. Viitattu 23.11.2023.
- ↑ a b Hoitosuositusten tekijöillä paljon sidonnaisuuksia lääkeyhtiöihin 2012. Helsingin Sanomat. Arkistoitu 7.2.2015. Viitattu 7.2.2015.
- ↑ Mitä kuuluu, Käypä hoito? www.duodecimlehti.fi. Viitattu 23.11.2023.
- ↑ Mitä kuuluu Käypä hoito -suostitus? www.duodecimlehti.fi. Viitattu 23.11.2023.
- ↑ Hoitosuositusten tekijöillä kytköksiä lääketeollisuuteen – Onko tässä seuraava ”vaalirahakohu”? Kaleva 23.5.2015.
- ↑ Käypä hoito -suositukset www.kaypahoito.fi. Viitattu 4.12.2021.
- ↑ Mikael Vehkaoja: Vakuutuslääkäreiden sidonnaisuus herättää kritiikkiä – Pelaako Käypä hoito -suositus vakuutusyhtiöiden pussiin? Seura 1.2.2019. https://seura.fi/asiat/ajankohtaista/vakuutuslaakareiden-sidonnaisuus-herattaa-kritiikkia-pelaako-kaypa-hoito-suositus-vakuutusyhtioiden-pussiin/
- ↑ Mitä kuuluu, Käypä hoito -suositus+ www.duodecimlehti.fi. Viitattu 23.11.2023.
- ↑ Käypä hoito -suositukset alueellisten hoito-ohjelmien ja hoitoketjujen pohjana www.duodecimlehti.fi. Viitattu 1.7.2021.