Kavio

Wikipedia
Loikkaa: valikkoon, hakuun
Hevosen kavio

Kavio (lat. ungula) on kavioeläinten varpaan kärkeä tupen tavoin ympäröivä paksuseinäinen sarveiskynsi. Hevosen kavio on kovaa ja kimmoisaa sarveisainetta. Kavion näkyvää, tunnotonta ulkokuorta sanotaan sarveiskavioksi. Se suojelee alla olevaa martokaviota samaan tapaan kuin kenkä ihmisen jalkaa. Martokavio kasvattaa sarveisanturaa. Kavion pohja eli sarveisantura on n. 2 cm paksu. Kavion takaosan alla on kimmoisa ja kumimainen säde.lähde?

Raskaiden kuormien vetäminen, ratsastajan paino, esteiden hyppääminen ja nopea laukka rasittavat kavioita, koska kaviot joutuvat vastaanottamaan suurimmat tärähdykset hevosen liikkuessa. Kovin rasitus kohdistuu kavioon silloin, kun hevonen tukeutuu hypystä alas yhden etujalan varaan[1].

Kavioiden vaivoja[muokkaa | muokkaa wikitekstiä]

Kaviokuume on vaikea kaviosairaus, joka johtuu hevosen aineenvaihduntahäiriöstä. Kaviot ovat kuumat ja etujalat voivat olla työnnetty kauas eteen, koska hevonen yrittää siirtää painoa mahdollisimman paljon takajaloille. Kaviokuumetta esiintyy yleensä vain etujaloissa. Sairaus johtuu yleisimmin ruokintavirheestä. Joissakin tapauksissa sairaus voi aiheutua myös kovalla alustalla ratsastamisesta tai jopa kengitysvirheestä. Hoito pitää aloittaa heti oireiden ilmettyä.

Sädemätä johtuu useimmiten huonosta hygieniasta, mutta myös huonosta kavionhoidosta ja sädeuurrosten ahtaudesta. Säde haisee pahalle, se on pehmeä ja se voi muuttua tummaksi. Pitkälle edennyt sädemätä voi aiheuttaa ontumista ja se on vaikea parantaa.[2]

Katso myös[muokkaa | muokkaa wikitekstiä]

Lähteet[muokkaa | muokkaa wikitekstiä]

  1. Sevelius, Fritz; Pettersson, Harry & Green, Bernt: Terve ja sairas hevonen – Sairauksien torjunta ja hoito, s. 83. 2. uudistettu painos. Suom. Talaskivi, Soini & Hollmén, Tuula. Otava, 1992. ISBN 951-1-12028-X.
  2. Hevosen ostotarkastus, Hevoset ja ratsastus 4/2008, s. 31.
Tämä biologiaan liittyvä artikkeli on tynkä. Voit auttaa Wikipediaa laajentamalla artikkelia.