Suomen Evankelisluterilainen Kansanlähetys

Wikipedia
Ohjattu sivulta Kansanlähetys
Loikkaa: valikkoon, hakuun
Suomen Evankelisluterilainen Kansanlähetys
Kansanlähetys logo.jpg
Perustettu 1967
Toimiala herätysliike, lähetystyö
Kotipaikka Hausjärvi
Puheenjohtaja Mika Tuovinen (lähetysjohtaja)
Hallitus Pj. Heikkilä Tuomo, Grekula Anssi, Hakkarainen Irmeli, Hakulinen Hanna, Hildén Teemu, Huttunen Markku, Hölsö Mauno, Kemppainen Raili, Kujanpää Lassi, Mönkkönen Ritva, Tervonen Mauri ja Timonen Raija. Puhevaltaiset edustajat: Kiviranta Antti ja Repo Jukka[1]
Jäsenlehti Uusi tie
Kristinusko: luterilaisuus

Osa artikkelisarjasta
Herätysliikkeet

Rukoilevaisuus

Herännäisyys

Evankelinen herätysliike

Lestadiolaisuus

Viides herätysliike

Karismaattinen liike

Suomen teologinen instituutti

Suomen Evankelisluterilainen Kansanlähetys (lyhenne SEKL) on vuonna 1967 perustettu kristillinen yhdistys, joka tekee lähetystyötä Suomessa ja ulkomailla. Kansanlähetys järjestää Raamattuopetusta sekä erilaisia tapahtumia toimintakeskuksessaan Ryttylässä.

Liikkeenä SEKL toimii Suomen evankelis-luterilaisen kirkon sisällä, mutta toisinaan myös kritisoi kirkon toimintaa silloin kun kirkon käytäntöjen katsotaan poikkeavan Raamatusta.[2] SEKL on uuspietistisistä liikkeistä laajimmalle levinnyt.[3]

Kansanlähetyksen vuotuinen pääjuhla Kansanlähetyspäivät järjestetään aina heinäkuun ensimmäisenä kokonaisena viikonloppuna, ja se kerää noin 6 000–10 000 osallistujaa. Liikkeen juhlavuosina Kansanlähetyspäivät järjestetään yleensä Ryttylässä. Muina vuosina tapahtuma kiertää eri puolilla maata.

Liikkeen motto on Evankelioikaa kansa evankelioimaan kansoja.

Historia[muokkaa | muokkaa wikitekstiä]

1960-luku[muokkaa | muokkaa wikitekstiä]

Monet Kansanlähetyksen perustajajäsenistä olivat olleet mukana Suomen Raamattuopiston, Helsingin Raamattukoulun ja Ylioppilaslähetyksen (nykyisen OPKOn) toiminnassa. Järjestöt päättivät vuonna 1964 perustaa Uusi tie -sanomalehden evankelioimistyönsä välineeksi. Kansanlähetys perustettiin 29. toukokuuta 1967 Ylioppilaslähetyksen tiloissa Helsingissä katto-organisaatioksi pienemmille uuspietistisille järjestöille. Kesällä järjestettiin ensimmäiset kansanlähetyspäivät. Samana vuonna perustettiin slaavilaistyön osasto, jonka tehtävänä oli avustaa rautaesiripun takaista vainottua seurakuntaa ja liikkeen ylläpitämä lähetyskoulu aloitti toimintansa Jämsän vanhan kunnansairaalan tiloissa.[4][5] Vuoden 1968 kansanlähetyspäivillä Lahdessa siunattiin ensimmäiset lähetystyöntekijät työhönsä. Lokakuussa 1968 Kansanlähetys osti Hausjärven kunnalta tyhjäksi jääneen koulukodin tilat Ryttylästä.[6] Lähetyskoulu siirtyi Ryttylään. Yhteistyössä Norjan luterilaisen lähetysliiton kanssa Kansanlähetys aloitti lähetystyön Japanissa ja Etiopiassa.[4]

1970-luku[muokkaa | muokkaa wikitekstiä]

Alkuvuosinaan liike kasvoi varsin nopeasti, ja 1970-luvun alkuvuosina sillä oli toimintaa 171 paikkakunnalla. Ennen Matti Väisäsen valintaa liikkeen ensimmäiseksi pääsihteeriksilähde?, Kansanlähetyksellä ei ollut kaikkien tunnustamaa johtajaa, minkä vuoksi radiolähetysjärjestö Sanansaattajat irtautui omaksi järjestökseen vuonna 1973 ja Lähetysyhdistys Kylväjä vuotta myöhemmin. Suuri osa Kansanlähetyksessä silloin palveluksessa olleista läheteistä siirtyi näiden järjestöjen palvelukseen.[7] Ryttylään ja Sääminkiin perustettiin omat koulutuskeskukset, minkä lisäksi Ryttylään suunniteltiin oman radio- ja televisioaseman perustamista vastapainona Yleisradion ohjelmistolle. Kirkkohistorioitsija Eino Murtorinteen mukaan Uuden tien Kristilliselle liitolle antama tuki auttoi puoluetta saamaan yhden edustajan läpi vuoden 1970 eduskuntavaaleissa.[5]

Vuonna 1971 Kansanlähetys hyväksyttiin kirkon viralliseksi lähetysjärjestöksi tietyin rajoituksin, jotka koskivat työtä Neuvostoliitossa ja Euroopassa. Vuonna 1972 muutamat uskovat lähtivät Itä-Eurooppaan salakuljettamaan Raamattuja maanalaisille seurakunnille autojen bensatankeissa.[8] Raamattujen salakuljetustoiminta laajeni Neuvostoliittoon ja myöhemmin välitettiin myös kirjapainokoneita. Työ Italiassa, Saksassa ja Englannissa aloitettiin. Lähetyskoulun teologinen kurssi muutettiin Lähetyskorkeakouluksi, joka toimi vuosina 1972-1982.[4] 1979 aloitettiin työ Sudanissa, josta poistuttiin 1980-luvulla sisällissodan vuoksi.

1980-luvulta nykypäivään[muokkaa | muokkaa wikitekstiä]

30. joulukuuta 1980 lähetystyöntekijät Erik ja Eeva Barentsen surmattiin Kabulissa.[4] Vuonna 1982 Kansanlähetys lähetti ensimmäiset raamatunkääntäjät Keniaan. Seuraavina vuosina aloitettiin raamatunkäännöstyö Indonesiassa, Etiopiassa ja Papua-Uudessa-Guineassa. 1987 perustettiin Suomen teologinen instituutti kuuden muun herätysliikkeen kanssa. Vuonna 1989 allekirjoitettiin SEKL:n ja Länsi-Japanin evankelisluterilaisen kirkon välinen yhteistyösopimus. Neuvostoliiton hajottua lähetystyö aloitettiin Venäjällä ja Virossa. Raamatunkäännöstyössä valmistui burum-mindikin kielinen Uuden testamentin käännös vuonna 1996.[9]

2000-luvun alussa Venäjällä valmistui tataarinkielinen, Etiopiassa konsonkielinen, Papua-Uudessa-Guineassa borongin- ja mendenkieliset raamatunkäännökset. Ryttylässä pidettiin yhteiskristillinen nuorten lähetyskonferenssi 2006 Nuorten kesä -tapahtuman yhteydessä.

20. maaliskuuta 2010 rovasti Matti Väisänen vihittiin Missionsprovinsenin piispaksi Suomeen, jossa hän toimii Luther-säätiön pappien sielunhoitajana[10]. Lähetysjohtaja Timo Rämä, Väisäsen seuraaja Kansanlähetyksen johtajana, pitää säätiön ratkaisua ongelmallisena, mutta ei silti sulje kokonaan pois mahdollisuutta toimia kirkkojärjestyksestä välittämättä mikäli yhteistyö seurakuntien kanssa vaikeutuu[11].

Rämän seuraajaksi Kansanlähetyksen lähetysjohtajaksi valittiin pastori Mika Tuovinen, joka aloitti toimessa 1.1.2012[12]. Sisäministeri Päivi Räsäsen puhe Kansanlähetyspäivillä 2013 sai aikaan vilkasta keskustelua ja useita tuhansia erosi kirkosta.[13]

Kansanlähetyksen oppiperusta ja teologia[muokkaa | muokkaa wikitekstiä]

Kansanlähetys pitää Raamattua kaiken elämän ja opin ylimpänä perusteena.[14] Liike on voimakkaasti kritisoinut radikaaleiksi katsomiaan opillisia linjauksia.[15] Virallisesti SEKL ei hyväksy naispappeutta, mutta suurin osa sen työntekijöistä tekee yhteistyötä naispappien kanssa.[16]

Kirkkososiologian professori Eila Helanderin mukaan Kansanlähetys tunnetaan paremmin naispappeuden, homouden ja abortin vastustamisesta kuin evankeliumin julistamisesta.[13]

Kotimaantyö[muokkaa | muokkaa wikitekstiä]

Kansanlähetys toteuttaa kotimaisen työnsä 18 piirijärjestön kautta, joista yksi on Ruotsin suomenkielinen evankelisluterilainen kansanlähetys. Vapaaehtoisten panos on tärkeää kaikessa toiminnassa. Monet piirit järjestävät omia sunnuntaijumalanpalveluksiaan, joista käytetään kahta nimeä: F5 tai Leipäsunnuntai[11]. Varojenkeruu lähetystyölle kuuluu kotimaantyön vastuualueeseen. SEKL tuottaa ohjelmia kristilliselle radioasema Radio Deille ja televisio-ohjelmia Taivas TV7:lle.

Piirijärjestöt[muokkaa | muokkaa wikitekstiä]

  • Etelä-Pohjanmaan Ev.lut. Kansanlähetys ry

Etelä-Pohjanmaan piirijärjestössä oli vuonna 2009 jäseniä 1118 ja 2330 sai piirin ystäväkirjeen. Pienryhmiä oli 141 ja toimintaa 91%:ssa alueen seurakunnista.[17]

  • Etelä-Saimaan Ev.lut. Kansanlähetys ry

Etelä-Saimaan piirijärjestössä oli vuonna 2009 jäseniä 168 ja 595 sai piirin ystäväkirjeen. Pienryhmiä oli 22 ja toimintaa 93%:ssa alueen seurakunnista.[17]

  • Helsingin Ev.lut. Kansanlähetys ry

Helsingin piirijärjestössä oli vuonna 2009 jäseniä 208 ja 1684 sai piirin ystäväkirjeen. Pienryhmiä oli 37 ja toimintaa 40%:ssa alueen seurakunnista.[17]

  • Hämeen Ev.lut. Kansanlähetys ry

Hämeen piirijärjestössä oli vuonna 2009 jäseniä 180 ja 2541 sai piirin ystäväkirjeen. Pienryhmiä oli 42 ja toimintaa 81%:ssa alueen seurakunnista.[17]

  • Kainuun Ev.lut. Kansanlähetys ry

Kainuun piirijärjestössä oli vuonna 2009 jäseniä 74 ja 187 sai piirin ystäväkirjeen. Pienryhmiä oli 28 ja toimintaa 100%:ssa alueen seurakunnista.[17]

  • Keski-Pohjanmaan Ev.lut. Kansanlähetys ry

Keski-Pohjanmaan piirijärjestössä oli vuonna 2009 jäseniä 208 ja 651 sai piirin ystäväkirjeen. Pienryhmiä oli 25 ja toimintaa oli 45%:ssa alueen seurakunnista.[17]

  • Keski-Suomen Ev.lut. Kansanlähetys ry

Keski-Suomen piirijärjestössä oli vuonna 2009 jäseniä 127 ja 1286 sai piirin ystäväkirjeen. Pienryhmiä oli 22 ja toimintaa oli 48%:ssa alueen seurakunnista.[17]

  • Kymenlaakson Ev.lut. Kansanlähetys ry

Kymenlaakson piirijärjestössä oli vuonna 2009 jäseniä 124 ja 660 sai piirin ystäväkirjeen. Pienryhmiä oli 21 ja toimintaa oli 100%:ssa alueen seurakunnista.[17]

  • Lapin Ev.lut. Kansanlähetys ry

Lapin piirijärjestössä oli vuonna 2009 jäseniä 52 ja 276 sai piirin ystäväkirjeen. Pienryhmiä oli 2 ja toimintaa oli 20%:ssa alueen seurakunnista.[17]

  • Pohjois-Karjalan Ev.lut Kansanlähetys ry

Pohjois-Karjalan piirijärjestössä oli vuonna 2009 jäseniä 77 ja 600 sai piirin ystäväkirjeen. Pienryhmiä oli 20 ja toimintaa oli 63%:ssa alueen seurakunnista.[17]

  • Pohjois-Pohjanmaan Ev.lut. Kansanlähetys ry

Pohjois-Pohjanmaan piirijärjestössä oli vuonna 2009 jäseniä 53 ja 355 sai piirin ystäväkirjeen. Pienryhmiä oli 19 ja toimintaa oli 52%:ssa alueen seurakunnista.[17]

  • Pohjois-Savon Ev.lut. Kansanlähetys ry

Pohjois-Savon piirijärjestössä oli vuonna 2009 jäseniä 166 ja 741 piirin ystäväkirjeen. Pienryhmiä oli 42 ja toimintaa oli 92%:ssa alueen seurakunnista.[17]

  • Päijät-Hämeen Ev.lut. Kansanlähetys ry

Päijät-Hämeen piirijärjestössä oli vuonna 2009 jäseniä 136 ja 679 sai piirin ystäväkirjeen. Pienryhmiä oli 22 ja toimintaa oli 100%:ssa alueen seurakunnista.[17]

  • Satakunnan Ev.lut. Kansanlähetys ry

Satakunnan piirijärjestössä oli vuonna 2009 jäseniä 204 ja 1696 sai piirin ystäväkirjeen. Pienryhmiä oli 22 ja toimintaa oli 93%:ssa alueen seurakunnista.[17]

  • Savon Ev.lut. Kansanlähetys ry

Savon piirijärjestössä oli vuonna 2009 jäseniä 146 ja 811 sai piirin ystäväkirjeen. Pienryhmiä oli 21 ja toimintaa oli 100%:ssa alueen seurakunnista.[17]

  • Uudenmaan Ev.lut. Kansanlähetys ry

Uudenmaan piirijärjestössä oli vuonna 2009 jäseniä 94 ja 670 sai piirin ystäväkirjeen. Pienryhmiä oli 18 ja toimintaa oli 56%:ssa alueen seurakunnista.[17]

  • Varsinais-Suomen Ev.lut. Kansanlähetys ry

Varsinais-Suomen piirijärjestössä oli vuonna 2009 jäseniä 143 ja 1490 sai piirin ystäväkirjeen. Pienryhmiä oli 17 ja toimintaa oli 74%:ssa alueen seurakunnista.[17]

  • Ruotsin Suomenkielinen Ev.lut. Kansanlähetys ry

Ruotsin piirijärjestössä oli vuonna 2009 jäseniä 58 ja 230 sai piirin ystäväkirjeen. Pienryhmiä oli 7.[17]

Kansanlähetysopisto[muokkaa | muokkaa wikitekstiä]

Opetusministeriön myöntämä kansanopiston ylläpitämislupa tuli voimaan 1.1.2001.[18] Kansanlähetysopisto korostaa toiminnassaan keskeisenä asiana raamattuopetusta. Opistossa voi opiskella raamattulinjalla, teologisella linjalla, nuorisotiimilinjalla, kristillisellä taidelinjalla, kansainvälisyyslinjalla ja lähetystyöntekijälinjalla. Raamattulinjan opinnoissa luodaan yleiskuva koko Raamatusta ja perehdytään lähetystyöhön ja kristinuskoon liittyviin kysymyksiin. Teologisella linjalla opiskellaan lisäksi teologisia aineita, ja monet opiskelijat pyrkivät linjan jälkeen teologisiin tiedekuntiin Helsingin tai Joensuun yliopistoihin. Nuorisotiimilinjalla annetaan valmiuksia toimia vastuunkantajana kristillisessä nuorisotyössä. Nuorisotiimi osallistuu myös valtakunnallisten nuorisotapahtumien suunnitteluun ja toteuttamiseen. Kansainvälisyyslinjalaiset syventyvät muutamasta kuukaudesta lähes vuoteen kestävällä ulkomaan opiskelujaksollaan vieraisiin kulttuureihin ja lähetystyöhön. Taidelinjan oppiaineita ovat Raamattu, musiikki, teatteri ja tanssi. Lukuvuoden päätteeksi kukin opiskelija valmistaa taiteellisen lopputyön.[19] Linjojen lisäksi opisto tarjoaa useita lyhytkursseja ja tapahtumia.

Ryttylän lähetyskeskus[muokkaa | muokkaa wikitekstiä]

Alueen historia tunnetaan 1500-luvulta saakka. Vuosina 1923–61 paikka toimi Helsingin kaupungin poikakotina. Ryttylässä sijaitseva lähetyskeskus on ollut kansanlähetyksen omistuksessa vuodesta 1969.[20]

Nuorisotyö[muokkaa | muokkaa wikitekstiä]

Kansanlähetyksen nuorisotyössä käytetään Nuorten Maailma -nimeä

Kansanlähetyksen nuorisotyö jakaantuu kahteen osa-alueeseen, jotka ovat varsinainen nuorisotyö (15–19 -vuotiaat) ja nuorten aikuisten työ (20–29 -vuotiaat).[21] Työmuotoja ovat rippikoulutyö, aktiotyö, musiikkitoiminta, nuorten parissa tehtävä DOK-työ, nuorten aikuisten Kolme kohtaamista -työ ja valtakunnalliset nuorisotapahtumat, joista tärkein on Nuorten kesä.

Nuorten maailma on mukana julkaisemassa myös Suomen vanhinta ja suurinta kristillistä nuortenlehteä Nuottaa, jolla on noin 3 200 tilaajaa. Se on ilmestynyt vuodesta 1979 ja sitä julkaisevat Suomen Luterilainen evankeliumiyhdistys ja Kansanlähetys.[22].

Musiikkitoiminnasta vastaavat yhtyeet Bass'n Helen, Mikko goes to Heaven ja G-Powered kiertävät esiintymässä kouluissa ja nuorisotapahtumissa.

Lähetystyö[muokkaa | muokkaa wikitekstiä]

Kansanlähetys suuntaa lähetystyönsä erityisesti sellaisten kansojen pariin, joissa kristillinen todistus on vähäistä. Työn päämääränä on itsenäisten kansallisten luterilaisten kirkkojen syntyminen ja kasvaminen. Valtaosa näistä kansoista sijaitsee ns. 10/40-ikkunan alueella. Muita tärkeitä painopistealueita ovat medialähetystyö, raamatunkäännöstyö, juutalaistyö ja siirtolaistyö Euroopassa.[23] Kansanlähetyksellä oli yhteensä 91 lähetystyöntekijää 31.12.2006.[24] Seurakuntien talousarviomäärärahat lähetystyölle muodostavat 25–30 % liikkeen tuloista.[25] SEKL sai tukea ulkoasianministeriöltä kehitysyhteistyöhankkeisiin Etiopiassa ja Lähi-idässä vuodelle 2007 yhteensä 340 000 euroa.[26]

Lähi-itä ja Afrikka[muokkaa | muokkaa wikitekstiä]

Turvallisuussyistä Kansanlähetys ei yleensä kerro, missä maissa sillä on Lähi-idässä työntekijöitä, poikkeuksena Israel. Kansanlähetyksellä on alueella monenlaisia terveydenhuolto-, koulutus-, ja kehitysyhteistyöprojekteja.[27] SEKL:in tärkein yhteistyöjärjestö alueella on SAT-7, joka on toukokuussa 1996 lähetyksensä aloittanut arabiankielistä, kristillistä ohjelmaa lähettävä satelliittitelevisiokanava.[28]

Etiopiantyössä Kansanlähetys tekee yhteistyötä Mekane Yesus -kirkon kanssa neljällä alueella: Addis Abebassa, Airassa, Arba Minchissä ja Jimmassa. South West -synodissa on käynnissä raamatunkäännösprojekti gidolen kielelle.[29] Lounais-Etiopiassa valmistui yhteistyössä Suomen ulkoministeriön kanssa kolmivuotinen vesi,- hygienia- ja kouluhanke, jossa annettiin paikalliselle väestölle hygieniakoulutusta, rakennettiin vesihuoltojärjestelmää ja uudistettiin koulurakennuksia[30].

Eurooppa[muokkaa | muokkaa wikitekstiä]

Työ Saksassa on keskittynyt ELRIM-instituutin tekemään islamtutkimukseen. Instituutin tavoitteena on edistää islamilaisen uskonnon ja kulttuurin tuntemusta kirkkojen ja muitten kristillisten yhteisöjen parissa ja tehdä akateemista uskonto- ja lähetysteologista tutkimusta.[31] Tutkimustyöstä vastaa teologian tohtori Martti Vaahtoranta.

Kansanlähetys tekee Venäjällä työtään Inkerin kirkon parissa Karjalassa, Länsi-Siperiassa, Pietarissa ja Mordvan alueella. Vähemmistökielille on myös raamatunkäännösprojekteja.

Englannintyö on keskittynyt Lontoon alueelle, jossa tehdään diakoniatyötä maahanmuuttajien parissa ja julkaistaan The Light Noor -lehteä.

Japani[muokkaa | muokkaa wikitekstiä]

Kansanlähetys on alusta asti tehnyt työtä Länsi-Japanin evankelisluterilaisen kirkon parissa. Työalueina ovat Nishinomiya, Fukuyama, Sumoto ja Otsu.

Papua-Uusi-Guinea[muokkaa | muokkaa wikitekstiä]

Kansanlähetyksen raamatunkäännöstyö Papua-Uudessa-Guineassa tehdään yhteistyössä Summer Institute of Linguistics -järjestön kanssa. 2005 Papua-Uusi-Guinean työssä valmistui mendenkielinen Uusi testamentti. Työtä jatketaan mape-kielen parissa.

Talous[muokkaa | muokkaa wikitekstiä]

Vuoden 2009 tuloksessa oli 42 000 euroa alijäämää. Lähetystyön menot kasvoivat 470 000 eurolla edellisvuodesta.[32]

SEKL:n hallitus hyväksyi vuodelle 2012 talousarvion, jonka kulut olivat yli 700 000 euroa suuremmat kuin odotetut tulot. Talousarvion kokonaissumma oli noin kahdeksan miljoonaa euroa. Hallitus antoi järjestön johtaville työntekijöille tehtäväksi selvittää, miten talous voitaisiin tasapainottaa vuoteen 2014 mennessä.[33]

Kustannus Oy Uusi tie[muokkaa | muokkaa wikitekstiä]

Uusi Tie -yhtiö vastaa Kansanlähetyksen julkaisutoiminnasta. Kristillisen kirjallisuuden lisäksi se julkaisee Uusi tie-, Vie sanoma-, Donkki- ja Nuotta-lehtiä. Uusi tie -lehteä on julkaistu vuodesta 1965 lähtien. Sen nykyinen päätoimittaja on Leif Nummela.

Vuonna 2005 toiminnan aloitti Operaatio Mediaenkeli -verkkosivu, jonka kautta voi tilata Uusi tie -lehden lahjaksi julkisiin laitoksiin, kuten kirjastoihin, vanhainkoteihin ja terveyskeskuksiin.[34]

Kirjallisuutta[muokkaa | muokkaa wikitekstiä]

  • Eino Honkanen: Kolme vuotta kansanlähetystä. Uusi tie, 1970.
  • Juha Kauppinen: Kansanlähetyksen alueellinen leviäminen (väit.). Kirkon tutkimuskeskus, 1990.
  • Kotikulmilta maailman toreille Uusi tie 1997
  • Eino Honkanen, Uolevi Muroma: Täyttä elämää. Uusi tie, 2004.
  • Piia Latvala: Valoa itään? Kansanlähetys ja Neuvostoliitto 1967 - 1973. Suomen kirkkohistoriallisen seuran toimituksia 209. Diss. Helsinki: Suomen kirkkohistoriallinen seura, 2008. 373 s. ISBN: 978-952-5031-51-5. ISSN 0356-0759.

Lähteet[muokkaa | muokkaa wikitekstiä]

  • Heinilä, Pentti: Erittäin salainen. Uusi tie, 2002.
  • Heino Harri: Mihin Suomi tänään uskoo?. WSOY, 1997.
  • Kansanlähetyksen verkkosivut
  • Kansanlähetyksen vuosikirjat 1997, 2001, 2003 ja 2006
  • Kirkko ja Kaupunki -lehti
  • Vie Sanoma, numerot 5/2006 ja 2/2007

Viitteet[muokkaa | muokkaa wikitekstiä]

  1. Liittohallitus 2013 7.8.2013. SEKL.
  2. Kansanlähetys:Ohjelma (2.8. Kansanlähetys kirkossa) 17.10.2006. SEKL. Viitattu 26.6.2007.
  3. Kirkko muutosten keskellä, Suomen evankelis-luterilainen kirkko vuosina 2000-2003 (12.6 Uuspietistiset liikkeet) 2004. Kirkon tutkimuskeskus. Viitattu 28.6.2007.
  4. a b c d Koivisto, Juhani: Kansanlähetystä viidellä vuosikymmenellä. Vie sanoma, 2007, nro 2, s. 29.
  5. a b Murtorinne, Eino: Suomen kirkon historia: Sortovuosista nykypäiviin 1900–1990, s. 320–322. WSOY, 1995.
  6. Timo Rämä: Suomen Evankelisluterilainen Kansanlähetys - vuosikirja 2002, s.16 "35 vuotta kansan evankelioimista kansojen evankelioimiseksi"
  7. Kansanlähetyksen historia (herätyksen ja lähetyksen välinen jännite) 25.1.2007. SEKL. Viitattu 27.6.2007.
  8. Heinilä, 2002 s.57
  9. Rämä: Suomen Evankelisluterilainen Kansanlähetys - vuosikirja 1997, s.47
  10. Makkonen, Jouko: Matti Väisänen vihittiin Lähetysprovinssin piispaksi seurakuntalainen.fi. 20.3.2010.
  11. a b Vähäsarja, Petri: Timo Rämä Luther-säätiön hiippakunnasta: "Se on ongelmallinen tie" Seurakuntalainen.fi. 20.01.2011. Viitattu 26.1.2011.
  12. Mika Tuovinen Kansanlähetyksen uudeksi lähetysjohtajaksi 5.2.2011. Viitattu 5.2.2011.
  13. a b Järvinen, Elina: Oletko valmis? Suomen kuvalehti, 11.10.2013, nro 41, s. 26–35.
  14. Oppiperustamme 4.5.2005. SEKL. Viitattu 27.6.2007.
  15. Leif Nummela: ''Suomen Evankelisluterilainen Kansanlähetys - Vuosikirja 2003, s. 12–17 "Raamattu etiikan lähteenä"
  16. Patronen, Sirpa: Yli puolet järjestöistä ei hyväksy naispappeutta. Kirkko & Kaupunki, 26.9.2007.
  17. a b c d e f g h i j k l m n o p q r Rämä, Timo (toim.): Suomen Evankelisluterilainen Kansanlähetys. Vuosikirja 2010, s. 156-157. Hämeenlinna: Suomen Evankelisluterilainen Kansanlähetys, 2010. ISSN 0785-787-X.
  18. Timo Rämä (toim.): Suomen Evankelisluterilainen Kansanlähetys - Vuosikirja 2001, s. 75 "Kansanlähetysopisto aloitti toimintansa"
  19. Tapani Kaitainen: Suomen Evankelisluterilainen Kansanlähetys - Vuosikirja 2006, s. 123-137 "Valmiuksia hengelliseen elämään ja työhön"
  20. Lähetyskeskuksen historiaa 17.05.2005. Viitattu 26.6.2007.
  21. Kai Niemelä: Suomen Evankelisluterilainen Kansanlähetys - Vuosikirja 2006, s. 99 (Nuorten maailma: Yleistä)
  22. Nuotta - nuoren kristityn oma lehti Nuotta.com. 29.04.2008. Viitattu 14.8.2009.
  23. Painopistealueemme SEKL. Viitattu 26.12.2013.
  24. Lähettitilasto 1.02.2007. SEKL. Viitattu 25.6.2007.
  25. Heino, Harri: Mihin Suomi tänään uskoo, s. 58. WSOY, 1997.
  26. Kansalaisjärjestöhankkeet 2007 s. 184. Ulkoasiainministeriö
  27. Elisabet Elo: Suomen Evankelisluterilainen Kansanlähetys - Vuosikirja 2006, s. 39–45 (Lähi-Itä)
  28. Mediatyö 6.6.2005. SEKL. Viitattu 27.6.2006.
  29. Kaitainen: SEKL - Vuosikirja 2006, s. 55
  30. Voipio, Heli: Kehitysyhteistyöhanke valmistui Etiopiassa evl.fi. 19.3.2010. Viitattu 27.3.2010.
  31. Olkkonen, Matti: Nuorten opiskeluvuosi huipentui mielenkiintoiseen Saksan matkaan. Vie Sanoma, 2006, nro 5, s. 8.
  32. Kansanlähetyksen lähetystyö kasvoi -Lisääntyneet varat sijoitettiin uusiin lähetteihin 19.5.2010. Suomen evankelis-luterilainen kirkko.
  33. Kansanlähetyksen työ on suurempaa kuin tulot 15.3.2012. SEKL. Viitattu 20.1.2013.
  34. Mikä on Operaatio Mediaenkeli? Uusi tie. Viitattu 8.11.2007.

Aiheesta muualla[muokkaa | muokkaa wikitekstiä]