Jamppa

Wikipediasta
Siirry navigaatioon Siirry hakuun
Jampan sijainti Järvenpäässä

Jamppa on lähiö ja kaupunginosa Järvenpäässä. Jamppa sijaitsee kahdesta kolmeen kilometriä kaupungin keskustasta luoteeseen. Alue rakennettiin lähinnä vuokratalovaltaiseksi. Vuoden 2014 lopussa kaupunginosassa oli 3 393 asukasta[1].

Lähiön historia[muokkaa | muokkaa wikitekstiä]

Haltianpolku 14, Mestariasuntojen vuokrakerrostalo Jampassa.

Wärtsilän tehtaan muutettua Helsingistä Järvenpäähän vuonna 1970 alkoi lähistölle nousta kerrostaloasutusta. Ensimmäiset kerrostalot valmistuivat vuonna 1972 Naavatielle. Alue oli vielä tuolloin Saunakalliota, mutta radan itäpuoli nimettiin myöhemmin Jampaksi.

Järvenpään kaupungin projektitoiminta Jampan lähiössä[muokkaa | muokkaa wikitekstiä]

ARA:n tuella Järvenpään kaupunki käynnisti Jampassa perusparannusohjelman vuonna 1993. Saadessaan tukea talojen peruskorjaukseen kaupunki sitoutui samalla alueen kokonaisvaltaiseen kehittämiseen yhteistyössä asukkaiden kanssa. Näin alkoi Jamppa-projekti. Projektin puitteissa kaupunki käynnisti Aamuklubi-toiminnan, joka oli aluksi tarkoitettu vain päihdeongelmaisille.

Kaupunginhallitus päätti 24.11.1997 Järvenpään osallistumisesta yhdeksi Sisäasiainministeriön käynnistämän valtakunnallisen Osallisuushankkeen kokeilukunnaksi. Projektin kohdealueeksi valittiin Jampan vajaa 4 000 asukkaan lähiö, joka sijaitsee 3,5 km:n etäisyydellä Järvenpään keskustasta. Projektin ydintavoitteena oli asukkaiden, virkamiesten ja päättäjien vuorovaikutuksen lisääminen, demokratian pelisääntöjen oppiminen, asukkaiden vaikuttamiskeinojen lisääminen sekä jamppalaisten kiinnostuksen lisääntyminen kunnallispolitiikkaan. Asukkaiden, päättäjien ja virkamiesten yhteisissä "tanssi-illoissa" esiteltiin asukkaiden työstämiä Jampan alueen kehittämisehdotuksia.

Vuosina 1998–2001 toimineen Osallisuusprojektin seurauksista voidaan mainita, että Jampan alueella äänestysaktiivisuus nousi lähes seitsemän prosenttiyksikköä edellisistä kunnallisvaaleista, kun se koko kaupungissa laski. Kolme jamppalaista valittiin valtuustoon. Paikallislehden otsikko vaalien jälkeisenä päivänä olikin osuvasti: "Koko Järvenpää tarvitsee demokratiatansseja".

Saunakallion Kiinteistöhoito Oy:n kustantamaa Jamppalainen -lehden julkaisemista voitiin lisätä projektin tuella. Vuosina 2000–2001 se ilmestyi jopa neljä kertaa vuodessa. Se kehitettiin asukkaiden, luottamushenkilöiden ja viranhaltijoiden vuorovaikutuskanavaksi. Saunakallion Kiinteistönhoidon liiketoimintojen myymisen johdosta Jamppalainen jäi ilman kustantajaa. Viimeinen numero ilmestyi toukokuussa 2002. Tämän jälkeen Mestariasunnot on toimittanut kaikkiin järvenpääläisiin talouksiin jaettavaa Mestariasukas-lehteä kaksi kertaa vuodessa.

Jampan Asukasyhdistys lähiön toimijana[muokkaa | muokkaa wikitekstiä]

Asukastoiminta Jampassa alkoi vuonna 1974, kun perustettiin Saunakallion Asukasyhdistys. Toiminta jatkui 1980-luvun alkuun. Asukasyhdistyksen toiminta käynnistyi uudelleen Jamppa-projektin aikana 1994 lopussa. Tällöin yhdistyksen nimi muutettiin Jampan Asukasyhdistys ry:ksi.

Kuva Wärtsilänkadulta talvella.

Jampan Asukasyhdistys alkoi oman projektitoimintansa vuoden 1995 joulukuussa, kun Perheprojekti käynnistyi EU-rahalla. Projektilla oli kaksi toimipistettä Aluetupa Ainontupa ja Perhekeskus Peukaloinen. EU-rahaa saatiin vain vuodeksi. Sen jälkeen rahoittajia olivat RAY, Uudenmaan liitto, Järvenpään kaupunki ja Järvenpään seurakunta. Projekti päättyi maaliskuun lopussa vuonna 2000.

Asukasyhdistys oli mukana aktiivisena toimijana kaupungin hallinnoimassa Osallisuusprojektissa vuosina 1998–2001.

Asukasyhdistys jatkoi projektitoimintaa erilaisten yhteistyötahojen kanssa 31.12.2007 asti. Iltapäiväkerho Louhentupa aloitti toimintansa helmikuussa 1999. Kerho siirtyi syksyllä 1999 osaksi Setlementti Louhelan hallinnoimaa iltapäiväkerhoprojektia kevääseen 2005 asti. Syksyllä 2005 kerho siirtyi osaksi kaupungin iltapäiväkerhoprojektia.

Erityislapset projekti alkoi 1.4.2000 ja kesti 30.6.2003. Siinä annettiin turvallista aamu- ja iltapäivähoitoa erityisluokkalaisille (1–3). Projektin jälkeen toiminta jatkui itsenäisenä yrityksenä.

Työllistämisprojekti alkoi 1.6.2000 ja loppui 31.12.2003. Projektin aikana työllistettiin 32 eri pitkäaikaistyötöntä eri toimipisteisiin Jampassa.

Vanhustyön projekti Jampan Jennit ja Jussit käynnistyi 1.6.2004. Vuoden 2005 alusta se laajeni koskemaan koko Järvenpäätä. Projekti työllisti 28 pitkäaikaistyötöntä. Se päättyi 31.12.2007. Asiakkaille tarjottiin mahdollisuutta siirtyä toisen kolmannen sektorin toimijan, Setlementti Louhelan palvelujen piiriin. Suurin osa tekikin näin.

Jamppa vuoden 2005 uusmaalainen kylä[muokkaa | muokkaa wikitekstiä]

Yksi tavoite toiminnassa täyttyi vuonna 2005, kun Uudenmaan liiton maakuntahallitus palkitsi Jampan vuoden uusmaalaisena kylänä. Tunnustusta perusteltiin sillä, että Jamppa on lähiöuudistusten malliesimerkki.[2]

Jampan asukasyhdistys jatkaa edelleen toimintaansa ja aluetuvan toiminnasta vastaa Setlementti Louhela.

Maantiede[muokkaa | muokkaa wikitekstiä]

Jamppa rajautuu lännessä päärataan, jonka lounaispuolella on Saunakallio. Etelässä rajana on Jäppilänkatu, jonka eteläpuolella on Sorto. Pohjoisessa Jamppa rajautuu Nummenkylän ja Wärtsilän kaupunginosiin ja idässä Peltolan kaupunginosaan.

Jampassa on myös omakoti- ja rivitalovaltaisia osia, kuten Levonkytö, Ala-Wärtsilä ja Koivusaari.

Jampan postinumero on 04440.

Palvelut[muokkaa | muokkaa wikitekstiä]

Jampan ostoskeskuksessa osoitteessa Oksapolku 1 toimi K-Market, R-kioski, Ottopiste-automaatti, kaupungin nuorisotila, neuvola, Järvenpään seurakunnan Jampan seurakuntakoti[3] ja kierrätyspiste. K-Marketissa oli myös postin palvelupiste. Ostoskeskus tuhoutui tulipalossa 25. maaliskuuta 2022.[4] Sivuapteekki sijaitsee palaneen ostoskeskuksen lähellä Wärtsilänkadun toisella puolella. Apteekin vieressä, samassa rakennuksessa, on myös Club 70 niminen baari ja pizzeria. Ostoskeskuksen vieressä oli myös vuoteen 2019 asti Jampan sosiaali- ja terveystoimen aluetoimisto, jossa oli mm. kunnan hammashoitola ja äitiysneuvola. Rautatieaseman vieressä sijaitsee K-Market-lähikauppa ja vuonna 2009 avattu ravintola Roze. Palveluita koko Järvenpään lapsiperheille tarjoaa Naavatiellä sijaitseva perhetalo Joutsikki. Palaneen ostoskeskuksen tilalle tuli vuoden 2022 loppupuolella puurakenteisista moduuleista rakennettu Alepa palvelemaan Jampan asukkaita.

Koulutus[muokkaa | muokkaa wikitekstiä]

Jampassa sijaitsevat Järvenpään kaupungin Saunakallion (luokat 1-6) ja Koivusaaren koulut (luokat 7-9).

Yritykset[muokkaa | muokkaa wikitekstiä]

Jampassa toimivia suuryrityksiä ovat mm. Ruukkiin kuuluva Asva, Rocla sekä Metso paper. Jampassa on myös parturi ja ravintoloita.

Liikenne[muokkaa | muokkaa wikitekstiä]

Saunakallion rautatieasema on Jampassa ja sille liikennöidään puolen tunnin vuorovälillä lähiliikenteen R-junilla. Aseman pohjoispuolelta kääntyy teollisuusraide koilliseen Wärtsilän alueelle. Jampasta on säännöllinen linja-autoliikenne Järvenpään keskustaan. Osa vuoroista jatkaa edelleen Tuusulan Hyrylään ja Helsinki-Vantaan lentoasemalle.

Jampan valtaväylät ovat itä-länsisuuntaiset Jäppilänkatu ja Vähänummentie sekä etelä-pohjoissuuntaiset Wärtsilänkatu ja Pietolankatu. Jäppilänkatu ja Wärtsilänkatu risteävät aseman kohdalla.

Liikunta ja urheilu[muokkaa | muokkaa wikitekstiä]

Jampan keskustassa on valaistu Jampan kuntorata (850 m) jolla on talvisin hiihtolatu. Yhdyslatua pitkin pääsee hiihtämään Järvenpään jäähallille, Paavonpolun valaistulle kuntoradalle tai edelleen Terholan valaistulle kuntoradalle saakka. Kuntorataa käyttävät myöskin ennen mainitut Saunakallion ja Koivusaaren koulut liikuntatunneillaan.

Koivusaaren koulun viereissä on Koivusaaren urheilupuisto, jonka kentällä (Jampan talvijalkapallokenttä, 60 m × 100 m) pelataan säännöllisesti Järvenpään Palloseuran JäPS:n jalkapallo-otteluita. Kentän pohjoispuolelle valmistui 2000-luvun alussa Fortum-halli jalkapalloilijoille. Saunakallion kentällä (75 m × 85 m) pelataan kesäisin pesäpallo-otteluita. Talvisin kenttä on jäädytetty luistinradaksi.

Lähteet[muokkaa | muokkaa wikitekstiä]

Viitteet[muokkaa | muokkaa wikitekstiä]

  1. Tilastotietoja Järvenpäästä 2014 (.xls) (Tiedoston välilehti Väestö ja väestömuutokset, Taulukko 3.4. Väestö kaupunginosittain iän mukaan 31.12.2014) Järvenpään kaupunki.
  2. Tiedote 15.3.2005
  3. Kirkko ja tilat Järvenpään seurakunta. Viitattu 1.4.2022.
  4. Harju, Inkeri: Poliisi epäilee, että ostoskeskuksen tulipalo Järvenpään Jampassa syttyi lasten tulitikkuleikeistä Helsingin Sanomat. 29.3.2022. Viitattu 1.4.2022.

Aiheesta muualla[muokkaa | muokkaa wikitekstiä]