Typpioksidi

Wikipedia
Loikkaa: valikkoon, hakuun
Typpioksidi

Nitric-oxide-2D.png

Tunnisteet
CAS-numero 10102-43-9
Ominaisuudet
Molekyylikaava NO
Moolimassa 30,01
Ulkomuoto Väritön kaasu
Sulamispiste -164 °C °C
Kiehumispiste −152 °C °C
Tiheys 1,3402 g/dm3

Typpioksidi eli typpimonoksidi (NO), typen (N) ja hapen (O) muodostama kaasumainen yhdiste. Se on yksi typen oksideista, joilla tarkoitetaan kaikkia typen ja hapen yhdisteitä. Typpioksidia käytetään muun muassa lääketieteessä ja hitsauksessa, mutta se esiintyy ilmassa myös haitallisena saasteena.

Ominaisuudet[muokkaa | muokkaa wikitekstiä]

Typpioksidi on pariton molekyyli eli siinä on pariton määrä elektroneja. Useimmista muista parittomista molekyyleistä poiketen typpioksidi ei kuitenkaan sanottavasti dimeroidu. Se kestää kuumennusta 1000 °C:n lämpötilaan. Hapen läsnäollessa se kuitenkin helposti hapettuu typpidioksidiksi:.[1]

2 NO + O2 → 2 NO2

Koska typpioksidi on pariton molekyyli, se on paramagneettinen aine.[1] Kaasuna se on väritön, mutta esiintyessään matalissa lämpötiloissa kiinteänä tai nesteenä se on sinistä.[1]

Typpioksidin moolimassa on 30,01 g/mol ja CAS-numero 10102-43-9.

Valmistus ja käyttö[muokkaa | muokkaa wikitekstiä]

Typpioksidia valmistetaan polttamalla ammoniakkia noin 500 °C:n lämpötilassa platinan toimiessa katalysaattorina:[1]

4 NH3 + 5 O2 → 4 NO + 6 H2O.

Laboratoriotarkoituksiin sitä voidaan valmistaa myös pelkistämällä typpihappoa kuparilla:[1]

3 Cu + 8 HNO3 → 3 Cu(NO3)2 + 2 NO + 4 H2O

Typpioksidia käytetään lääketieteessä, inhalaattorilla hengitettynä muun muassa sirppisoluanemian hoidossa, ja se helpottaa äkillistä hengitysvajausta eli ARDS-oireyhtymää, samoin se auttaa vastasyntyneitä hengitysvaikeuksissa ja myös estää ohitusleikkauksessa siirretyn suonen tukkeutumisen.[2]

Typpioksidia käytetään muun muassa kaasukaarihitsauksessa suojakaasuun lisättynä. Typpioksidi reagoi hitsauksessa muodostaen otsonin kanssa typpidioksidia (NO + O3 ⇒ NO2 + O2)

Typpioksidi ympäristöongelmana[muokkaa | muokkaa wikitekstiä]

Muiden typen oksidien tavoin myös typpioksidi on haitallinen luonnon ja maaperän happamoitumista aiheuttava kaasu. Varsinkin teollisuudesta ja liikenteestä aiheutuu paljon typen oksidien päästöjä. Typen oksidien päästöt ovat ongelma, koska niitä syntyy teollisuuden palamisreaktioissa (kuten kivihiiltä poltettaessa) aina, vaikka palava aine ei sisältäisikään typpeä, sillä ilmassa on typpeä.

Ilmakehässä typpioksidi reagoi herästi hapen kanssa muodostaen typpidioksidia. Se taas reagoi veden kanssa, jolloin syntyy muun muassa typpihappoa.[1] Kun tämä typpihappo sataa maaperään, se aiheuttaa luonnon happamoitumista.


Lähteet[muokkaa | muokkaa wikitekstiä]

  1. a b c d e f Antti Kivinen, Osmo Mäkitie: Kemia, 5. painos, s. 350-351. Otava, 1988. ISBN 951-1-10136-6.
  2. Tiede-lehti
  • WSOY: Aine ja Energia: Kemian tietokirja

Aiheesta muualla[muokkaa | muokkaa wikitekstiä]

Tämä kemiaan liittyvä artikkeli on tynkä. Voit auttaa Wikipediaa laajentamalla artikkelia.