Ari Korvola

Wikipediasta
Siirry navigaatioon Siirry hakuun

Ari Korvola on suomalainen toimittaja, joka tuli tunnetuksi Yleisradion ärhäkkänä ja uudenlaisia kerrontakeinoja käyttävänä ajankohtaistoimittajana ja tutkivana journalistina muun muassa televisio-ohjelmissa Ajankohtainen kakkonen, A-mok (1993–1994), Kolmas aste (MTV, 1995–1996), MOT (1996–2011), A-studio ja muut A-ohjelmat sekä Silminnäkijä.[1][2] Vuonna 2011 hänet kutsuttiin Seura-viikkolehden toimituspäälliköksi.[3] Tästä tehtävästä hän jäi eläkkeelle keväällä 2018.[4]

Muoniosta kotoisin oleva Korvola aloitti toimittajauransa Lapin Radiosta 1973 ja siirtyi pian Ylen tv-uutistoimitukseen Helsinkiin.[4][5] Vuosina 1993–1994 hän teki Ylessä kokeellista, dramatisoitua ajankohtaisohjelmaa A-mok yhdessä Heikki Hiilamon, Jouko Salokorven, Kari Tervon ja Heikki Vuennon kanssa[6]. Korvola toimi juontajana vuoden 1993 euroviisukarsinnoissa.[7] 1990-luvun keskivaiheilla Korvola työskenteli jonkin aikaa MTV:n ajankohtaisohjelmassa Kolmas aste, kunnes palasi Yleisradioon syksyllä 1996 perustamaan tutkivan journalismin MOT-ohjelmaa yhdessä Suomen Kuvalehdestä rekrytoitujen Olli Ainolan, Martti Backmanin ja Jouni Tervon kanssa.[8][9][10]

Syksyllä 2009 Korvola sai kiistanalaista mainetta tekemällä Ylen Silminnäkijä-ohjelmaan keskustapuoluetta lähellä olevasta Nuorisosäätiöstä niin sanotun ”lautakasajutun”, jossa syytettiin pääministeri Matti Vanhasta lahjoman vastaanottamisesta. Tapaus johti muun muassa Julkisen sanan neuvoston puheenjohtajan Pekka Hyvärisen eroon tehtävästään protestina siitä, ettei neuvoston enemmistö katsonut ohjelman rikkoneen hyvää journalistista tapaa.[1]

Vuonna 2017 Korvola sai Aikakauslehtien päätoimittajayhdistyksen Julius-palkinnon. Sen perusteluissa Korvolaa luonnehdittiin tutkivan journalismin arvostetuksi veteraaniksi, jonka loikka Ylestä Seuraan oli yllättävä mutta onnistunut. Palkintolautakunnan mielestä Korvola on ”[t]inkimätön journalisti, vankkumattoman kriittinen ja immuuni ulkopuolisille vaikutus- ja painostusyrityksille, joita hänen vaalimallaan tontilla riittää yllin kyllin”.[11]

Lähteet[muokkaa | muokkaa wikitekstiä]

  1. a b Kuparinen, Susanna: Tupenrapinat Voima. 3.10.2011. Viitattu 19.6.2019.
  2. Seura nappasi tähtitoimittajan Ylestä Markkinointi & Mainonta. 25.8.2011. Viitattu 19.6.2019.
  3. Koskinen, Jerri: Journalisti: Lautakasajutun tekijä vaihtaa työpaikkaa. ”Olen Ylen johdon epäsuosiossa.” Savon Sanomat. 14.9.2011. Viitattu 19.6.2019.
  4. a b Seuran toimituspäällikkö Ari Korvola jättää jäähyväiset lukijoille – Katso video! Seura. 3.5.2018. Viitattu 19.6.2019.
  5. Entinen esimies muistelee Annukka Roinista: "Hirmuisen lahjakas, poikkeuksellisen rohkea" Iltalehti. 2.6.2016. Viitattu 19.6.2019.
  6. Suutari, Virpi: A-mok on keski-ikäisten miesten näytelmä. Helsingin Sanomat, 25.8.1994, s. 42. Näköislehden aukeama (tilaajille).
  7. Katri Helena: Tule luo Elävä arkisto. Viitattu 2.12.2021.
  8. Lähteenmäki, Miira: Ryhmä G tutkii ja paljastaa mätämunat. Helsingin Sanomat, 18.8.1996, s. 19. Näköislehden aukeama (tilaajille).
  9. Lähteenmäki, Miira: Tutkivien miesten tavoitteena on raskaan sarjan perusteellisuus. Helsingin Sanomat, 7.10.1996, s. 39. Näköislehden aukeama (tilaajille).
  10. Kajava, Jukka: Lipponen voi huokaista. Helsingin Sanomat, 23.2.1995, s. 47. Näköislehden aukeama (tilaajille).
  11. Julius-palkinnot apyfame.fi. Arkistoitu 29.12.2018. Viitattu 16.5.2019. .

Aiheesta muualla[muokkaa | muokkaa wikitekstiä]