Bjarne Westermarck

Wikipediasta
Siirry navigaatioon Siirry hakuun
Bjarne Westermarck

Bjarne Rudolf Alexander Westermarck (15. tammikuuta 1887 Helsinki18. syyskuuta 1945 Helsinki) oli suomalainen maanviljelysneuvos ja Maalaisliiton kansanedustaja. Hän omisti Järvenpään kartanon ja hän perusti myös Järvenpään taajaman.

Westermarckin vanhemmat olivat metsänhoitaja Anton Walter Westermarck (1860–1929) ja Alfhild Augusta Ehrström. Hän kävi oppikoulua ja opiskeli sitten 1906–1907 Kööpenhaminassa Landbohøjskolen-maatalouskorkeakoulussa.

Westermarck oli isänsä omistaman Tuusulassa sijainneen Järvenpään kartanon maataloudenhoitajana 1908–1924 ja hän omisti Järvenpään kartanon sivutiloineen 1923–1924. Westermarck perusti muun muassa kartanon alueelle vuonna 1918 kasvinjalostuslaitoksen ja otti käyttöön traktoreita maanviljelyssä. Vuonna 1922 Westermarckin tiloilla oli muun muassa oma paviljonki Tampereen maatalousnäyttelyssä ja hän sai kunniapalkinnon tekemistään maataloudellisista uudistuksista. Westermarck oli mukana erilaisissa liiketoimissa ja hän velkaantui pahoin 1920-luvun alkuvuosina. Hän joutui helmikuussa 1923 syytteeseen kavalluksesta mutta oikeudenkäynnissä hänet todettiin syyttömäksi. Eino Nyyssölä julkaisi tapauksesta vuonna 1923 kirjan Westermarck-asiasta.

Westermarck joutui kuitenkin myymään suurimman osan omaisuudestaan velkojensa vuoksi ja muun muassa Järvenpään kartanon kantatila siirtyi 1924 valtion omistukseen. Westermarck palstoitti jäljelle jääneen Järvenpään rautatieaseman lähellä omistamansa maa-alueen jolle hän oli teettänyt asemakaavan ja hän kuljetti myös Karjalan kannakselta ostamiaan hylättyjä venäläisten omistamia huvilarakennuksia Järvenpäähän. Näin sai alkunsa Järvenpään taajama josta myöhemmin tuli kauppala.

Westermarck teki konkurssin 1929 ja hänelle jäi vain Nastolasta ostamansa maatila. Hän oli sitten Lantmannabladetin toimittajana 1934–1945 ja toimi maanviljelijänä Nastolassa kuolemaansa saakka 1945. Westermarck sai maanviljelysneuvoksen arvon 1919.

Westermarck oli kansanedustajana 1922–1923 edustaen Turun läänin pohjoista vaalipiiriä. Hän sai vapautuksen edustajantoimesta sairauden takia helmikuussa 1923 ja hänen seuraajakseen tuli maalaisliiton Anshelm Alestalo. Westermarck oli myös Tuusulan kunnanvaltuutettuna ja hän toimi muun muassa Maa- ja metsätaloustuottajain Keskusliiton MTK:n puheenjohtajana.

Bjarne Westermarck oli naimisissa vuodesta 1909 Elvi Ingeborg Cannelinin kanssa. Akateemikko, ministeri ja professori Nils Westermarck oli heidän poikansa. Sosiologi ja professori Edvard Westermarck oli Bjarne Westermarckin setä. [1][2][3]

Aiheesta muualla

[muokkaa | muokkaa wikitekstiä]