Järvenpään lukio

Wikipediasta
Siirry navigaatioon Siirry hakuun
Koulun julkisivua Wärtsilänkadulta.

Järvenpään lukio on Järvenpään Pajalan kaupunginosassa toimiva, oppilasmäärältään Suomen toiseksi suurin lukio.[1][2][3][4] Lukion rehtorina toimii Marja-Liisa Lehtiniemi.[5] Iltaisin Järvenpään lukion tiloissa antaa opetusta aikuislinja [6] ja siellä järjestetään myös Järvenpään työväenopiston kursseja.

Lukiossa opiskeli lukuvuonna 2013–2014 noin 1 150 opiskelijaa. Vuonna 2019-2020 yli 1300. Järvenpään uusi lukio avattiin vuonna 2003 uusiin tiloihin Lukionkadulle. Lukio tarjoaa vuosittain erittäin laajaa kurssivalikoimaa, joka koostuu suuresta määrästä koulun omia syventäviä kursseja. Erilaisia kursseja on tarjolla vuosittain yhteensä yli 300.

Opiskelu[muokkaa | muokkaa wikitekstiä]

Järvenpään lukio on normaali päivälukio, jossa on mahdollista hakea yhteishaussa myös musiikki-ja tanssi-, kuvataide ja media-, liikunta-, tai erikoistehtävän saaneelle luonnontiedelinjalle. Erikoislinjojen lisäksi koulussa on tarjottu mahdollisuus hakeutua päivälukion erikoissuuntautumisvaihtoehtoihin Talous ja yrittäjyys sekä tanssi. Näille linjoille haetaan normaalin päivälukion yhteishaun kautta.

Vuosi Alin yleislinjan sisäänpääsykeskiarvo
2022-2023 8,58
2021-2022 8,67
2020-2021 8,83
2019-2020 8,58
2018–2019 8,42
2017–2018 8,25
2016–2017 8,33
2015–2016 8,00
2014–2015 8,00
2013–2014 8,08
2012–2013 7,92
2011–2012 7,50

Koulu on palkittu esimerkillisestä työstä LUMA-aineiden (luonnontieteelliset ja matemaattiset) innovatiivisesta opetustavasta. Fysiikan opiskeluun koulu on panostanut merkittävästi rahallisesti hankkimalla oppilastöiden suorittamiseen paljon erilaisia teknisiä laitteita. Tämä on myös näkynyt oppilaiden hyvänä menestyksenä fysiikan valtakunnallisissa kilpailuissa ja ylioppilaskirjoituksissa.

Urheilu[muokkaa | muokkaa wikitekstiä]

Järvenpään lukio tukee oppilaidensa hyvinvointia ja kannustaa liikkumaan. Koululla on myös mukana joukkue jokavuotissa Koululiikuntaliiton SM-turnauksissa koripallossa, jääkiekossa ja jalkapallossa.

Liikuntalinja[muokkaa | muokkaa wikitekstiä]

  • Liikunnasta kiinnostuneet oppilaat voivat hakea yhteishaussa lukion erillislinjalle omassa haussaan. Valintaperusteena yhteispisteet (keskiarvo, lajitaito)
  • Yleislinjalla opiskelevat liikunnasta (yleensä omasta lajistaan) kiinnostuneet voivat hakea liikuntalinjalaisille tarkoitettuun aamuvalmennukseen. Yleislinjan hyväksynnän jälkeen omahaku.
  • Huippu-urheilusta (vähintään SM sijat 1–8/maajoukkueleiritykset) kurssisuoritukset jaetaan tapauskohtaisesti.

Rakennus[muokkaa | muokkaa wikitekstiä]

Lukio on tunnettu modernista arkkitehtuuristaan ja korkeakoulumaiseksi kutsutusta oppimisympäristöstään. Rakennus koostuu kolmesta kerroksesta ja kolmesta pääsiivestä, joihin luokkatilat on jaoteltu aihepiireittäin. Rakennuksen on suunnitellut arkkitehtitoimisto Aarne von Boehm Oy. Rakentaminen aloitettiin tammikuussa 2002 ja ensimmäiset oppilaat aloittivat lukiossa jo elokuussa 2003.

Areena[muokkaa | muokkaa wikitekstiä]

Keskellä lukiota on suuri ja avoin kolmen kerroksen korkuinen tila, jossa on ruokala ja esiintymislava. Alimman kerroksen areena-alueen voi muuttaa käytön mukaan ruokalaksi tai ”katsomoksi”, jossa voi seurata Areenalla järjestettäviä tapahtumia. Alue on ylöspäin avoin aina kolmanteen kerrokseen asti ja ylimpänä on suuret ikkunat. Areenan ympärillä toisessa ja kolmannessa kerroksessa on oppilaiden käytössä olevia tietokoneita, pöytäryhmiä ja sohvia välituntien viettämiseen. Koulussa toimii oppilaiden ja henkilökunnan tarpeita palveleva kirjasto, jossa on mahdollisuus tiedonhakuun tai kirjojen ja lehtien lainaamiseen. Kirjastossa on myös mahdollisuus tablet-tietokoneiden pikalainaukseen ja rentoutumismahdollisuus Fat-Boy-säkkituoleilla.

Kansainvälisyys[muokkaa | muokkaa wikitekstiä]

Projektit[muokkaa | muokkaa wikitekstiä]

Järvenpään lukio on tunnettu laajasta kansainvälisten projektien tarjonnastaan. Lukuvuonna 2012–2013 oppilaille tarjottiin projektimatkoja Kiinaan, Yhdysvaltoihin, Italiaan, Saksaan, Sveitsiin, Venäjälle ja Ruotsiin. Lisäksi lukio osallistui Comenius-projektiin espanjalaisen koulun kanssa, jonka johdosta koululle saatiin espanjalainen vaihto-opettaja talvikuukausien ajaksi. Myös ystävyyskoulusta Kiinasta saapui opettaja kahdeksi viikoksi Suomeen.

Vaihto-oppilaat[muokkaa | muokkaa wikitekstiä]

Koulun suuren koon takia joka vuosi pystytään ottamaan noin kymmenkunta vaihto-oppilasta. Lukuvuonna 2012–2013 koulussa oli yhteensä kymmenen vaihto-oppilasta Japanista, Australiasta, Unkarista, Saksasta, Italiasta ja Paraguaysta. Lukuvuonna 2013–2014 Järvenpään lukion oppilaista 20 oli suorittamassa vaihto-oppilasvuotta maailmalla. Useimmilla kohteena on Yhdysvallat, mutta poikkeuksina myös Etelä-Afrikka ja muutama opiskelija Saksassa ja Ranskassa.

Merkittäviä tapahtumia ja vierailijoita[muokkaa | muokkaa wikitekstiä]

Lukio on asemansa ja kokonsa vuoksi kerännyt suuren määrän merkittäviä vierailijoita ja saanut huomiota myös joukkotiedotusvälineissä. Lukiolla vierailee säännöllisesti merkittäviä poliitikkoja ja muita vierailijoita oppilaiden ja opettajien kutsumina.

2014–2015[muokkaa | muokkaa wikitekstiä]

  • Ulkoministeri Erkki Tuomioja vastaili oppilaiden kysymyksiin ulkopolitiikasta

2013–2014[muokkaa | muokkaa wikitekstiä]

2012–2013[muokkaa | muokkaa wikitekstiä]

2011–2012[muokkaa | muokkaa wikitekstiä]

  • Pitkäaikainen rehtori Atso Taipale jäi eläkkeelle. Uudeksi rehtoriksi Marja-Liisa Lehtiniemi.
  • Ulkomaankauppa- ja eurooppaministeri Alexander Stubb
  • Kuntaministeri Henna Virkkunen
  • Järvenpään lukio valittiin vuoden 2011 LUMA-kouluksi ammatillisten oppilaitosten ja lukioiden sarjassa.
  • Ylen televisioima presidentinvaalitentti 12.1.2012
    • Yhteiskuntaopin kurssin organisoima projekti. Lähetys oli viimeinen yhteinen televisioitu presidentinvaalitentti ennen vaaleja.

2009–2010[muokkaa | muokkaa wikitekstiä]

2008–2009[muokkaa | muokkaa wikitekstiä]

Lähteet[muokkaa | muokkaa wikitekstiä]

  1. Järvenpäähän valmistui Suomen toiseksi suurin lukio Helsingin Sanomat. 13.8.2003. Viitattu 1.12.2020.
  2. Järvenpään lukio - Etusivu Järvenpään lukio, jarvenpaanlukio.fi. Viitattu 22.7.2017.
  3. Järvenpään karttapalvelu (Layer list -valikosta "Kaupunginosat", sijainti kirjoittamalla Haku-kenttään koulun nimi (löytää Järvenpään lukion urheilukentän)) Järvenpään kaupunki, Paikkatietopalvelut. Viitattu 22.7.2017.
  4. Timo Kumpulainen (toim.): Koulutuksen tilastollinen vuosikirja 2014 (Taulukko 6. Opiskelijamääriltään suurimmat lukiot ja oppilaitokset vuonna 2012) 2014. Opetushallitus, oph.fi. Arkistoitu 17.9.2017. Viitattu 17.9.2017.
  5. Hallinto Järvenpään lukio, jarvenpaanlukio.fi. Viitattu 22.7.2017.
  6. AikuislinjaArkistoitu kopio Järvenpään lukio, jarvenpaanlukio.fi. Arkistoitu 26.8.2018. Viitattu 22.7.2017.

Aiheesta muualla[muokkaa | muokkaa wikitekstiä]