Juutilaisen vanhemmat olivat maanviljelijä Juhana Juutilainen ja Anni Sorjonen. Hän toimi vuoteen 1906 saakka maanviljelijänä kotitilallaan Ruskealassa. Tämän jälkeen Juutilainen oli viipurilaisessaMaakansa-lehdessä toimittajana 1906–1910, vastaavana toimittajana 1910–1915 ja päätoimittajana 1915–1920. Sittemmin Juutilainen oli maanviljelijänä Antreassa 1919–1933, Viipurin läänin Uudellakirkolla 1933–1939 ja viimeksi Iitissä vuoteen 1951 saakka.[1]
Juutilainen toimi puheenjohtajana lokakuussa 1931 perustetussa Maakuntain liikkeessä, johon kuului pääasiassa Viipurin seudulla asuneita Lapuan liikkeen kannattajia, pulaliikkeiden kannattajia ja Suomen sisällissodan valkoisia veteraaneja. Liikkeen Helsingissä Ostrobotnialla pidetyssä perustavassa kokouksessa 22. lokakuuta 1931 hyväksyttiin liikkeen ohjelma, jossa vaadittiin työlainsäädännön tarkistamista, äänioikeuden rajoittamista ja päättäväisiä toimia kommunistista ja sosialistista agitaatiota vastaan. Kokoukseen osallistuneet Kalajoen pulamiehet vaativat myös virkamiesten palkkojen puolittamista ja kieltolain pitämistä edelleen voimassa, mutta näitä esityksiä ei otettu mukaan. Maakuntain liike oli jonkin aikaa yhteistyössä lapualaismielisen Väinö F. Johansonin johtaman Loimaan pulaliikkeen kanssa, mutta yhteistyö ei lopulta johtanut mihinkään, koska Maakuntain liike ei ollut kiinnostunut pulamiesten talouspoliittisista tavoitteista. [2][3]
