Gifun prefektuuri

Wikipedia
Loikkaa: valikkoon, hakuun
Gifun prefektuuri
岐阜県 Gifu-ken
Japanin prefektuuri
Lippu
Lippu
Sijainti
Sijainti
Valtio Japani
Alue Chūbu
Hallinto
 – Hallinnollinen keskus Gifu
 – Kuvernööri Hajime Furuta
Pinta-ala 10 621,17[1] km² (7..)
Väkiluku (1. lokakuuta 2012) 2 061 000[2] (17..)
 – Väestötiheys 198 as/km²
Symbolit
 – Kukka (Astragalus sinicus)
 – Puu Japaninmarjakuusi,
(Taxus cuspidata)
 – Lintu Kiiruna,
(Lagopus muta)
Lyhenteet
 – ISO 3166 JP-21
Verkkosivu

Gifun prefektuuri (jap. 岐阜県, Gifu-ken) on prefektuuri Chūbun alueella Japanissa. Sen pääkaupunki on Gifu. Koska se sijaitsee aivan Japanin keskiosassa, sillä on ollut kauan merkittävä asema kulkureittien risteysalueena, joka on yhdistänyt maan itä- ja länsiosat toisiinsa esimerkiksi Nakasendō-tien kautta. Sengoku-kaudella monet käyttivät Gifusta sananlaskua "hallitse Gifua niin hallitset Japania".[3]

Historia[muokkaa | muokkaa wikitekstiä]

Alue, joka muodostaa nykyisen Gifun prefektuurin, tuli Yamato-hovin hallintaan 300-luvun puolivälissä. Koska se sijaitsee Honshūn saaren keskellä, siellä on käyty useita Japanin historian kannalta ratkaisevia taisteluita. Varhaisin merkittävä kahakka oli Jinshin-sota vuonna 672, jonka seurauksena Temmusta tuli Japanin 40. keisari.

Gifun prefektuurin alue koostuu entisistä Hidan ja Minon provinsseista sekä pienemmistä Echizenin ja Shinanon provinssien osista. Prefektuuri on saanut nimensä pääkaupungiltaan Gifulta, jonka nimesi vuorostaan Oda Nobunaga taistellessaan Japanin yhdistämiseksi vuonna 1567.[4] Nimen ensimmäinen kirsjoitusmerkki on otettu legendaariselta Qishan-vuorelta (山), jolta suuri osa Kiinasta yhdistettiin, ja toinen kirjoitusmerkki Kungfutsen syntymäkaupungin Qufun (曲) nimestä.[5] Nobunaga valitsi merkit, koska hän halusi yhdistää Japanin valtaansa ja tulla tunnetuksi suurena ajattelijana.

Historiallisesti prefektuuri toimi Japanin miekanvalmistuksen keskuksena. Sekin kaupunki tunnettiin Japanin parhaista miekoista. Myöhemmin sen vahvuuksiksi nousivat muotiteollisuus (erityisesti Gifun kaupungissa) ja lentokoneteollisuus (Kakamigaharassa).

28. lokakuuta 1891 Mino-Owarin maanjäristys iski alueelle. Sen episentrumi oli nykyisen Motosun kaupungin alueella ja se oli Japanin kaikkien aikojen suurin tunnettu maanjäristys.[6] Maanjäristys oli arviolta 8,0 richterin suuruinen ja se jätti maahan valtavan siirtymän, joka on edelleen näkyvissä.

Maantiede[muokkaa | muokkaa wikitekstiä]

Prefektuurin kartta.

Gifu on yksi Japanin harvoista sisämaaprefektuureista. Sillä on yhteistä rajaa seitsemän muun prefektuurin kanssa: Aichin, Fukuin, Ishikawan, Mien, Naganon, Shigan ja Toyaman. Kaikki Japanin postinumerot alkavat kolminumeroisella tunnuksella, joka vaihtelee 001:stä 999:ään – osassa Gifun prefektuuria tunnus on 500, mikä on jälleen yksi osoitus prefektuurin sijainnista aivan Japanin keskellä.

Alueet[muokkaa | muokkaa wikitekstiä]

Gifun prefektuurissa on viisi epävirallista aluetta, joiden kautta kunnat tekevät yhteistyötä. Alueet ovat Seinō,[7] Gifu,[8] Chūnō,[9] Tōnō[10] ja Hida.[11] Alueiden rajoja ei ole tarkkaan määritelty.

Topografia[muokkaa | muokkaa wikitekstiä]

Pohjoiselle Hidan alueelle luonteenomaisia ovat korkeat vuoret, joista osa kuuluu Japanin Alppeihin. Eteläinen Minon alue kuuluu suurimmaksi osaksi hedelmälliseen ja laajaan Nōbin tasankoon. Valtaosa prefektuurin väestöstä asuu eteläosassa lähellä virallista suurkaupunkia Nagoyaa.

Vuoristoiseen Hidan alueeseen kuuluvat sekä Hidavuoret, joita kutsutaan "pohjoisalpeiksi", että Kisovuoret, jotka tunnetaan "keskialppeina". Ryōhakuvuoret sijaitsevat myös Hidan alueella. Muita merkittäviä vuorijonoja ovat Ibukivuoret ja Yōrōvuoret.

Suurin osa Minon alueesta sijaitsee Kison kolmen joen eli Ibin, Kison ja Nagaran tulvatasangolla. Jokien lähteet ovat Naganon prefektuurissa, ja ne virtaavat lopulta Aichin ja Mien prefektuurien kautta Isenlahteen. Muita merkittäviä jokia Gifun alueella ovat Jinzū, Takahara, Shō, Shōnai, Yahagi ja Itoshiro.

Ilmasto[muokkaa | muokkaa wikitekstiä]

Koska Minon aluetta ympäröivät matalat vuoret, lämpötila vaihtelee huomattavasti eri vuodenaikoina. Talvet ovat kylmiä ja kesät kuumia. Esimerkiksi itäisessä Tajimin kaupungissa mitataan yleensä koko Japanin kuumimmat lämpötilat, ja 16. elokuuta 2007 Japanin historian kuumin lämpötila mitattiin juuri Tajimissa, jossa elohopea kohosi 40,9 celsiusasteeseen.[12] Kesät ovat kuumia, koska rantaviivattomalle alueelle muodostuu lämpösaareke, ja tilannetta pahentaa kuuma ja kuiva Ibukivuorten yli Kansain alueelta puhaltava föhn-tuuli. Korkeampi Hidan alue on yleensä viileämpi kuin Mino, vaikka sielläkin mitataan joskus äärimmäisen korkeita lämpötiloja. Takayaman kaupunkiin kuuluva Shōkawa sijaitsee vuorilla ja sitä on sijaintinsa vuoksi kutsuttu Honshūn kylmimmäksi asutetuksi paikaksi.

Talous[muokkaa | muokkaa wikitekstiä]

Gifun talouteen kuuluu useita perinteisiä elinkeinoja, kuten maatalous ja paperinvalmistus, mutta nykyään sitä hallitsee Nagoyan alueelta Gifuun levinnyt moderni teollisuus, kuten auto- ja lentokoneteollisuus. Prefektuurissa on kuitenkin myös suuri määrä pienten komponenttien kuten hienomekaniikan, muottien ja muovien valmistajia.

Perinteiset elinkeinot[muokkaa | muokkaa wikitekstiä]

Minon alue on ollut pitkään tunnettu korkealaatuisesta Mino washi -paperistaan, joka on vahvempaa ja ohuempaa kun suurin osa muusta Japanissa valmistetusta paperista. Japanin armeija käytti sitä toisen maailmansodan aikana.[13] Paperiteollisuuteen kuuluvat myös Gifu-paperilyhtyjen ja Gifu-sateenvarjojen valmistus prefektuurin pääkaupungissa. Muita perinteisiä prefektuurin alueella valmistettavia esineitä ovat Mino-yaki-keramiikka (Tajimissa, Tokissa ja Mizunamissa), ruokailuvälineet (Sekissä) ja lakkatyöt (Takayamassa).

Koska Gifun alueella on laajoja, maanviljelykelpoisia tasankoja, maatalous on myös merkittävä elinkeino. Lisäksi pohjoisen metsistä saadaan puuta puuesineitä (kuten merimetsokalastukseen tarkoitettuja veneitä) varten. Kirkasvetisiä jokia käytetään saken valmistukseen.

Moderni teollisuus[muokkaa | muokkaa wikitekstiä]

Kakamigaharalla on nykyisin merkittävä asema prefektuurin teollisuudessa. Kaupungissa sijaitsevat Kawasakin ja Mitsubishin suuret lentokoneteollisuusyksiköt sekä lisäksi useita metalliteollisuuden ja valmistustekniikan yrityksiä.

Informaatioteknologia on myös saanut jalansijaa: Softopia Japan sijaitsee Ōgakissa ja VR Techno Japan Kakamigaharassa. Myös pääkaupunki Gifu Ōgakin ja Kakamigaharan välissä on tehnyt töitä IT-alan vahvistamiseksi.

Matkailu[muokkaa | muokkaa wikitekstiä]

Tie Sekin kaupungin alueella.

Prefektuurissa on useita suosittuja matkailunähtävyyksiä. Suosituimmat kohteet ovat Gifun kaupunki, Gero, Shirakawa ja Takayama. Gifu tunnetaan merimetsokalastuksesta, jolla on yli 1 300 vuoden pituinen historia, ja Oda Nobunagan ja Saitō Dōsanin pitkäaikaisesta oleskelusta kaupungissa. Gero tunnetaan rentouttavista kuumista lähteistään, jotka houkuttelevat kaupunkiin turisteja ympäri vuoden. Shirakawan historialliset kylät ovat Unescon maailmanperintökohde. Takayama on kuuluisa perinteisestä arkkitehtuuristaan ja kaupunkia kutsutaan usein "pieneksi Kiotoksi".

Gifussa on järjestetty myös useita kansainvälisiä tapahtumia. Gifun kaupungissa sijaitsee suuri World Event and Convention Complex Gifu. Vuoden 2005 soudun maailmanmestaruuskilpailut pidettiin Kaizussa.

Tiede[muokkaa | muokkaa wikitekstiä]

Kamiokan alueella Hidan kaupungissa sijaitsevat Super-Kamiokanden ja KamLANDin koelaitokset, neutriino- ja antrineutriinoilmaisimet. Super-K sijaitsee tuhannen metrin syvyydessä Mozumin kaivoksessa ja etsii neutriinoja yläilmakehästä, auringosta ja supernovista.

Väestö[muokkaa | muokkaa wikitekstiä]

1. syyskuuta 2007 Gifun prefektuurin väkiluku oli 2 101 969. Arviolta 1,8 miljoonaa henkeä asui suurkaupungeissa (shi) ja loput kaupungeissa (machi) ja kylissä.[14] Miehiä prefektuurin väestöstä oli 48,4 prosenttia, naisia 51,6 prosenttia.[14] 14,4 prosenttia asukkaista on 14-vuotiaita tai nuorempia ja 22,1 prosenttia 65-vuotiaita tai vanhempia.

Japanin väestönlaskennan mukaan maan väestön keskipiste sijaitsee Gifun prefektuurissa. Vuonna 2000 se sijoitettiin Mugin entiseen kaupunkiin, joka on myöhemmin yhdistynyt Sekiin. Viimeisimmässä vuoden 2005 väestönlaskennassa se oli siirtynyt hieman itään päin mutta sijaitsi edelleen Gifussa.

Aluejako[muokkaa | muokkaa wikitekstiä]

Shirakawa-gō, maailmanperintökohde.

Suurkaupungit[muokkaa | muokkaa wikitekstiä]

Gifun prefektuurissa on 21 suurkaupunkia (shi):

Kaupungit ja kylät[muokkaa | muokkaa wikitekstiä]

Kaupungit (machi) ja kylät piirikunnittain:

Anpachi
Gōdo
Wanouchi
Sekigahara
Tarui
Ginan
Kasamatsu
Ibigawa
Ikeda
Ōno
Hichisō
Higashishirakawa
Kawabe
Sakahogi
Shirakawa
Tomika
Yaotsu
Mitake
Kitagata
Shirakawa
Yōrō

Lähteet[muokkaa | muokkaa wikitekstiä]

  1. 都道府県別面積 国土地理院. Viitattu 23.10.2012.
  2. 人口の動向 統計局. Viitattu 28.1.2014.
  3. Instant Gifu. Gifu International Center, 1995.
  4. Kivimuistomerkki Kashimorin pyhäkön edessä.
  5. Gifu tour guide - Outline of Gifu Prefecture Gifu Prefecture Tourist Federation.
  6. Mino Earthquake Tokyo Science Museum.
  7. Nishi Mino Portal Site Ginet.
  8. Gifu Regional Promotion Office Gifu Prefecture.
  9. Chūnō Promotion Office Gifu Prefecture.
  10. Tōnō Promotional Office Gifu Prefecture.
  11. Hida Promotional Office Gifu Prefecture.
  12. Gifu Prefecture sees highest temperature ever recorded in Japan Japan News Review.
  13. Greg Goebel: The Fire Balloons
  14. a b Statistics Division of Gifu Prefecture Gifu Prefecture.

Aiheesta muualla[muokkaa | muokkaa wikitekstiä]