Glutationireduktaasi

Wikipedia
Loikkaa: valikkoon, hakuun
Malli glutationireduktaasin rakenteesta sitoutuneena prosteettiseen ryhmäänsä FAD-molekyyliin ja substraattiinsa glutationiin

Glutationireduktaasi on entsyymi, jolla on tärkeä rooli eliöiden tuottamien peroksidien ja eliöiden vierasaineiden metaboliassa. Glutationireduktaasi pelkistää hapettuneessa muodossa olevan glutationin sisältämän disulfidisidoksen vapaiksi tioliryhmiksi.[1] Glutationireduktaasin EC-numero on EC 1.8.1.7.[2]

Ominaisuudet ja toiminta[muokkaa | muokkaa wikitekstiä]

Rakenteeltaan glutationireduktaasi on kahdesta samanlaisesta alayksiköstä koostuva homodimeeri. Ihmisellä kumpikin alayksikkö on molekyylimassaltaan 50 kDa. Molemmissa alayksiköissä on sitoutumiskohdat prosteettisena ryhmänä toimivalle FAD-molekyylille, pelkistimenä toimivalle NADP-molekyylille ja glutationille. Eräät syanobakteerit käyttävät pelkistimenä NADP:n sijasta NAD:tä. Glutationireduktaasi sisältää kahden kysteiiniaminohapon välisen rikkisillan. Reaktion ensimmäisessä vaiheessa NADP luovuttaa elektronit glutationireduktaasiin sitoutuneellle FAD:lle, joka pelkistää entsyymin rikkisillan. Tämän jälkeen hapettuneessa muodossa oleva glutationidisulfidi muodostaa entsyymin pelkistyneiden kysteiiniaminohappojen tioliryhmien kanssa välituotteen, jossa glutationi muodostaa entsyymin toisen kysteiinin kanssa rikkisillan. Tämän jälkeen toinen glutationireduktaasin aktiivisen kohdan kysteiinin tioliryhmästä reagoi välituotteen kanssa vapauttaen glutationin ja muodostaen alkuperäisen entsyymin.[3][4]

Glutationireduktaasin inhibiittoreita ovat eräät metallit kuten sinkki-ionit ja eräät syöpien hoitoon käytettävät lääkeaineet kuten karmustiini.[2][3] Glutationireduktaasia estäviä yhdisteitä voidaan käyttää malarialääkkeinä ja tähän tarkoitukseen käytetään muun muassa metyleenisinistä. Glutationi tarvitsee toimiakseen FAD-molekyyiln, jota elimistö valmistaa riboflaviinista, joten riboflaviinin puutos voi aiheuttaa alentunutta glutationireduktaasin aktiivisuutta.[3]

Lähteet[muokkaa | muokkaa wikitekstiä]

  1. Jeremy M. Berg, John L. Tymoczko & Lubert Stryer: Biochemistry, 6th Edition, s. 701. W. H. Freeman and Company, 2006. ISBN 978-0-7167-8724-2. (englanniksi)
  2. a b EC 1.8.1.7 - glutathione-disulfide reductase Brenda. Viitattu 16.1.2014. (englanniksi)
  3. a b c Ruma Banerjee: Redox Biochemistry, s. 75–78. John Wiley & Sons, 2007. ISBN 9780470177327. Kirja Googlen teoshaussa (viitattu 16.1.2014). (englanniksi)
  4. Daniel L. Purich, R. Donald Allison: The Enzyme Reference, s. 391. Academic Press, 2003. ISBN 9780080550817. Kirja Googlen teoshaussa (viitattu 16.1.2014). (englanniksi)
Tämä biologiaan liittyvä artikkeli on tynkä. Voit auttaa Wikipediaa laajentamalla artikkelia.