Kehä III

Wikipedia
Ohjattu sivulta Kantatie 50
Loikkaa: valikkoon, hakuun
50
E 18
Kehä III
Kantatie 50
Kehä III
Kehä III
Maa Suomi
Tieluokka kantatie
Omistaja Suomen valtio
Tienpitäjä Liikennevirasto
Pituus 46 km
Alkupiste 51 Jorvas, Kirkkonummi
Reitti 1E 18 Espoon keskus
3E 12 Vantaankoski
4E 75 Tikkurila
Päätepiste 170 Länsisalmi, Vantaa/Helsinki (46 km)
Päällyste asfaltti
Kaistaluku pääosin vähintään nelikaistainen
Huomautuksia Pääkaupunkiseudun kehätie
KEHÄ
RING
III
Kehä III Kuninkaalan ja Vanhan Porvoontien liittymän välillä.
Kehä III lähellä Tuusulanväylän eli Kirkonkylän eritasoliittymää.
Kehä III Tuupakan kohdalla.
Kehä III ilmasta. Päärata etualalla, Tuusulanväylän liittymä keskellä

Kehä III (ruots. Ring III) eli kantatie 50 on pääkaupunkiseutua ympäröivä 46 kilometriä pitkä kehätie, joka yhdistää kaikki Helsingin säteittäiset sisääntuloväylät lännestä kantatieltä 51 itään seututielle 170. Tie kulkee neljän kunnan alueella (Kirkkonummi, Espoo, Vantaa ja Helsinki). Osuus Espoon keskuksesta valtatien 1 liittymästä Vantaan Länsisalmeen valtatien 7 liittymään on osa Eurooppatie E18:aa, joka yhdistää Britteinsaaret Pohjoismaiden kautta Pietariin. Kehä III on myös tärkeä joukkoliikenteen runkoväylä, Venäjälle menevän liikenteen läpikulkureitti, vuonna 2008 valmistuneen Vuosaaren sataman tavarankuljetusreitti sekä kantatien 45 ohella tärkein Helsinki-Vantaan lentoaseman maaliikenteen välittäjä. Vilkkaimmillaan Kehä III:lla ajaa noin 80 000 ajoneuvoa vuorokaudessa. Tikkurilan kohdalla tiestä käytetään myös nimeä Ala-Tikkurilantie. Kehä III:n pikavuoropysäkit ovat nimeltään Vantaanportti, Tuupakka ja Tikkurilan tienhaara. Tien nopeusrajoitus vaihtelee välillä 60–100 kilometriä tunnissa.

Onnettomuustiheys[muokkaa | muokkaa wikitekstiä]

Onnettomuustiheys kantatie 50:llä on Suomen maanteiden toiseksi suurin: vuosina 2009–2010 sillä tapahtui 58 henkilövahinkoon johtanutta onnettomuutta (66,3 onnettomuutta sataa kilometriä kohti vuodessa).[1]

Historiaa[muokkaa | muokkaa wikitekstiä]

Kehä III:n eli entisen Helsingin ohikulkutien rakentaminen alkoi vuonna 1962. Tie rakennettiin vanhaan Helsingin pitäjän paikallisteiden verkostoon ohittamaan pääkaupunkiseutu itä-länsisuunnassa pohjoisesta. Bembölen ja Länsisalmen välinen osuus valmistui 1964 ja jatko Jorvakseen 1965. Alun perin tie oli kaksikaistainen ja maaseutumainen. Liikenne alkoi kasvaa jatkuvasti tien valmistumisen jälkeen, ja tietä onkin vaiheittain parannettu nelikaistaiseksi, osin kuusikaistaiseksikin. Lisäksi tasoliittymiä muutettu eritasoliittymiksi. Aluksi tien nimi oli Kehätie, myöhemmin käytettiin myös nimeä Ohikulkutie. Vuonna 1972 sille annettiin nykyinen nimi Kehä III, kun muita pääkaupunkiseudun kehäteitä alettiin suunnitella.

Turunväylän liittymän ja Espoon keskuksen läheisyydessä oleva osa Kehä III:ta rakennettiin 1980-luvun lopulla kokonaan uudestaan ja siirrettiin noin kilometrin verran entistä lännemmäksi. Alueella ollut Kehä III:n alkuperäinen linjaus jäi paikalliseksi kokoojatieksi, jonka nimenä nykyisin on Espoontie. Tieosuus Vihdintieltä Vantaankoskelle nelikaistaistettiin 1980-luvulla. Kehä III:n tieosuus Pakkalasta Tikkurilaan muutettiin nelikaistaiseksi 1970-luvun alussa ja tieosuus Vantaankoskelta Pakkalaan 1980-luvun alkuvuosina. Kalkkikallion (Kalkkivuoren) ylittävä nelikaistainen tieosuus välillä TikkurilaLahdenväylä sekä Tikkurilan–Tapulikaupungin eritasoliittymä valmistuivat vuonna 1992 ja korvasivat Vantaan Jokiniemen kautta kulkeneen tieyhteyden. Samana vuonna eurooppateiden numerointia uusittiin. Pääkaupunkiseudun läpiajoliikennettä haluttiin ohjata kauemmas keskustasta ja tämän seurauksena Turunväylän ja Porvoonväylän välisestä osuudesta tuli osa eurooppatietä E18, kun E3 oli aiemmin kulkenut Kehä I:n kautta. Vuonna 1995 tie nelikaistaistettiin Espoon keskustan ja Vihdintien välillä.

Kehä III:a on viimeksi parannettu osuudella Tikkurilasta Pakkalaan. Työt valmistuivat vuonna 2005. Malmin–Suutarilan ja Helsingin pitäjän kirkonkylän liikennevalo-ohjatut tasoliittymät korvattiin eritasoratkaisuilla, ja Tuusulanväylän vanha, osin liikennevalo-ohjattu eritasoliittymä korvattiin täydellisellä valo-ohjaamattomalla eritasoliittymällä. Tikkurilan–Tapulikaupungin sekä Vantaanportin eritasoliittymiä parannettiin pienin rakenteellisin muutoksin. Samalla sujuvoitettiin julkisen liikenteen kulkuedellytyksiä tiellä rakentamalla koko perusparannetulle tieosuudelle ruuhka-aikoina käytössä olevat linja-autokaistat. Myös uusia, entistä selkeämpiä pysäkkijärjestelyitä toteutettiin kaikkien keskeisten eritasoliittymien kohdalle. Hankkeen rakentamiskustannukset olivat noin 69 miljoonaa euroa. Valmistuttuaan perusparannus poisti ruuhkautumisongelman koko parannetulla osuudella.[2]

Lokakuussa 2007 avattiin liikenteelle Kehä III:n jatke, Vuosaaren satamatie (seututie 103), tien itäisestä päätepisteestä Itäväylän liittymästä Porvarinlahden tunnelin läpi Vuosaaren satamaan.[3] Vuosaaren tietunnelin rakentamisen yhteydessä rakennettiin Kehä III:n ja valtatien 7 eritasoliittymään uusi liittymisramppi Helsingin suuntaan, joka otettiin käyttöön kesällä 2008.[4]

Vantaankosken ja Lentoasemantien välinen seitsemän kilometrin osuus on Kehä III:n vanhanaikaisin ja ruuhkaisin. Syksyllä 2009 tielle aloitettiin mittava perusparannus, jossa tie rakennettiin osin uudelle paikalle, tasoliittymät korvattiin eritasoliittymillä ja olemassa olevia eritasoliittymiä parannettiin. Myös joukkoliikenteen toimintaedellytyksiä parannettiin. Hankkeen ensimmäisessä vaiheessa Nuolitien, Kalliosolantien ja Ansatien liikennevalo-ohjatut risteykset poistettiin ja niiden korvaajaksi rakennettiin kokonaan uusi Kalliosolan eritasoliittymä. Lisäksi liikennevalot poistettiin Hämeenlinnanväylän liittymästä, minkä yhteydessä myös Vantaankosken ja Martinkylän eritasoliittymiä parannettiin. Uudet kevyen liikenteen eritasoliittymät rakennettiin Voutilanpuiston ja Ansatien kohdalle. Ensimmäisen vaiheen parannustyöt valmistuivat kokonaisuudessaan marraskuussa 2011.[5][6][7] Hankkeen kustannusarvio vuoden 2006 kustannustasossa on 135 miljoonaa euroa.

Hankkeen ensimmäisen vaiheen lisäurakka aloitettiin kesällä 2010 Raappavuorentien ja Hämeenlinnanväylän liittymän välillä. Siihen kuuluivat tien linjauksen siirtäminen hieman nykyistä etelämmäksi, Myllymäen eritasoliittymän rakentaminen sekä uusi tieyhteys Martinkyläntielle.[8] Parannustyöt valmistuivat kesäkuussa 2012, jolloin Isontammentien ja Myllyniityntien risteykset poistuivat käytöstä.

Tiehankkeita[muokkaa | muokkaa wikitekstiä]

Kehä III:n perusparannus, 2. vaihe[muokkaa | muokkaa wikitekstiä]

Kesällä 2013 tullaan aloittamaan Kehä III:n perusparannuksen 3. vaihe, joka sisältää seuraavat parannustoimenpiteet:

  • Kehätien itäpäässä valtateiden 4 ja 7 väliselle osuudelle rakennettaan kolmannet kaistat ja uusi Länsimäentien eritasoliittymä. Nykyisiä eritasoliittymiä parannetaan ja Porvoonväylän eritasoliittymään rakennetaan lisäramppeja. Tämä poistaa kolmet liikennevalot Kehä III:n itäiseltä osuudelta. Lisäksi Länsimäentien eritasoliittymään rakennetaan vaihtopysäkit. Hankkeen kokonaiskustannukset ovat noin 45 miljoonaa euroa.[9][10]
  • Lentoasemantien eritasoliittymä täydennetään systeemiliittymäksi ja Lentoasemantie parannetaan nelikaistaiseksi Kehä III:n ja Tikkurilantien välisellä osuudella. Lisäksi Tikkurilantien liittymä muutetaan eritasoliittymäksi. Myös Tuusulanväylän ja Lentoasemantien liittymälle Kehälle tullaan rakentamaan viides kaista idän suuntaan. Kyseiselle osuudelle on osoitettu tulevaisuudessa rinnakkaisramppivaraus.

Kehä III:n perusparannus, 3. vaihe[muokkaa | muokkaa wikitekstiä]

  • Vanhakartanon ja Vantaankosken välisellä 4,5 kilometrin osuudella tielle rakennetaan kolmannet kaistat ja tasoliittymät korvataan uusilla Askiston ja Hämeenkylän eritasoliittymillä. Myös olemassa olevia Vihdintien ja Petikon eritasoliittymiä parannetaan. Hankkeen kustannukset ovat noin 30 miljoonaa euroa.[9][11]
  • Hankkeen loppuvaiheessa toteutetaan myös kolmannet kaistat Hämeenlinnanväylän ja Pakkalan eritasoliittymien välille. Samassa yhteydessä rakennetaan myös puolisuora ramppi Tampereen suunnasta Kehä III:lle itään. Kolmas vaihe on ajoitettu toisen vaiheen toimenpiteiden valmistumisen jälkeen vuonna 2016.

Kun Kehä III:n viimeinen lähivuosien perusparannushanke valmistuu, tulee se olemaan 3+3-kaistainen eritasoliittymillä varustettu tie Vanhankartanon ja Tikkurilan sekä Lahdenväylän ja Porvoonväylän välisillä osuuksilla sekä 2+2-kaistainen eritasoliittymillä varustettu tie Espoon ja Vanhankartanon sekä Tikkurilan ja Lahdenväylän välisillä osuuksilla.

Kehä III Espoosta länteen[muokkaa | muokkaa wikitekstiä]

  • Mankin ja Muuralan välinen osuus tullaan parantamaan 2020-luvun alussa nelikaistaiseksi tieksi. Hankkeen yhteydessä nykyisiä Mynttilän ja Mankin eritasoliittymiä tullaan täydentämään. Hankkeen kustannusarvio on noin 30 miljoonaa euroa.[9][12]
  • Myöhemmin 2020-luvulla nelikaistaista osuutta tullaan jatkamaan Länsiväylälle asti. Hankkeessa rakennetaan uudet Finnträskin ja Luoman eritasoliittymät sekä täydennetään nykyinen Sundsbergin eritasoliittymä.

Lisäkaistat[muokkaa | muokkaa wikitekstiä]

Tulevaisuudessa tullaan rakentamaan kolmannet kaistat myös Tikkurilan ja Lahdenväylän eritasoliittymien välille. Osittain ne ovat tällä osuudella jo olemassa Kalkkikallion ylittävällä kohdalla. Myös Vanhakartanosta länteen on osoitettu varaus tulevaisuudessa kolmansille kaistoille Turunväylälle saakka.

Muita tiehankkeita[muokkaa | muokkaa wikitekstiä]

  • Bembölen eritasoliittymää tullaan mahdollisesti parantamaan tulevaisuudessa. Nykyisen liittymän osat ovat erillään toisistaan ja rampeilla on merkittäviä näkemäesteitä.
  • Vihdintien eritasoliittymään tullaan rakentamaan Vihdintien nelikaistaistuksen yhteydessä lisäramppeja.
  • Länsisalmentien liikennevaloliittymä on ainut valoliittymä Kehä III:lla vuoden 2017 jälkeen. Tulevaisuudessa myös tämä liittymä tullaan parantamaan eritasoliittymäksi.

Katso myös[muokkaa | muokkaa wikitekstiä]

Lähteet[muokkaa | muokkaa wikitekstiä]

Viitteet[muokkaa | muokkaa wikitekstiä]

  1. Liikenneonnettomuudet maanteillä vuonna 2010 (Sivu 61, taulukko 33. Henkilövahinko-onnettomuuksien tiheys. Huomioitu vain vähintään 10 kilometrin pituiset tiet.) 7/2011. Liikennevirasto. Viitattu 7.1.2013.
  2. Kantatie 50 Kehä III Lentoasemantie–Tikkurila 3.12.2005. Tiehallinto. Viitattu 18.7.2007.
  3. Vuosaaren tietunneli avataan liikenteelle lokakuussa 2007 Helsingin Satama, Vuosaaren satamahanke. Viitattu 18.7.2007.
  4. Itäväylän eritasoliittymä ja Porvoonväylän lisäramppi Helsingin Satama, Vuosaaren satamahanke. Viitattu 31.3.2009.
  5. E18 Kehä III, Vantaankoski–Lentoasemantie 15.12.2010. Liikennevirasto. Viitattu 18.12.2010.
  6. Moisio, Teppo & Salonen, Juha: Kehä III:n perusparannus alkaa syksyllä 2009 HS.fi. 1.8.2008. Helsinki: Helsingin Sanomat Oy. Viitattu 1.8.2008.
  7. Moisio, Teppo & Salonen, Juha: Tukkoisen Kehä III:n remontti alkaa ensi syksynä HS.fi. 23.2.2009. Helsinki: Helsingin Sanomat Oy. Viitattu 21.3.2009.
  8. Kehä III:n oikaisun ja Myllymäen eritasoliittymän työt käynnistymässä 12.8.2010. Vantaan kaupunki. Viitattu 17.12.2010.
  9. a b c PLJ 2007, ss. 39, 45.
  10. Raide- ja ajoneuvoliikenteen verkkoselvitys 2002, ss. 116–117. Selvityksen kyseisten sivujen verkkoversio (PDF).
  11. Raide- ja ajoneuvoliikenteen verkkoselvitys 2002, ss. 114–115. Selvityksen kyseisten sivujen verkkoversio (PDF).
  12. Raide- ja ajoneuvoliikenteen verkkoselvitys 2002, ss. 136–137. Selvityksen kyseisten sivujen verkkoversio (PDF).

Aiheesta muualla[muokkaa | muokkaa wikitekstiä]