Douglaskuusi
| Douglaskuusi | ||||||||||||||||||||
|---|---|---|---|---|---|---|---|---|---|---|---|---|---|---|---|---|---|---|---|---|
| Uhanalaisuusluokitus: Elinvoimainen [1] |
||||||||||||||||||||
| Tieteellinen luokittelu | ||||||||||||||||||||
|
||||||||||||||||||||
| Kaksiosainen nimi | ||||||||||||||||||||
| Pseudotsuga menziesii (Mirb.) Franco |
||||||||||||||||||||
| Katso myös | ||||||||||||||||||||
| |
Douglaskuusi (Pseudotsuga menziesii) on mäntykasvien (Pinaceae) heimoon kuuluva havupuu. Se kasvaa luonnonvaraisena läntisessä Pohjois-Amerikassa Kanadan Brittiläisestä Kolumbiasta Yhdysvaltojen Kaliforniaan sekä Meksikoon. Laji jaetaan kahteen alalajiin.
Sisällysluettelo |
[muokkaa] Kuvaus
Lähempänä rannikkoa kasvava subsp. menziesii esiintyy lähes merenpinnan tasolta 1 800 metrin korkeuteen ja on maailman toiseksi pisimmäksi kasvava puu punapuun jälkeen. Se saavuttaa yleisesti 60–75 metrin pituuden ja 1,5–2 metrin paksuuden. Pisin yksilö on 100,3 metriä pitkä ja paksuin 4,85 metriä läpimitaltaan. Elää yleisesti yli 500-vuotiaaksi ja parhaimmillaan 1000-vuotiaaksi.
Harmaadouglaskuusi (subsp. glauca) kasvaa Kalliovuorilla levinneisyysalueensa pohjoisosien 600 metrin korkeudelta aina eteläosien 3 000 metriin saakka. Se jää pienemmäksi kuin rannikon alalaji, mutta voi saavuttaa jopa 1200 vuoden iän.
Puun latvus on kartiomainen ja leveähkö. Runko on nuorena sileä, ohut ja pihkainen, väriltään tummanharmaa tai vihertävä. Vanhentuessaan ja paksuuntuessaan runko tulee epätasaiseksi, kun vaot syvenevät ja kaarnasuomut ovat leveitä ja pyöreitä. Ulkonäöltään douglaskuusi on samantyyppinen kuin pihta. Douglaskuusta myydään sahatavarana usein oregoninmännyn nimellä.
[muokkaa] Käyttö
Douglaskuusen puuaines on kauniin punertavaa ja se onkin eräs arvostetuimmista rakennuspuista. Puukaupassa puusta käytetään nimitystä oregon-mänty, joka on lahonkestävää ja kovaa, yksi lujimmista havupuista.
Suomessa douglaskuusi on parhaita vieraita puulajeja metsätalouskäyttöön ja menestyy Keski-Suomea myöten. Koristepuuna sitä on käytetty melko vähän. Pisimmät yksilöt Suomessa ovat noin 30-metrisiä. Suomessa parhaiten menestyvät alkuperät kuuluvat alalajiin menziesii, mutta ovat kotoisin Brittiläisen Kolumbian sisäosista. Parhaiten douglaskuusi viihtyy tuoreilla vettä läpäisevillä mailla. Se viihtyy aurinkoisemmilla paikoilla kuin metsäkuusi. Douglaskuusen kasvu onkin ollut sopivilla paikoilla Suomessa jopa vähän parempi kuin metsäkuusen tai männyn.
[muokkaa] Lähteet
[muokkaa] Viitteet
- ↑ Pseudotsuga menziesii IUCN Red List. 2011. IUCN. (englanniksi)
[muokkaa] Aiheesta muualla
- Pikkupuu.fi
- Den virtuella floran: Amerikkalainen douglaskuusi (Pseudotsuga menziesii) (ruotsiksi)
- ITIS: Pseudotsuga menziesii (englanniksi)
- United States Department of Agriculture (USDA): Pseudotsuga menziesii (englanniksi)
- Flora of China: Pseudotsuga menziesii (englanniksi)
Tätä sivua ei ole