Väinö Kivilinna

Wikipediasta
Siirry navigaatioon Siirry hakuun
Väinö Kivilinna

Väinö Gabriel Kivilinna (sukunimi vuoteen 1906 Borg) (13. lokakuuta 1875 Turku18. maaliskuuta 1950 Lempäälä) oli suomalainen oppikoulun lehtori ja toimittaja joka oli myös lyhyen aikaa Suomalaisen puolueen ja Maalaisliiton kansanedustajana.

Kivilinnan vanhemmat olivat seminaarinjohtaja Oskar Fredrik Borg ja Ida Agatha Savonius. Hän pääsi ylioppilaaksi 1893 ja valmistui filosofian kandidaatiksi 1899 ja lisensiaatiksi 1904.

Kivilinna toimi luonnonhistorian ja maantiedon opettajana tai lehtorina Kokkolan yhteiskoulussa 1903–1906, Viipurin vanhassa yhteiskoulussa 1906–1907, Jyväskylän seminaarissa 1910–1928, Porin lyseossa 1932–1937 ja Tampereen yhteislyseossa 1937–1939. Kivilinna oli sosiaaliministeriön raittiusosaston raittiuslautakuntien ylineuvoja vuosina 1925–1932.

Hän oli myös toimittajana Luonnonystävä-lehdessä 1899 sekä päätoimittajana Kokkola-lehdessä 1905–1906, Viipuri-lehdessä 1906–1908, Suomalainen-lehdessä 1909–1911, Nuorten nuija-lehdessä 1909–1918, Keskisuomalainen-lehdessä 1918 ja Saarijärven Paavo -lehdessä 1919–1921.

Kivilinna oli Suomalaisen puolueen kansanedustajana 1907–1909 ja Maalaisliiton kansanedustajana 1922–1924. Hän oli jäsenenä useissa eduskunnan valiokunnissa sekä mukana Suomen valtuuskunnan jäsenenä Tarton rauhanneuvotteluissa 1920.

Kivilinna oli vuodesta 1904 naimisissa Synnöve Hovindin kanssa. Väinö Kivilinnan veli oli opettaja, Suomen metsästäjäliiton sihteeri ja tietokirjailija Martti Kivilinna.[1]

Lähteet[muokkaa | muokkaa wikitekstiä]

Aiheesta muualla[muokkaa | muokkaa wikitekstiä]