Psoriasis

Wikipedia

Loikkaa: valikkoon, hakuun
Psoriasiksen aiheuttamaa ihottumaa kädessä

Psoriasis tai psoriaasi eli hilsetystauti, puhekielessä psori, on krooninen iholla ja nivelissä esiintyvä tulehdustauti. Psoriasis on perinnöllinen ihon liikakasvun sairaus, jonka taudinkuva ja -kulku on hyvin yksilökohtaista, eikä kahta täysin samanlaista tapausta ole. Psoriasis on mahdollisesti autoimmuunisairaus.[1]

Psoriasisliiton arvion mukaan Suomessa tautia sairastavia on noin 150 000 eli 2–3 prosenttia väestöstä. Alttiuden sairauteen on perinyt vielä useampi suomalainen, mutta tauti ei välttämättä puhkea kaikilla alttiuden perineillä.

Sisällysluettelo

[muokkaa] Periytyvyys ja puhkeaminen

Alttius sairastua psoriasikseen on monitekijäisesti periytyvää. Alttiusgeenipaikkoja tunnetaan nykyisin kymmeniä. Näistä tärkein, PSORS1, sijaitsee kromosomissa 6p21. Vain noin 10 prosenttia alttiusgeenin kantajista sairastuu.[2]

Psoriasiksessa T-lymfosyyttien ja ihon keratinosyyttisolujen keskinäisen kanssakäymisen säätely on epänormaalia.[2] Ihon pintasolukon keratinosyytit jakautuvat nopeammin kuin terveessä ihossa ja kerääntyvät ihon pinnalle muodostaen hilsettä.

Tyypin I oireet alkavat tyypillisimmin 16–22 vuoden ja tyyppi II:n 57–60 vuoden iässä. Tauti voi puhjeta ensimmäisen kerran kaikenikäisillä ihmisillä laukaisevien tekijöiden, kuten esimerkiksi stressin ja tulehdussairauksien, myötävaikutuksesta. Psoriasis voi rauhoittua täysin oireettomaksi, mutta oireet voivat uusiutua vuosienkin kuluttua. Useilla psoriaatikoilla oireet ovat pahimmillaan talvella.

[muokkaa] Iho-oireet

Ihottuma esiintyy useimmin taiveiholla tai päänahassa. Oireina iholla on tarkkarajainen, paksuuntunut ja punottava läiskä. Ihottumakohdat hilseilevät ja melko usein myös kutiavat. Hilseen kuorimalla alta paljastuu punottava laikku, jolla voi esiintyä myös tihkuvaa verenvuotoa. Läiskät saattavat olla hyvin pistemäisiä tai niitä voi esiintyä hyvinkin suurina läiskinä.

Psoriasis voi esiintyä myös märkärakkulaisena tai se voi keskittyä taipeisiin. Harvinainen erytrodorminen psoriasis on joko koko ihon kauttaaltaan tai yli 75% ihosta peittävä psoriasiksen muoto, joka vaatii sairaalahoitoa. Psoriasis saattaa esiintyä myös päänahan alueella, jolloin sen hoitaminen saattaa olla ongelmallista.

[muokkaa] Nivelpsoriasis

Iho-oireiden lisäksi psoriasikseen voi liittyä myös niveloireita, joita voi esiintyä myös kokonaan ilman iho-oireita. Tällöin kyseessä on nivelpsoriasis eli psoriasisartriitti, joka on reumaa muistuttava niveltulehdus. Tyypillisesti sitä esiintyy sormien tai varpaiden kärkinivelissä. Sitä voi esiintyä myös muissa nivelissä ja selkä- tai rintarangassa. Tyypilliset oireet aiheuttavat jäykkyyttä, turvotusta ja kipua niveliin ja voivat pahimmillaan aiheuttaa muutoksia nivelissä. Ihopsoriaatikoista arviolta 5–8 prosenttia kärsii myös niveloireista.

Nivelpsoriasis on krooninen ja etenevä tulehduksellinen reumasairaus, jolle on tyypillistä niveltulehduksen ja psoriasiksen esiintyminen samanaikaisesti. Nivelpsoriasis luokitellaan spondyloartropatioihin, kuten myös selkärankareuma, reaktiivinen artriitti sekä tulehdukselliseen suolistotautiin liittyvä artriitti. Nivelpsoriasis on yhtä yleinen sairaus sekä miehillä että naisilla. Sairaus alkaa keskimäärin 40 vuoden iässä[3].

[muokkaa] Hoito

Nivelpsoriasiksen hoito on yksilöllistä johtuen taudinkuvan vaihtelusta eri potilaiden välillä. Lievissä psoriasiksen aiheuttamissa jänteen kiinnityskohdan tulehduksissa riittää yleensä pelkkä oireenmukainen tulehduskipulääkitys. Nivelpsoriasiksen hoitotutkimuksia varhaisemmilta vuosilta on vähän eikä yhteisiä seurantamittareita ole ollut käytettävissä. Perinteisistä reumalääkkeistä on eniten käytetty metotreksaattia, sulfasalatsiinia ja syklosporiinia. Myös muita reumalääkkeitä kuten atsatiopriinia ja kulta- sekä klorokiinivalmisteita on aiemmin kokeiltu. Leflunomidillakin on saatu myönteisiä hoitotuloksia.

Psoriasispotilaan ihossa ja tulehtuneessa nivelkalvossa on runsaasti tuumoninekroositekijä-α nimistä tulehduksen välittäjäainetta. Kliinisissä tutkimuksissa on saatu hyviä hoitotuloksia sekä iho- että nivelpsoriasiksen hoidossa tuumorinekroositekijä-α:n vaikutuksen estoon perustuvilla lääkkeillä (esim. adalimumabilla, etanerseptilla ja infliksimabilla). Vaikeassa nivelpsoriasiksessa on syytä ripeästi aloittaa tehokas yhdistelmähoito tai biologinen reumalääkitys.

[muokkaa] Muita oireita

Ihoalueiden lisäksi psoriasis voi esiintyä myös limakalvoilla. Suun muutokset jäävät usein huomaamatta niiden aiheuttamien oireiden vähäisyyden tai oireettomuuden vuoksi. Peniksen alueella psoriasis esiintyy kroonisesti punottavina läiskinä.[4]

Psoriasis saattaa aiheuttaa myös kynsimuutoksia, jotka aiheuttavat kynsiin joko pistemäisiä kuoppia, kynsien paksuuntumista, värimuutoksia tai kynsi saattaa kokonaan irrota. Tyypillisesti nivelpsoriasiksen yhteydessä on myös kynsimuutoksia.

Yhden tutkimuksen mukaan psoriasis aiheuttaa 2,5-kertaisen riskin sairastua syöpään, joka ei ole ihon melanooma. Riski on yhtenevä molemmilla sukupuolilla, eikä se liity mihinkään tiettyyn histologiseen syövän alatyyppiin.

Psoriasiksen aiheuttama krooninen tulehdus heikentää insuliinin vaikutusta. Tästä seuraa, että psoriasista sairastavat lihoavat ja sairastuvat diabetekseen keskimääräistä helpommin. Yhdysvalloissa tehdyn tutkimuksen mukaan psoriasista sairastavissa on lähes kaksi kertaa niin paljon lihavia kuin väestössä keskimäärin. Jatkuva tulehdus rasittaa muutenkin elimistöä. Lievääkin psoriasista sairastavalla on kohonnut riski saada sydäninfarkti. Riski kasvaa psoriasiksen vaikeusasteen myötä.[5]

Vaikeaan ja keskivaikeaan psoriasikseen voi liittyä metabolinen oireyhtymä, kakkostyypin diabetes, verenpainetauti ja kohonneet rasva-arvot.[6]

[muokkaa] Hoito

Psoriasikseen ei ole parantavaa hoitoa ja nykyiset hoidot tasapainoilevat tehokkuuden ja haitallisuuden kanssa. Psoriasiksen hoidossa on useita mahdollisuuksia. Hoitoina voi käyttää valohoitoa, sillä ultraviolettisäteilyn tiedetään lieventävän taudin oireita tulehdusta parantavan vaikutuksensa vuoksi. Valohoidon muotoja ovat auringonotto, ilmastohoitomatkat, hoidot SUP-, UVA- tai UVB-lamppujen avulla. Paikallishoitoina käytetään perusvoiteita ja lääkevoiteita, joista yleisimmät ovat kortisonivoiteet ja kalsiportiolit (D-vitamiinijohdannaiset). Kansanomaisiin parannuskeinoihin kuuluvat erilaiset kylvyt ja tervahoidot. Psoriasiksen vaikeampiin muotoihin käytetään systemaattisia hoitoja, jotka ovat niin sanotusti sisäisesti käytettäviä immuunijärjestelmän toimintaan kohdistuvia hoitoja. Uusimpia tulokkaita hoidoissa ovat biologiset hoidot, jotka ovat myös immuunijärjestelmän toimintaan liittyviä hoitoja.[7]

Erilaisia ruokavalioita on viime aikoina pyritty esittämään hoitomenetelmänä psoriasikseen, mutta niiden vaikutusta ei ole todistettu tutkimuksilla. Terveelliset elämäntavat parantavat elämän laatua psoriaatikoilla siinä missä muillakin ihmisillä. [1]

[muokkaa] Taudin luokitellut muodot

  • Pisarapsoriasis (Psoriasis guttata)
  • Läiskäpsoriasis (Psoriasis vulgaris)
  • Taivepsoriasis (Psoriasis inversa)
  • Märkärakkulainen psoriasis (Psoriasis pustulosa)
  • Erytroderminen psoriasis (Psoriasis erythrodermica)
  • Nivelpsoriasis l. psoriasisartriitti (Psoriasis arthropatica)

[muokkaa] Katso myös

[muokkaa] Lähteet

  1. ↑ Hunziker T, Schmidli J. Psoriasis, an autoimmune disease? Ther Umsch. 1993 Feb;50(2):110-3. PMID 8456414
  2. ↑ 2,0 2,1 Duodecimin Terveysportti.fi:n tietokanta
  3. ↑ Gladman, D.D., Psoriatic arthritis. Dermatol Ther, 2004. 17(5): p.350-63
  4. ↑ Psoriaasi Tohtori
  5. ↑ Psoriasis merkitsee diabetes-, sydäninfarkti- ja ylipainoriskiä. Poliklinikka 29.10.2008
  6. ↑ Psoriasista sairastava tarvitsee kokonaisvaltaista hoitoa Ihonaika 2 / 2009
  7. ↑ http://www.biovita.fi/uusi/articles.php?lang=fi&id=123

[muokkaa] Aiheesta muualla

Haettu osoitteesta http://fi.wikipedia.org/wiki/Psoriasis
Henkilökohtaiset työkalut