Kaukovainio

Wikipediasta
Siirry navigaatioon Siirry hakuun
Kaukovainio
Kaupungin kartta, jossa Kaukovainio korostettuna.
Kaupungin kartta, jossa Kaukovainio korostettuna.
Kaupunki Oulu
Suuralue Kaukovainion suuralue
Kaupunginosa nro 20
Väkiluku 4 733 [1] 31.12.2022
Työpaikkoja 1 103 kpl [2]  (31.12.2016)
Osa-alueet Kaukovainio, Kotkantie
Postinumero(t) 90250

Kaukovainio (lempinimeltään Kaketsu[3][4]) on Oulun kaupunginosa ja Kaukovainion suuralueen keskus, joka sijaitsee noin kolme kilometriä Oulun keskustasta etelään Pohjantien (valtatie 4), Kainuuntien (valtatie 22) ja Poikkimaantien rajaamalla alueella. Alueen koko on noin 120 hehtaaria.[5]

Kaukovainio on pääosin vuosina 1965–1974 valmistunut kerrostalovaltainen lähiö. Rivi- ja omakotitalot on rakennettu valtaosin omalle alueelleen Kaukovainion luoteispuolelle. Joutsentien pohjoispuolisella alueella on sijainnut 1960-luvulta alkaen suuri Oulun koulutuspalveluiden keskittymä, ns. Kotkantien kampusalue.[6]

Kaukovainiota pidetään puhdaspiirteisenä esimerkkinä ns. modernista metsälähiöstä. Alueen suunnittelutavoitteena oli yhdistää luonnonläheisyys, kyläyhteisöllisyys ja yhteiskunnan modernit mukavuudet. Katunäkymät ovat vehreitä. Modernistista arkkitehtuuria edustavat asuinrakennukset on sijoitettu väljästi mäntyvaltaisen metsän ja viheralueiden keskelle.[7] Vuonna 2015 Kaukovainio pääsi Oulun kaupungin arvoalueiden listalle ja alue arvioitiin maakunnallisesti arvokkaaksi rakennetuksi kulttuuriympäristöksi. Alueella on lisäksi useita arkkitehtonisesti ja kulttuurihistoriallisesti merkittäviä rakennus- ja korttelikokonaisuuksia, kuten vanhusten palvelutalo Hiirosenkoti ja arkkitehtuuritoimisto Risto Harjun suunnittelemia kohteita.[8][9]

Kaukovainiota on uudistettu 2010-luvun alusta lähtien monin tavoin. Uusi Kaukovainion keskuksen asemakaava valmistui 2017 ja uusi liikekeskus avattiin 2019.[10][11]

Kaukovainion uudistus 2010–2030[muokkaa | muokkaa wikitekstiä]

Kaukovainion uudistuksen alkusoitto oli Hiirosenkodin saneeraus ja laajennus 2011–2015 ja Kaukovainion koulun peruskorjaus 2011–2012. Koulun julkisivun alkuperäinen ilme säilyi mutta käytännössä rakennus uusittiin kantavia seiniä lukuunottamatta. Peruskorjauksen yhteydessä koulu muutettiin ala-asteesta kaikki luokka-asteet kattavaksi peruskouluksi.[12][13][14] Peruskorjauksen yhteydessä valmistui koulun päätyyn uusi Kaukovainion kirjasto, jonka suunnitteli Jukka Lahtinen ja Arkkitehtitoimisto HML Oy[15]. Myös nuorisotilat sisältävä rakennuskompleksi tunnetaan nimellä Hiirihaukkatalo. Kouluajan ulkopuolella rakennuksessa on yhteisöllistä toimintaa, kuten lasten kerhoja ja kansalaisopistokursseja.[4][16]

Kaukovainion keskuksen uuden, vuoden 2017 asemakaavan laati Oulun kaupungin kaavoitusarkkitehti Antti Määttä. Keskuksen uudistuksessa vanhoista rakennuksista jäi jäljelle ainoastaan Hiirihaukkatalo. Liikekeskus siirtyi lähemmäs Hiirihaukantien ja Merikotkantien risteystä, johon rakennettiin liikenneympyrä. Hiirihaukkatalon viereen, vanhan rivi- ja pientaloalueen jatkoksi rakennettiin rivi-, luhti- ja erillistaloja vuosina 2020–2023. Lisäksi Sivakka on aloittanut vuokratalokantansa uudistamishankkeen rakentamalla kolme uutta kerrostaloa. Kaiken kaikkiaan kaava-alue sisältää uutta, pääosin vapaarahoitteista asuinrakentamista noin 1200–1500 hengelle.[10][17][18][19]

Kaukovainion kirjasto ja nuorisotilat sijaitsevat Hiirihaukkatalossa.

Arinan omistama liikekeskus ja uudet kerrostalot on suunniteltu EU-rahoitteisen Smart Cities -hankkeen puitteissa. Projektin tavoitteiden mukaisesti rakennuksissa on pyritty vähäiseen hiilijalanjälkeen ja lähes omavaraiseen energiatalouteen. Hankkeen yhteydessä Hiirihaukkatalo varustettiin aurinkopaneelein.[20][21] Keskuksen uusia asuintaloja ovat suunnitelleet muiden muassa Arkkitehtitoimisto Veli Karjalainen, Arkkitehdit M3 ja Vauhtiviiva[19][22][23].

Niin sanotun Kaukovainion portin asemakaava valmistui 2023. Kaavassa Pohjanpuistosta lohkaistiin alue ja muodostettiin uusi, vapaarahoitteinen kerrostalokortteli noin 250 asukkaalle Merikotkan- ja Joutsenteiden risteykseen.[24]

Kaukovainion uudistusta on suunniteltu yhdessä asukkaiden ja oppilaitosten, kuten Oulun ammattikorkeakoulun kanssa. Suunnittelu ja toteutus saivat tukea valtakunnalliselta Asuinalueiden kehittämisohjelmalta.[25][26] Tuen avulla puistoja sekä leikki- ja urheilumahdollisuuksia on parannettu. Esimerkiksi Haukkapuistoon saneerattiin uusi keskusleikkipuisto, jonka kupeessa on tasapainoilu- ja kiipeilyrata. Tinakentän yhteyteen rakennettiin skeitti- ja pomppurata. Ulkokuntosalit toteutettiin Kainuunpuistoon ja Hiirosen urheilupuistoon.[4][27] Sittemmin myös Kainuunpuiston leikkikenttä on peruskorjattu[28].

Kaukovainion uudistukseen on liittynyt myös merkittäviä infrahankkeita, kuten tiestön ja alikulkujen uusimista. Näistä uudistuksista mainittakoon uusi ramppi, joka sujuvoittaa liikennettä moottoritien suuntaan, sekä alueen ympärille rakennetut meluvallit sekä Poikkimaantien uudistukset ja lisäkaistat.[29][30]

Oulun uudessa yleiskaavassa (2016) on Kaukovainion keskuksen lisäksi useita varauksia asuinrakentamiselle ja Hiirosenkodin laajentamiselle. Tällainen kehitettävä alue on esimerkiksi Ylimaan käytöstä poistettu urheilukenttä.[31][29] Näennäisen turha alue on kuitenkin löytänyt alueen asukkaille tärkeän ja koko Oulua palvelevan käyttötarkoituksen Sirkus Finlandian ja muiden kiertävien ryhmien esiintymispaikkana[32].

Myös Kaukovainion kampusperinteet jatkuvat ja uudistuvat. Koulutuskuntayhtymä OSAO päätti 2023, että pääosa Kaukovainion kampusalueesta uudistetaan vuoteen 2030 mennessä. Uusi kampus rakennetaan Kotkantie 1:een entisen Oulun ammattikorkeakoulun paikalle. Kotkantie 2:n ja Kontinkankaan historiallisista tiloista luovutaan ja pääosa oppilaitoksen toiminnoista keskitetään uudelle kampukselle. Suunniteltu opiskelijamäärä on noin 5000 ja henkilökuntamäärä noin 500.[33][34] Lisäksi Kotkantien päähän, entisen aikuiskoulutuskeskuksen tilojen paikalle, on tullut vuonna 2023 vireille kaavamuutos, joka mahdollistaisi laajamittaisen toimisto- ja liiketilojen rakentamisen[35].

Kaukovainion arvoalueen status on edellyttänyt, että alueelle on laadittu rakennusten korjaustapaohjeet[36][37][38]. Niiden avulla pyritään säilyttämään alueen alkuperäinen ilme julkisivu-, ikkuna- ja piharemonteissa, joita alueella on tehty paljon 2010-luvulta lähtien. Esimerkiksi Kaukovainion itäpuolella on alkuperäisenkaltainen värimaailma palautettu useamman taloyhtiön julkisivuun. Myös metsälähiölle ominaista puustoa on pyritty vaalimaan remonteissa.[39][40][41]

Kaukovainion historiaa 1950–2010[muokkaa | muokkaa wikitekstiä]

1950-luku[muokkaa | muokkaa wikitekstiä]

Kaukovainion vanhin osa on 1950-luvun alussa rakennettu Hiirosenkoti, joka muodostaa laajennuksineen näyttävän rakennuskokonaisuuden alueen koillisosaan. Ennen lähiön rakentamista Hiirosenkodille kuljettiin Karjasillan kautta Kaukovainiontien päästä. Alue oli pääosin mäntyvaltaista metsää ja pohjois- ja koillisosissa oli peltoja.[9][8]

1965–1970[muokkaa | muokkaa wikitekstiä]

Lähiön ydinosa valmistuu nopeassa tahdissa. Se sijoittuu pääkatujen, Maa- ja Merikotkanteiden, muodostaman kehämäisen lenkin sisäpuolelle. Tiestö nimetään asemakaavan mukaisesti metalli- ja lintuteemaisesti.[42]

Hiirosenkoti on Kaukovainion vanhin rakennus.

Aikakauden suunnitteluihanteisiin kuului, että rakennukset suunniteltiin yhtenäisesti koko korttelin tai kadun osalta, minkä vuoksi Kaukovainiolla on paljon ilmeeltään yhtenäisiä katunäkymiä. Kaukovainiota pidetäänkin edustavana esimerkkinä 1960-luvun lähiörakentamisesta, johon kuuluivat ”lättähatut” eli tasa- tai pulpettikattoiset rivi- ja pientalot ja yleisilmeeltään minimalistiset betoni- ja tiilikerrostalot.[43][44]

Kerrostalot ovat pääosin tiilellä verhottuja betonielementtitaloja puu- ja peltidetaljein. Yleisin kerrostalotyyppi on ajalle ominainen, pitkänomainen, kolmikerroksinen lamellitalo. Kana- ja Varpushaukanteillä on yhtenäinen Arkkitehtitoimisto Savolainen & Torvikosken suunnittelema kerrostalojen alue.[45] Jalo-, Vaski- ja Kanahaukanteille rakennettiin myös valkoisten seitsenkerroksisten kerrostalojen ryhmiä.[46]

Edustavia esimerkkejä ajan rivitalorakentamisesta löytyy erityisesti Hauli-, Hela- ja Maljateiltä[47]. Rakennusajankohdan erikoisuutena ovat jopa 250 neliön rivitaloasunnot ja kerrostalojen uima-altaat, joista ensimmäiset rakennettiin Vaskitien tornitaloihin.[9][48][49]

Vuonna 1967 valmistui Kaukovainion ostoskeskuksen ensimmäinen vaihe Hiirihaukantielle. Ostarin erikoisuus oli, että kahteen riviin sijoitetut rakennukset muodostivat keskelleen katetun basaarimaisen kauppakäytävän. Muista palveluista mainittakoon Kaukovainion Teboil, joka valmistui Joutsentien ja Merikotkantien risteykseen 1968.[50]

1971–1974[muokkaa | muokkaa wikitekstiä]

Vuoden 1970 asemakaava muutti pääosan Kaukovainion itäpuolen puistoalueesta ja julkisen rakentamisen kortteleista kerrostaloalueeksi. Se suunniteltiin tiiviissä yhteistyössä Oulun kaupungin kaavoituksen, neljän rakennuttajan ja rakennuttajien valitsemien kolmen arkkitehtitoimiston kanssa. Näin alueesta tuli poikkeuksellisen yhtenäinen arkkitehtoninen kokonaisuus, joka ilmentää 1960-luvun lopun ja 1970-luvun alun ihanteita. Kuten 1960-luvun asemakaava-alueella, on uudella alueellakin pitkiä lamellitaloja ja tornitaloja mutta jälkimmäisiä on suhteessa enemmän. Muutoin valkoharmaissa kerrostaloissa oli kirkas tehosteväritys.[51]

Vaskitien päiväkoti on toiminut Kaukovainiolla yli 50 vuotta.

Kaukovainion keskustassa merkittävin uudiskohde oli Kaukovainion kansakoulun valmistuminen 1970. Lapsia oli alueella niin paljon, että koulu oli jo valmistuessaan ahdas. Koulun pihalla oli aina 1980-luvun alkuun asti ns. viipalekoulu eli tilapäinen koulun lisärakennus.[52]

Vaskitien päiväkoti aloitti toimintansa 1972. Ajalle ja alueelle tyypilliseen tapaan se sijaitsee kerrostalon pohjakerroksessa ja siinä on suuri, puistomainen leikkipiha. Alun perin tontille suunniteltiin seurakunnan tiloja.[53]

1975–1992[muokkaa | muokkaa wikitekstiä]

Maakotkan- ja Ampuhaukanteiden eteläpuolelle rakennettiin kerrostaloja, Ylimaan urheilukenttä ja alikäytäviä Poikkimaantien toiselle puolelle Hiirosen urheilupuistoon. Arkkitehti Kimmo Kuismanen suunnitteli Kaukovainion ainoat postmodernistiset kerrostalot (Ampuhaukantie 2 ja Tuulihaukantie 4-6).[54]

Seurakuntatalo valmistui Hiirihaukantielle koulun viereen 1977[55]. Ostaria laajennettiin edelleen ja 1980-luvulla se oli laajimmillaan[56]. Muista alueeseen merkittävästi vaikuttaneista hankkeista mainittakoon teräsyhtiö Rautaruukin pääkonttori, joka valmistui Kaukovainion kupeeseen Hiirosen puolelle vuonna 1979[57].

2000-luku[muokkaa | muokkaa wikitekstiä]

Muistisairaiden palvelutalo Kairos-koti valmistui vuonna 2001 Varpushaukantien päähän. Kultatielle rakennettiin Otokylän oppilasasuntoja. Vuonna 2008 valmistuneen oppilaskylän suunnitteli UKI Arkkitehdit. Rakennukset on toteutettu kauniisti samassa mittakaavassa kuin vastapäinen Hiirosenkoti.[58][59]

Ammattikoulua laajennettiin Kotkan- ja Joutsentien risteyksessä. Uuden, tehosteväritykseltään sinisen, palvelualojen yksikön suunnitteli Arkkitehtitoimisto Pekka Lukkaroinen vuonna 2003.[60]

Kuvia Kaukovainiolta[muokkaa | muokkaa wikitekstiä]

  • Kaukovainiolle tyypillisiä 1960-luvun tiilikerrostaloja.
    Kaukovainiolle tyypillisiä 1960-luvun tiilikerrostaloja.
  • Kaukovainion tornitaloja.
    Kaukovainion tornitaloja.
  • Kaukovainion itäpuolen kerrostalot rakennettiin vehreiden korttelipihojen ympärille.
    Kaukovainion itäpuolen kerrostalot rakennettiin vehreiden korttelipihojen ympärille.
  • Kaukovainion itäpuolen kerrostalo on saanut remontissa takaisin voimakkaan värityksensä.
    Kaukovainion itäpuolen kerrostalo on saanut remontissa takaisin voimakkaan värityksensä.
  • Tuulihaukantien postmodernistinen kerrostalo.
    Tuulihaukantien postmodernistinen kerrostalo.
  • Kaukovainion keskuksen uusia kerrostaloja.
    Kaukovainion keskuksen uusia kerrostaloja.
  • 2020-luvun erillistaloja.
    2020-luvun erillistaloja.
  • Hiirihaukkatalo: Kaukovainion koulu ja kirjasto.
    Hiirihaukkatalo: Kaukovainion koulu ja kirjasto.
  • Entinen Oulun ammattikorkeakoulun Kotkantien kampus.
    Entinen Oulun ammattikorkeakoulun Kotkantien kampus.
  • Oulun seudun ammattiopiston Kaukovainion yksikkö.
    Oulun seudun ammattiopiston Kaukovainion yksikkö.
  • OSAO:n palvelualojen koulutusyksikkö.
    OSAO:n palvelualojen koulutusyksikkö.
  • Kultatien opiskelija-asuntoja.
    Kultatien opiskelija-asuntoja.

Lähteet[muokkaa | muokkaa wikitekstiä]

  • Kaukovainio - Metsälähiön moderni rakennusperintö, Rakennuskannan ja viheralueiden inventointi 2010-11. Oulun kaupungin rakennussuojelutyöryhmä. Oulun kaupunkisuunnittelu, 2011. Teoksen verkkoversio.
  • Pohjois-Pohjanmaan rakennettu kulttuuriympäristö 2015 – Oulu. Pohjois-Pohjanmaan liitto, 2015. Teoksen verkkoversio.

Viitteet[muokkaa | muokkaa wikitekstiä]

  1. ↑ Oulun kaupungin ikäluokkatilasto kaupunginosittain 31.12.2022 (pdf) 2022. Oulu: Oulun kaupunki. Viitattu 20.4.2023.
  2. ↑ Oulun kaupungin tilastollinen vuosikirja 2018, s. 47. Oulu: Oulun kaupunki, 2019. Teoksen verkkoversio (pdf) (viitattu 05.11.2019).
  3. ↑ Valtanen, Pasi: Kaketsu on karu paikka, sanovat Kaleva. 3.11.2003. Arkistoitu 17.4.2018. Viitattu 30.7.2012.
  4. ↑ a b c Teirikko, Kati: Lähiöitä herätellään – Oulun Kaukovainio saa virtaa valtiolta 24.11.2015. Yle. Viitattu 16.4.2018.
  5. ↑ Kaukovainio - Metsälähiön moderni rakennusperintö, Rakennuskannan ja viheralueiden inventointi 2010-11, s. 6
  6. ↑ Kaukovainio - Metsälähiön moderni rakennusperintö, Rakennuskannan ja viheralueiden inventointi 2010-11, s. 6, 9, 38, 66
  7. ↑ Kaukovainio - Metsälähiön moderni rakennusperintö, Rakennuskannan ja viheralueiden inventointi 2010-11, s. 65
  8. ↑ a b Pohjois-Pohjanmaan rakennettu kulttuuriympäristö 2015 – Oulu, s. 200, 206-207
  9. ↑ a b c Arvokkaita alueita Oulussa 2015. Keskeinen kaupunkialue, s. 23-26. Yhdyskunta- ja ympäristöpalvelut, Oulun kaupunki, 2015. Teoksen verkkoversio.
  10. ↑ a b Kaukovainion keskus. Asemakaava 11.7.2017. Oulun kaupunki. Karttatie. Oulun seudun karttapalvelu.
  11. ↑ Tulevaisuuden Kaukovainio. Projektit, asemakaavoitus, Oulun kaupunki.
  12. ↑ Uudistettu 60-vuotias Hiirosenkoti kutsuu tutustumaan 18.2. Uutiset, Oulun kaupunki, 12.2.2015. Viitattu 24.8.2023.
  13. ↑ Ajankoh­taista koulujen alkaessa 13. elokuuta. (Arkistoitu – Internet Archive) Uutiset, Oulun kaupunki, 7.8.2012. Viitattu 24.8.2023.
  14. ↑ Wallenius, Daniel: Kau­ko­vai­nion koulun re­mont­ti val­mis­tui. Kaleva, 7.8.2012. Viitattu 24.8.2023.
  15. ↑ Kaukovainion kirjasto. hakemisto.kirjastot.fi. Viitattu 24.8.2023.
  16. ↑ Koulun esittely - Kaukovainion koulu. Koulutus ja opiskelu, Oulun kaupunki. Viitattu 24.8.2023.
  17. ↑ Sankala, Kari: Kaukovainiolle tulee uusi keskus. Kaleva, 25.1.2017.
  18. ↑ As Oy Oulun Kotkansiipi 6 | Yritys- ja taloustiedot. Kauppalehti. Viitattu 24.8.2023.
  19. ↑ a b Asunto Oy Kaukovainion Kartano | Myytävät asunnot Oulu / Nastarakennus. (Arkistoitu – Internet Archive) Viitattu 24.8.2023.
  20. ↑ Oulussa kehitetään vähähii­li­syyttä osana kansain­välistä hanketta Making-City. Uutiset, Oulun kaupunki, 1.11.2018. Viitattu 24.8.2023.
  21. ↑ Kaukovainion koululle aurinkovoimala ja energiankulutukseen liittyvä oppimisympäristö. (Arkistoitu – Internet Archive) Mun Oulu, 3.5.2021.
  22. ↑ Hiirihaukantie 12 A kerrostalo. rakennusfakta.fi. Viitattu 24.8.2023.
  23. ↑ Jalohaukantie 5 kerrostalo. rakennusfakta.fi. Viitattu 24.8.2023.
  24. ↑ Asemakaavan muutos 13.1.2023. Kaukovainionportti, ympäröivät katu- ja puistoalueet (muodostetaan kortteli 45), s. 3, 25. Yhdyskunta- ja ympäristöpalvelut, Oulun kaupunki, 2023. Viitattu 24.8.2023.
  25. ↑ Tulevaisuuden Kaukovainio. (Arkistoitu – Internet Archive) Asuinalueiden kehittämisohjelma. Asumisen rahoitus- ja kehittämiskeskus, 2016. Viitattu 24.8.2023.
  26. ↑ KAKETSU – KAukovainion KEstävä TulevaiSUus. (Arkistoitu – Internet Archive) Asuinalueiden kehittämisohjelma. Asumisen rahoitus- ja kehittämiskeskus, 2016. Viitattu 24.8.2023.
  27. ↑ Leikkipuistoverkosto. Oulun kaupungin leikkipuistojen kehittäminen 2014-2032. Yhdyskunta- ja ympäristöpalvelut, Oulun kaupunki, 2014. Teoksen verkkoversio.
  28. ↑ Kärki, Saara: Kesä on korjaamisen aikaa: katso listalta, mitä työmaita Oulussa on tänä suvena. (Arkistoitu – Internet Archive) Mun Oulu, 30.5.2022.
  29. ↑ a b Kaukovainion maankäytön, liikenteen ja ympäristön yleissuunnitelma 2012. Yhdyskunta- ja ympäristöpalvelut, Oulun kaupunki, 2013. Teoksen verkkoversio.
  30. ↑ Asemakaavan muutos 7.4.2020. Poikkimaantie. Yhdyskunta- ja ympäristöpalvelut, Oulun kaupunki, 2020. Viitattu 24.8.2023.
  31. ↑ Uuden Oulun yleiskaava. Kaupunkisuunnittelu, Oulun kaupunki. Viitattu 24.8.2023.
  32. ↑ Sirkus Finlandia - Kiertuelista 2023. Viitattu 24.8.2023.
  33. ↑ Virolainen, Taina: OSAOn uuden kam­puk­sen si­jain­ti Oulussa sai sinetin – kus­tan­nus­ar­vio on noin 100–120 mil­joo­naa euroa. Kaleva, 22.5.2023.
  34. ↑ OSAO käynnistää uuden keskustakampuksensa suunnittelun Kaukovainiolle - kustannukset 100-120 miljoonaa euroa. (Arkistoitu – Internet Archive) Mun Oulu, 4.3.2021.
  35. ↑ Kuonanoja, Hanna: Poh­jan­tien viereen aiotaan ra­ken­taa 16-ker­rok­si­nen toi­mis­to­tor­ni – yri­tyk­sil­lä on Oulussa jatkuva pula ti­lois­ta. Kaleva, 6.6.2023.
  36. ↑ Oulu Kaukovainio korjaustapaohjeet kerrostalot. Arkkitehtitoimisto Laatio. Oulun kaupungin rakennusvalvonta. Hyväksytty rakennuslautakunnassa 25.2.2013. Teoksen verkkoversio.
  37. ↑ Oulu Kaukovainio korjaustapaohjeet rivitalot. Arkkitehtitoimisto Laatio. Oulun kaupungin rakennusvalvonta. Hyväksytty rakennuslautakunnassa 25.2.2013. Teoksen verkkoversio.
  38. ↑ Oulu Kaukovainio korjaustapaohjeet pientalot. Arkkitehtitoimisto Laatio. Oulun kaupungin rakennusvalvonta. Hyväksytty rakennuslautakunnassa 25.2.2013. Teoksen verkkoversio.
  39. ↑ Riikola, Pauli: Case Kaukovainio. Consti Korjausrakentaminen Oy. www.eristeteollisuus.fi. Teoksen verkkoversio. Viitattu 22.9.2023.
  40. ↑ Invera vakuutti osaamisellaan pihaprojektin alusta alkaen: Asunto Oy Haulitien rivitalot toteutti laajamittaisen piharemontin. Invera Oy. 17.6.2021.
  41. ↑ Lauri, Jarkko: Sininen talo harjulla: As. Oy Hiirosharjun rakennushistoriaa ja varhaisia vaiheita vv. 1971–1991, s. 31-33. As. Oy Hiirosharju, 2022. ISBN 978–952-94-6299-5. Teoksen verkkoversio.
  42. ↑ Kaukovainio - Metsälähiön moderni rakennusperintö, Rakennuskannan ja viheralueiden inventointi 2010-11, s. 11, 66
  43. ↑ Pohjois-Pohjanmaan rakennettu kulttuuriympäristö 2015 – Oulu, s. 200
  44. ↑ Kilponen, Anna: Betonin karua estetiikkaa. Arkkitehtuurimuseon 1960-luvun suomalaista arkkitehtuuria esittelevä näyttely vierailee Oulussa. Kaleva, 27.1.2017.
  45. ↑ Kaukovainio - Metsälähiön moderni rakennusperintö, Rakennuskannan ja viheralueiden inventointi 2010-11, s. 25-26
  46. ↑ Kaukovainio - Metsälähiön moderni rakennusperintö, Rakennuskannan ja viheralueiden inventointi 2010-11, s. 27
  47. ↑ Pohjois-Pohjanmaan rakennettu kulttuuriympäristö 2015 – Oulu, s. 205, 210. 212
  48. ↑ Kaukovainio - Metsälähiön moderni rakennusperintö, Rakennuskannan ja viheralueiden inventointi 2010-11, s. 33
  49. ↑ Lauri, Jarkko: Sininen talo harjulla: As. Oy Hiirosharjun rakennushistoriaa ja varhaisia vaiheita vv. 1971–1991, s. 11-12. As. Oy Hiirosharju, 2022. ISBN 978–952-94-6299-5. Teoksen verkkoversio.
  50. ↑ Kaukovainio - Metsälähiön moderni rakennusperintö, Rakennuskannan ja viheralueiden inventointi 2010-11, s. 44, 47
  51. ↑ Pohjois-Pohjanmaan rakennettu kulttuuriympäristö 2015 – Oulu, s. 201, 213-214
  52. ↑ Kaukovainio - Metsälähiön moderni rakennusperintö, Rakennuskannan ja viheralueiden inventointi 2010-11, s. 43
  53. ↑ Kaukovainio - Metsälähiön moderni rakennusperintö, Rakennuskannan ja viheralueiden inventointi 2010-11, s. 31, 42
  54. ↑ Kaukovainio - Metsälähiön moderni rakennusperintö, Rakennuskannan ja viheralueiden inventointi 2010-11, s. 13, 32, 48, 64
  55. ↑ Kaukovainio - Metsälähiön moderni rakennusperintö, Rakennuskannan ja viheralueiden inventointi 2010-11, s. 46
  56. ↑ Kaukovainio - Metsälähiön moderni rakennusperintö, Rakennuskannan ja viheralueiden inventointi 2010-11, s. 44
  57. ↑ Rautaruukki Oy, Oulun keskuskonttori, Kiilakiventie 1, 1979. Rakennuspiirustukset. Arkkitehtiyhtymä Eero Huotari ja Martti Väisänen. Oulun kaupungin rakennusvalvonta.
  58. ↑ Kaukovainio - Metsälähiön moderni rakennusperintö, Rakennuskannan ja viheralueiden inventointi 2010-11, s. 48
  59. ↑ Niskala, Kaarina & Okkonen, Ilpo: UKI Arkkitehdit: Huomisen tekijät, s. 473. UKI Arkkitehdit, 2009. ISBN 978-952-92-6778-1.
  60. ↑ Ahonen, Raimo & Pesonen, Jussi et al.: Lukkaroinen arkkitehdit: Ensimmäiset 40 vuotta, s. 52. Lukkaroinen Arkkitehdit Oy, 2020. ISBN 978-952-94-2886-1.

Aiheesta muualla[muokkaa | muokkaa wikitekstiä]

  • Oulun kaupungin rakennussuojelutyöryhmä 2011: Kaukovainio. Metsälähiön moderni rakennusperintö. Oulun kaupunkisuunnittelu A 198. Oulu: Oulun kaupunki, 2011. ISSN 0357-8194. Teoksen verkkoversio (pdf) (viitattu 1.12.2013).


Oulun kaupunginosat ja suuralueet
Suuralueet Kaupunginosat
1. Keskusta I Pokkinen • II Vaara • III Vanhatulli • IV Hollihaka • V Leveri • Myllytulli • Intiö • Raksila
2. Höyhtyä Höyhtyä • Karjasilta • Lintula • Mäntylä • Nokela
3. Oulunsuu Kontinkangas • Oulunsuu • Peltola • Värttö
4. Kaukovainio Hiironen • Kaukovainio
5. Nuottasaari Limingantulli • Nuottasaari • Äimärautio
6. Kaakkuri Kaakkuri • Kiviniemi • Metsokangas • Perävainio
7. Maikkula Hangaskangas • Heikkilänkangas • Iinatti • Juurusoja • Knuutila • Maikkula • Madekoski • Pikkarala
8. Tuira Hietasaari • Koskikeskus • Pikisaari • Toppilansaari • Tuira • Vihreäsaari
9. Puolivälinkangas Isko • Puolivälinkangas • Pyykösjärvi • Takalaanila • Välivainio
10. Koskela Alppila • Koskela • Taskila • Toppila
11. Pateniemi Rajakylä • Pateniemi • Herukka
12. Kaijonharju Kaijonharju • Kuivasjärvi • Liikanen • Linnanmaa • Ritaharju
13. Myllyoja Haapalehto • Hintta • Kirkkokangas • Kynsilehto • Laanila • Myllyoja • Parkkisenkangas
14. Sanginsuu Lapinkangas • Sanginjoki • Sanginsuu • Ulkosanki
15. Korvensuora Heikinharju • Korvenkylä • Korvensuora • Rusko • Ruskonselkä • Saviharju • Talvikangas
16. Ylikiiminki Jolos • Nuoritta • Vepsä • Vesala • Vuotto • Ylikiiminki
17. Hiukkavaara Haukkasuo • Hiukkavaara • Kivikkokangas · Niiles • Puolukkakangas • Saarela • Vanha Hiukkavaara
20. Haukipudas Haukipudas • Jokikylä • Martinniemi
21. Kello Kalimenkylä • Kello
30. Kiiminki Alakylä • Hannus • Huttukylä • Kiiminki
31. Jääli Jäälinkylä • Välikylä
40. Oulunsalo Kylänpuoli • Oulunsalo • Salonpää
50. Yli-Ii Pahkala • Tannila • Yli-Ii
Noudettu kohteesta ”https://fi.wikipedia.org/w/index.php?title=Kaukovainio&oldid=22331861”