Olli Ainola
Olli Antero Ainola[1] (23. kesäkuuta 1958 Orimattila – 27. tammikuuta 2019 Helsinki) oli suomalainen toimittaja ja Yleisradion televisiouutisten taloustoimituksen päällikkö.[2] Ennen Yleä Ainola toimi Uudessa Suomessa, Suomen Kuvalehdessä, Iltalehdessä, Kauppalehti Pressossa ja Helsingin Sanomissa.
Ainola tuli tunnetuksi MOT-ohjelmasta, missä hän selvitti muun muassa Pentti Tiusasen toimimista Stasin ilmiantajana. Vuonna 1997 Ainola kyseenalaisti MOT:ssa ksylitolin tehokkuuden, paljasti Neuvostoliiton ja Yhdysvaltain hävittäjien ilmataistelun Suomessa vuonna 1954 ja totesi, että Suomen raadolliseen suhtautumiseen Kiinan ihmisoikeusloukkauksiin vaikuttavat kaupalliset intressit. Seuraavana vuonna MOT:ssa paljastettiin, että työeläkerahastojen tuotot ovat alemmat kuin Ruotsissa, koska yhtiöt toimivat myös poliittisin perustein. Ainolan mukaan monet kansanedustajat asuivat edullisesti vakuutusyhtiöiden omistamissa asunnoissa.[3]
Televisiouutisten taloustoimittajana Ainola antoi eduskuntavaalien 2007 alla etujärjestöjen laskettaviksi taloudellisen kasvun mahdollistaman valtiontalouden liikkumavaran, josta tuli yksi vaalikampanjan aikaisen keskustelun pääteemoista.
Ainolan puoliso oli kokoomuksen entinen kansanedustaja Marja Tiura. Kun Tiuran kevään 2007 eduskuntavaalikampanjaansa Kehittyvien maakuntien Suomelta saama vaalirahoitustuki nousi julkisuuteen, Julkisen sanan neuvoston puheenjohtaja Pekka Hyvärinen kehotti kesäkuussa 2009 Yleä arvioimaan uudelleen Ainolan asemaa politiikan toimituksen päällikkönä. Yle oli aiemmin arvioinut, ettei Ainola ole jäävi vaalirahoitusuutisoinnin suhteen.[4] Syyskuussa 2009 Ainola kuitenkin siirtyi syrjään Ylen uutisten politiikan toimituksen päällikön tehtävistä.[5] Ainola erosi Yleisradion palveluksesta huhtikuussa 2010.[6] Nelosen uutiset kertoi lokakuussa 2010, että Ainola oli ollut keväällä 2010 aktiivisesti yhteydessä kokoomustahoon, jotta puolue tukisi Tiuraa vaaliraha- ja loikkauskohussa. Kun asia tuli Ylen tietoon, asiasta käynnistettiin selvitys, mikä johti Ainolan irtisanoutumiseen.[7]
Tammikuussa 2011 Ainola siirtyi Talouselämä-lehden toimittajaksi ja kesäkuussa 2011 toimituspäälliköksi.[8][9] Vuonna 2014 Ainola siirtyi Iltalehden erikoistoimittajaksi.[10]
Palkinnot ja tunnustukset[muokkaa | muokkaa wikitekstiä]
- Tutkivan journalismin yhdistyksen Lumilapio-palkinto
- 1995 Suomen Kuvalehdessä julkaistuista Suomen pankkikriisiä käsittelevistä artikkeleista
- 1998 yhdessä Boris Salomonin kanssa MOT:n kaksiosaisesta ohjelmasta Lääketieteen musta historia.
- 2005 dokumentti Salainen sotilastie länteen käsitteli Suomen kylmän sodan aikaisen sotilastiedustelun yhteyksiä länteen.
- Suomalaisen Sanomalehtimiesliiton Olli-palkinto 2007[11]
Lähteet[muokkaa | muokkaa wikitekstiä]
- ↑ Kuolinilmoitus, Helsingin Sanomat 10.2.2019, s. C14
- ↑ Olli Ainola oli loppuun saakka utelias journalisti Helsingin Sanomat. 27.1.2019. Helsinki: Sanoma Media Finland Oy. Viitattu 27.1.2019.
- ↑ Ristamäki, Juha & Virtanen, Matti: Ainola teki paljastuksia toisensa perään: ”Se oli ainoa kerta, kun näin Ollin menettävän malttinsa” Iltalehti.fi. 27.1.2019. Viitattu 20.6.2023.
- ↑ Width, Terhi: JSN:n Hyvärinen: Ylen arvioitava Tiuran puolison asemaa HS.fi. 26.6.2009. Viitattu 20.6.2023.
- ↑ Olli Ainola sivuun Yle Uutisten politiikasta Yle Uutiset. 16.9.2009. Viitattu 20.6.2023.
- ↑ Junkkari, Marko: Tiuran puoliso Olli Ainola eroaa Yleisradiosta HS.fi. 7.4.2010. Viitattu 20.6.2023.
- ↑ Neloselta taustoja Ainolan irtisanoutumisesta Ylestä Turun Sanomat. 24.10.2010. Viitattu 20.6.2023.
- ↑ Olli Ainola Talouselämän ja Markkinointi&Mainonnan toimitukseen IS.fi. 21.1.2011. Viitattu 20.6.2023.
- ↑ Olli Ainolasta Talouselämän toimituspäällikkö Kauppalehti.fi. 5.6.2011. Viitattu 20.6.2023.
- ↑ Karvonen, Hilkka: Olli Ainolasta Iltalehden erikoistoimittaja Iltalehti.fi. 22.10.2014. Viitattu 20.6.2023.
- ↑ Iltalehden erikoistoimittaja Olli Ainola on kuollut Iltalehti.fi. 27.1.2019. Viitattu 20.6.2023.