Kynsi

Wikipedia

Kynsi (lat. unguicula) sijaitsee sormen tai varpaan päässä. Se on kova, keratiinista muodostunut osa, jonka alussa on valkoinen alue (lunula), joka ei ole vielä täysin kehittynyt. Kynnen ensisijainen tehtävä on suojata sormen- tai varpaanpäätä. Kynnet uusiutuvat ja kasvavat, ja niitä on välillä hyvä leikata lyhyemmiksi. Sormen kynnet uusiutuvat kokonaan noin kuuden kuukauden^lähde? kuluessa. Varpaankynnen uusiutuminen kestää kauemmin: 1–1,5 vuotta.

Sisällysluettelo 1 Kynnen rakenne [1] 2 Kynnen hoito 3 Kynnen tunto 4 Lähteet

[muokkaa] Kynnen rakenne ^[1]

Kynsi on runsasrikkistä keratiinia eli sarveisainetta. Se on samantyyppistä valkuaisainetta kuin hiukset. Kynsi koostuu kolmesta kerroksesta. Kynsivallin solut tekevät pintakerroksen, kynnen aiheen solut keskikerroksen ja kynnen pohjan solut alimman kerroksen. Keratiinisolujen välissä on fosfolipidejä, erityisiä rasvoja, jotka tekevät kynnestä taipuisan. Kynnessä ei ole kalsiumia tai muita mineraaleja sen enempää kuin muussakaan keratiinissa. Kynnessä tavataan kymmeniä muutoksia, joista osa on kynnen kehityshäiriöitä (synnynnäisiä), osa jonkin muun taudin ilmentymiä ja osa sieni-infektioita, pääasiassa kynsisilsaa.

[muokkaa] Kynnen hoito

Kynnet kasvavat koko ajan, mutta niitä voidaan lyhentää leikkaamalla. Kynsi haurastuu pidetessään, ja silloin siitä on pidettävä erityisesti huolta. Jos kynnet ovat hauraat, täytyy syödä enemmän a-vitamiinia. Etenkin naispuolisten ihmisten on tapana lakata varpaankynnet siihen erikseen valmistetulla kynsilakalla, jota on saatavana kauppojen kosmetiikkaosastoilta. Likaisissa osuhteissa kynnen alle kerääntyy mustat surureunat, jotka voi puhdistaa pois kynsiharjalla. Pitkäaikainen sairaus voi tehdä uran kynteen.

[muokkaa] Kynnen tunto

Joskus kynsi voidaan joutua poistamaan, mikäli se on vioittunut tai sen alle on muodostunut infektio. Tämä toimenpide tehdään yleensä paikallispuudutuksen avulla. Naulan tai vastaavan terävän esineen joutuminen kynnen alle on erittäin kivuliasta. Kuitenkaan itse kynnessä ei ole tuntoa, sillä se on kuollutta solukkoa, kuten hiuksetkin. Näin ollen kynnen näkyvää osaa ei voida juurikaan hoitaa, mikäli se on vaurioitunut. Kynteen kohdistuva kova isku saattaa irrottaa kynnen. Ensin kynnen alapuolen verenkierto tyrehtyy ja kynsi tummuu. Tämän jälkeen (3–10 päivää) kynsi nousee ylös ja irtoaa itsestään. Vauriosta riippuen tilalle kasvaa uusi, täydellinen tai hieman epämuodostunut kynsi. Jotkin sairaudet heijastuvat myös kynnenrakenteen muutoksina, kuten esimerkiksi psoriasis. Noin 20 prosentilla pälvikaljua sairastavista esiintyy kynsimuutoksia^[2]. Kynnen alle saattaa pesiytyä kynsisieni.

[muokkaa] Lähteet

1. ↑ Kynsimuutokset :: Terveyskirjasto
2. ↑ Pekka Erkko: Pälvikalju eli alopecia areata tohtori.fi. Viitattu 14.8.2008.