Seututie 100

Wikipedia
Loikkaa: valikkoon, hakuun
100
Seututie 100
Hakamäentie
Hakamäentie alkaa Kivihaan tunnelilla
Hakamäentie alkaa Kivihaan tunnelilla
Maa Suomi
Tieluokka seututie
Omistaja Suomen valtio
Tienpitäjä Liikennevirasto
Kaistaluku vähintään 4
Katso myös Seututie 100 Commonsissa
Ilmalan liittymästä rakennetaan eritasoliittymä, elokuu 2007
Ilmalan liittymä levennystöiden jälkeen, syyskuu 2009

Seututie 100, kadunnimeltään Hakamäentie (ruots. Skogsbackavägen) on Helsingissä kulkeva seututie. Tie on tärkeä poikittaisyhteys Helsingin niemen pohjoisten kaupunginosien välillä ja osa suunniteltua Pasilanväylää.

Hakamäentie johtaa Käpylästä Itä- ja Länsi-Pasilan pohjoispuolitse Haagaan. Idässä sen jatkeena on Vanhaankaupunkiin ja Lahdenväylälle johtava Koskelantie. Hakamäentien länsipäässä on Vihdintielle johtava tunneli ja eritasoliittymä, johon Helsingin keskustasta pohjoiseen johtava Mannerheimintie päättyy ja josta alkavat myös Hämeenlinnanväylä (valtatie 3) pohjoiseen ja Vihdintie (seututie 120) länteen. Hakamäentien varrella on joukko siltoja, jotka ylittävät pääradan, rantaradan ja siitä erkanevan, Ilmalan huoltoratapihalle johtavan radan. Tie ylittää siltaa pitkin myös Helsingin keskuspuistossa olevan laakson ja siellä kulkevat ulkoilutiet. Hakamäentie kulkee Hartwall Areenan ja Ilmalan rautatieaseman ohi.

Arkivuorokausina tien ajoneuvomäärät olivat vuonna 2011 keskimäärin 42 000 autoa vuorokaudessa keskuspuiston kohdalla.[1] Jos noin 500 miljoonaa euroa maksavat tien laajennokset toteutetaan alustavien suunnitelmien mukaan, ennustetaan vuonna 2035 tiellä kulkevan lähes 100 000 autoa vuorokaudessa.[2]

Historia[muokkaa | muokkaa wikitekstiä]

Hakamäentie valmistui alun perin kaksikaistaisena tienä vuonna 1976, mutta jo sen suunnitteluvaiheessa varauduttiin siihen, että tie tultaisiin myöhemmin leventämään nelikaistaiseksi.

Vuonna 2006 alkaneen mittavan laajennushankkeen aikana tietä levennettiin 2+2/3+3-kaistaiseksi eritasoliitymillä sekä osin joukkoliikennekaistoilla varustetuksi tieksi kolmen kilometrin matkalta Lapinmäentien ja Vihdintien risteyksestä Mäkelänkadulle. Meluvalleja ja aitoja rakennettiin noin 3 kilometriä. Hankkeen tarkoituksena oli lisätä väylän välityskykyä ja parantaa liikenneturvallisuutta. Tien kaikki risteykset eli Mannerheimintien, Ilmalan, Veturitien ja Ratapihantien tasoliittymät muutettiin eritasoliittymiksi. Mannerheimintien alittava Hakamäentien länsipään 320 metriä pitkä tunneli Ruskeasuon bussivarikon kohdalla avattiin liikenteelle 2. kesäkuuta 2009, ja uudistettu Hakamäentie valmistui kokonaisuudessaan samana vuonna 23. syyskuuta. Rakennustyöt maksoivat noin sata miljoonaa euroa.[3][4] Korkeasta hinnastaan huolimatta tien leventäminen ei tuonut helpotusta tietä vaivanneisin ruuhkiin, vaan paikoitellen jopa pahensi niitä entisestään. [5] Hakamäentietä levennettäessä oli sen ruuhkautuminen molemmista päistään ennakoitavissa. On kuitenkin hankalaa arvioida, kuinka suurelta osin ympäröivän katuverkon ongelmat johtuvat Hakamäentien suurentuneesta välityskyvystä ja siitä aiheutuneesta lähiympäristön liikenteen kasvusta.[6]

Pasilanväylä[muokkaa | muokkaa wikitekstiä]

Pasilanväylä eli Pasilan orsi on Helsingin poikki suunniteltu moottoritiemäinen väylä, joka yhdistäisi Turunväylän ja Lahdenväylän. Pasilanväylän viimeisin yleissuunnitelma valmistui vuonna 1992. Suunnitelmassa Hakamäentie muodostaisi siitä osan. Hakamäentien nykyinen, alkuperäisiä suunnitelmia kevyempi toteutus ei kuitenkaan kaikilta osin tue yleissuunnitelman mukaista ratkaisua. Muu osa suunnitellusta tiestä tulisi kulkemaan suurimmaksi osaksi tunneleissa. Hanke sisältää kolme tunnelia ja Hermannin rantatien jatkeen tunnelissa tielle asti, jolloin se risteäisi eritasossa tunnelissa Pasilanväylän kanssa. [1]

Pasilanväylän toteuttamisen yhteyteen on suunniteltu myös Tuusulanväylän alkukohdan siirtäminen Mäkelänkadun päästä Veturitielle. Hankkeiden yhteiskustannuksiksi arvioidaan useita satoja miljoonia euroja ja ne mahdollistaisivat liikennemäärien kasvun kymmenillä tuhansilla ajoneuvoilla vuorokaudessa. Ympäröivän katuverkon (mm. Mäkelänkatu) liikennemäärät säilyisivät liikennesimulaatioiden mukaan jotakuinkin entisellään, ellei niiden välityskykyä laskettaisi esim. kaistoja poistamalla. Turunväylän tunnelointi väylän länsipäässä saattaisi mahdollistaa uutta rakentamista.lähde?

Lähteet[muokkaa | muokkaa wikitekstiä]

  1. a b Pasilanväylän liikennekäytäväselvitys, tiivistelmä Strafica / ELY, Liikennevirasto, Helsingin Kaupunkisuunnitteluvirasto 28.2.2013
  2. http://www.hs.fi/kaupunki/a1381196523391
  3. Tiehallinnon internetsivut: Mt 100 Hakamäentie, Hankkeen sisältö
  4. Helsingin Sanomat - Helsingin Hakamäentien parannus valmistui
  5. Kallis Hakamäentien remontti oli autoilijoille pettymys
  6. Hakamäentien lähiverkon kehittäminen, toimenpide-ehdotuksia Tiehallinto, Helsingin kaupunki. 2009

Aiheesta muualla[muokkaa | muokkaa wikitekstiä]

a[muokkaa | muokkaa wikitekstiä]