Jääli

Wikipedia
Loikkaa: valikkoon, hakuun
Jääli
Jäälinkylä
Jäälinjärvi Jäälinmajalta kuvattuna
Jäälinjärvi Jäälinmajalta kuvattuna
Kaupunki Oulu
Suuralue Jääli
Väkiluku 5 077  (1.6.2011)
Osa-alueet Jussila, Jääli, Jäälinjärvi, Jäälinoja, Laivakangas, Onkiniemi, Myllykorpi, Välikylä
Postinumerot 90940

Jääli on yksi Oulun suuralueista ja entisen Kiimingin kunnan taajama. Jääli on yksi Uuden Oulun suuralueista Oulun, Kiimingin, Oulunsalon ja Yli-Iin kuntien yhdistyttyä vuoden 2013 alussa uudeksi Oulun kaupungiksi.[1] Jääli oli entisen Kiimingin kunnan suurin asukaskeskittymä, 5 077 (6/2011) asukkaallaan (entisen Kiimingin kuntakeskuksen väkimäärä vuoden 2011 kesäkuussa oli 4 563 henkilöä).[2]

Jääli sijaitsee valtatie 20:n varressa, noin 8 kilometriä Kiimingistä Oulun suuntaan ja noin 17 kilometriä Oulusta koilliseen, Jäälinjärven rannalla. Vaikka Jäälin nimen alkuperää ei tunneta täysin varmasti, tiedetään että Jäälinjärvi lienee vanhoja lappalaisnimiä. Se sisältää ehkä alun perin lapin sanan jälle, jelle, alle (länsi, läntinen). Jäälin uusin asuinalue Laivakangas puolestaan kertoo siitä, miten metsistä hakattiin laivanrakennuspuita Oulun porvareille.[3]

Maantiede[muokkaa | muokkaa wikitekstiä]

Ilmasto[muokkaa | muokkaa wikitekstiä]

Maanpinta alueella on noin 40–45 metriä merenpinnan yläpuolella. Sijainti ja korkeusasema vaikuttavat ilmaston kannalta niin, että Perämeren läheisyydestä huolimatta meri­-ilmaston vaikutuksia ei juuri ole havaittavissa. Esimerkiksi Oulun kaupunkiin ja muihin lähellä merenrantaa sijaitseviin alueisiin verrattuna tuulisuus on Jäälissä vähäisempi, lumipeitekausi pitempi, alkukesän lämpötilat korkeammat ja syksyn lämpötilat alhaisemmat.[4]

Harjut, metsät ja kasvillisuus[muokkaa | muokkaa wikitekstiä]

Harjumuodostuman merkittävimpiä nimettyjä kankaita Jäälin alueella ovat Laivakangas, Isokangas ja Pyyryväisharjut Kuusamontien luoteispuolella sekä hieman etäämpänä kaakossa sijaitsevat Järvenpäänkangas, Haisunkangas ja Sivukangas. Laivakangas on luokiteltu vedenhankintaa varten tärkeäksi pohjavesialueeksi, jonka pinta-ala on 6,6 neliökilometriä. Osa Jäälin asemakaava-alueesta sijaitsee pohjavesialueella.[4]

Harjun keskiosat ovat tasarakeista hiekkaa ja kasvillisuudeltaan karuja mäntykankaita, joissa jäkälä esiintyy runsaana. Hiekkaesiintymät sekä syvemmällä harjussa olevat soraesiintymät ovat olleet edullisia alueita maa-ainesten ottamiseen, minkä seurauksena alueella on runsaasti maisemallisia vaurioita. Osaksi maa-aineksia on otettu myös pohjavedenpinnan alapuolelta, jolloin alueelle on muodostunut pohjavesilampia. Jotkut niistä toimivat nykyisin uimapaikkoina.[4]

Harjujen reuna-alueilla maanpinta on moreenia, ja siellä myös puusto on monipuolisempaa. Harjuja ympäröivät suot on jokseenkin kokonaan ojitettu metsän kasvun parantamiseksi, jolloin niiden luonne on muuttunut peitteiseksi ja osin vaikeakulkuiseksi. Jäälin alueen metsät ovat talouskäytössä. Hyvin näkyvänä metsämaisemaa halkovat Keminmaalta ja Pirttikoskelta Pikkaralaan johtavat 400 kilovoltin voimajohdot.[4]

Jäälin alueen metsäluonto on kokonaisuudessaan hyvin monipuolinen. Alue on otollinen eri metsämarjojen, sienten, hillan ja karpalon esiintymiselle, ja metsittyneiltä pelloilta saattaa löytää myös harvinaiseksi käynyttä mesimarjaa. Aikaisemman maa-aineisten ottamisen ja nykyisen metsätalouskäytön ja virkistyskäytön vuoksi alueella on paljon metsäteitä ja -polkuja, minkä vuoksi liikkuminen on helppoa ja reitinvalintamahdollisuudet monipuoliset.[4]

Jäälinjärvi ja ympäristö[muokkaa | muokkaa wikitekstiä]

Jäälinjärvi on Jäälin maisemallinen keskus. Vähäjärvisellä Pohjois-Pohjanmaalla lähes neliökilometrin suuruinen järvi on jo sinänsä harvinaisuus. Järvellä on rantaa 7,3 kilometriä. Rannat ovat kutakuinkin kauttaaltaan asutut. Pohjoispää ja lounaisranta ovat asemakaava-aluetta, ja myös muu osa järveä on joko pysyvän tai vapaa-ajan asutuksen käytössä. Kiimingin kunta omistaa rantaa useissa kohdissa, ja niiden kautta myös muilla kuin rannanomistajilla on mahdollisuus järven virkistyskäyttöön. Myös joillakin yrityksillä ja yhteisöillä on rannoilla virkistyskäyttöä palvelevia kiinteistöjä. Järven länsipäässä Jäälinmajan yhteydessä on kunnan ylläpitämä uimaranta.[4] Jäälinjärvi soveltuu myös mainiosti virkistyskalastukseen.

Jäälinjärven valuma-alueen pinta-ala Jäälinjärven luusuassa on 45 neliökilometriä. Valuma-alueen järvet, lähinnä Lylykkiianjärvi, Saarisenjärvi ja Lauttalampi, muodostavat vain 4,5 % valuma-alueen pinta-alasta. Luonnostaan vähäinen järvisyys, Saarisenjärven pinnan laskeminen ja Peukaloisenjärven ja Haisunjärven kuivattaminen ja sen lisäksi valuma-alueen soiden ojittaminen lähes kauttaaltaan aiheuttavat suuret virtaaman vaihtelut. Kevätvalunta on suuri ja lyhytaikainen, ja vastaavasti vähävetisiä kausia on usein ja ne ovat pitkiä. Jäälinjärveen laskeva Saarisenoja on luonnontilassa ollut veneellä kuljettava, mutta toimenpiteiden seurauksena Saarisenojan olemus ja luonne ovat olennaisesti muuttuneet.[4]

Jäälinjärvestä vedet virtaavat Jäälinojan kautta Kalimeenojaan, joka laskee Perämereen Haukiputaan Kellon kylässä. Jäälinojan suurimmat virtaamat Jäälinjärven luusuassa ovat yli 5 m³/s. Keskimääräinen minimivirtaama on alle 0,1 m³/s, mutta kuivan kauden pitkittyessä virtaama menee nollaan tai hyvin lähelle sitä. Jäälinojan alkupäästä 2,5 kilometriä sijaitsee asemakaava-alueella ja siitä alavirtaankin ojan varsi on tiheästi asuttua. Jäälinoja on tärkeä ympäristöä elävöittävä tekijä ja tärkeä myös kasteluveden saannin kannalta. Ojalla arvioidaan olevan myös jossain määrin arvoa kalastuksen kannalta.[4]

Jäälinjärven sijainti harjualueella ja runsas pohjaveden purkautuminen ovat luonnontilassa taanneet järven hyvän veden laadun. Jäälinjärven vedenlaatu ja käyttökelpoisuus virkistyskäyttöön ovat voimakkaasti heikentyneet ihmisen toiminnasta johtuvien muutosten vuoksi. Valuma-alueella tehtyjen toimenpiteiden seurauksena niin järven hydrologia kuin ravinnetasapaino on olennaisesti muuttunut, mikä on johtanut muun ohella limalevän ja sinilevän esiintymiseen. Jätevesiä tai maatalouden kuormitusta sen sijaan ei juurikaan alueelle tule. Järven kaakkoisosa on ruopattu vuosina 1993 ja 1994 vesisyvyyden lisäämiseksi ja vesikasvillisuuden poistamiseksi. Suunnitelma sisälsi myös kuivan kauden alavesipinnan noston 15–20 senttimetrillä, mutta tältä osin hanke kariutui Jäälinojan varren asukkaiden vastustukseen.[4]

Virkistyskäyttötutkimuksen mukaan vesistöjen kunnostaminen nähdään tarpeelliseksi. Erityisesti haluttaisiin parantaa veden laatua ja lisätä kuivien kausien vedenkorkeutta Jäälinjärvessä. Myös Jäälinojan varressa kärsitään heikosta veden laadusta ja veden vähyydestä.[4]

Historia[muokkaa | muokkaa wikitekstiä]

Muinaisjäännökset[muokkaa | muokkaa wikitekstiä]

Laivakankaan ja Sivukankaan välissä sijaitsee soiden ympäröimä Linnansaari, jonka korkeus on noin 55 metriä merenpinnasta. Saaren korkeimmalla kohdalla sijaitsee Jätinlinnaksi kutsuttu kiinteä muinaisjäännös. Se on kivikauden lopulta, siis noin 2000 eaa., peräisin oleva kivinen kehävallirakennelma, jonka mitat ovat 24 x 34 metriä. Rakennelman korkeus on 60–90 senttimetriä. Tällaista muinaisjäännöstyyppiä, jota kansanomaisesti kutsutaan jätinkirkoksi, esiintyy ainoastaan Pohjanmaalla, ja esiintymiä tunnetaan vain muutamia. Jätinlinnan rakentamisaikana Linnasaari on ollut pieni, kivikkoinen meren saari. Rakennelman arvellaan toimineen hylkeenpyytäjien tukikohtana. Tutkimuksen löydökset viittaavat pitkäaikaiseen oleskeluun saarella, joskaan varsinaisesti asumiseen sitä ei liene käytetty.[4] Jätinkirkon ohella Jäälistä on löydetty myös kivikautista esineistöä. Alueen skandinaavisista yhteyksistä kertoo hiomalla viimeistelty keihäänkärki. Löytö on ajoitettu kivikauden loppuvaiheeseen n. 4000 vuotta sitten. [5]

1550–1867 Jäälin kylä ennen Kiimingin itsenäistymistä[muokkaa | muokkaa wikitekstiä]

Jäälin varsinaisen asutuksen vaiheista ei painettua tietoa juuri ole, vaan se sisältyy Kiimingin pitäjän kokonaisuuteen. Kiinteää asustusta Kiiminkiin on syntynyt 1550-luvulla ja verokirjojen mukaan Kiimingin kylässä oli vuonna 1570 13 taloa. Tuolloin Venäjän ja Ruotsin raja oli Pattijoella. ”Vanhan vihan” vuosina 1570–1595 karjalaiset polttivat Kiimingistä kahdeksan taloa. Täyssinän rauhassa 1595 Kiiminki liitettiin virallisesti Ruotsiin, minkä jälkeen asutus sai rauhassa kehittyä. 1600-luvun alussa Kiiminkiin tuli uusia sukuja mukana muun muassa Tirit, joten Tirin koko manttaalin talo , joka mainitaan vuoden 1608 kymmenysluettelossa lienee vanhin verotalo Jäälissä. 1700-luvun puolivälissä, ”Isovihan” ja ”Pikkuvihan” jälkeen uudisasutus jälleen käynnistyi ja myös talojen halkominen kasvatti talolukua. Vuoteen 1760 mennessä Jäälissä Tirin talo halkaistiin ja perustettiin Kalamäen uudistalo. 1800-luvun alussa perustettiin Isolan ja Piltolan tilat ja verollepanoa odotti Penttilä. Isojako pantiin Alakiimingissä eli nykyisessä Kiimingissä toimeksi vuosina 1791–1817 ja sillä oli suuri merkitys asutustoiminnan kehittymiselle. Vuoteen 1860 tultaessa Jäälissä pantiin verolle Jussilan, Seppälän, Pekkalan ja Ojalan tilat. Tähän vaiheeseen kuuluvat myös Heikkisen , Särkelän ja Jäälin talot.[4]

Koska Jääli ei ollut eikä edelleenkään ole isojakoasetuksen mukainen kylä, ei väkiluvun kehityksestä tältä ajalta ole julkaistua tietoa.[4]

1867–1960 Kiiminki itsenäistyy ja Jääli alkaa hiljalleen kehittyä[muokkaa | muokkaa wikitekstiä]

Vuoteen 1865 saakka paikallishallinto oli maaseudulla järjestetty kirkkopitäjiin, mikä tarkoitti sitä, että kirkolliset ja maalliset asiat päätettiin kirkkoherra johtamissa pitäjänkokouksissa, joissa kullakin veroa maksavalla isännällä oli äyrimääränsä mukainen äänivalta. Alun perin Kiiminki kuului Iin pitäjään, mutta saavutti osittaisen itsenäisyyden 1781, jolloin kuningas antoi suostumuksensa Alakiimingin kappeliseurakunnan perustamiseen. Alakiimingin eli nykyisen Kiimingin seurakunta itsenäistyi täysin 1858. Jäälistä Kiimingin seurakunta osti vuonna 1890 kahden tynnyrinalan palstan uudeksi hautausmaaksi ja rakensi seurakuntakodin Laivakankaalle vuonna 1977. Seurakunta ja kunta erotettiin toisistaan vuoden 1865 asetuksella ja kuntana Kiiminki perustettiin vuonna 1867. Kunnan nimen käyttö oli horjuvaa, puhuttiin milloin Alakiimingistä milloin Kiimingistä, mutta 1880 alkaen Kiiminki vakiintui kunnan nimeksi.[4]

Liikenteellisesti Jääli sijaitsi jo 1900-luvun alussa Kuusamontien varrella. Vanha Kuusamontie oli Pudasjärven ja Kiimingin kautta Ouluun kulkeva rahtitie. Kuusamontien varressa oli kestikievarijärjestelmään liittyviä pysähdyspaikkoja: Hannuksessa kestikievarina toimi Hannus-Ukon talo, keskustassa Ukkolan talo nykyisen Rautasillan lähellä. Jäälinkylässä taukopaikkana oli Tirin talo ja myöhemmin Jäälin talo.[6]

Kiimingin kunnan päätöksenteossa Jääli on osoittautunut ongelmalliseksi jo varhain. Erityisesti tämä on tullut esille kouluasioissa. Vuoden 1916 alussa kuntakokous sai käsiteltäväkseen jääliläisten kouluikäisten lasten vanhempien anomuksen ” saada syyskuulla 1916 avata ylhäisempi kansakoulu ”. Pyyntö hylättiin äänin 687–112. Valituksen jälkeen kuvernööri Enehjelm määräsi 200 markan sakon uhalla Kiimingin kunnan avaamaan Jäälinkylän ylemmän kansakoulun viimeistään elokuun 1. päivänä 1917. Kunta valitti kuvernöörin päätöksestä Suomen Senaattiin ja hanke jäi suurempien mullistusten jalkoihin. Suomen itsenäistyttyä jääliläiset tekivät pitkin 1920-lukua kunnalle esityksiä koulun aloittamisesta, mutta turhaan. Oppivelvollisuuslaki tuli voimaan 1920-luvun alussa ja sen perusteella Jääli merkittiin omaksi koulupiirikseen 1923, mutta koulu käynnistyi Jäälissä vuokratiloissa vasta 17. elokuuta 1931. Oma koulurakennus valmistui jo seuraavana vuonna. Tämä riittikin parinkymmenen vuoden ajaksi. Vuonna 1952 oppilaita oli jo yli 80 ja luvun uskottiin nousevan vuoteen 1955 mennessä 107:ään. Johtokunta teki 1951 esityksen uuden koulurakennuksen rakentamisesta ja sai myönteisen päätöksen seuraavana vuonna. Kahden vuoden kuluttua uusi koulu oli valmis ja Jäälin uuden koulun vihkiäiset voitiin pitää 5. joulukuuta 1954.

1960– Jäälin kylästä ryhdytään rakentamaan asemakaavoitettua Jäälin lähiötä[muokkaa | muokkaa wikitekstiä]

Jäälin vesienhuoltosuunnitelma valmistui jo vuonna 1968 vaikka vesipiiri vastusti suunnitelmaa rakennuskaavan keskeneräisyyden takia[7]. Kiimingin kunnan Jäälinkylän rakennuskaavan laatiminen aloitettiin vuonna 1969. Kaava tuli tarpeeseen, sillä jo vuosia sitten oli todettu kaavan kiireellisyys ja tarpeellisuus. Suunniteltu rakennuskaava-alue käsitti 280 hehaaria ja oli mitoitettu 2700 asukkaalle. Kaavassa alueelle suunniteltiin lähinnä omakotitaloja, mutta myös rivi ja kerrostaloille oli varattu tilaa. Alueen olemassa oleville asukkaille rakennuskaavan myötä tullut kunnallistekniikka oli tarpeeseen, sillä kylän ainoa vesipaikka oli ollut kansakoululla sijainnut paloposti.[8]

1970-luvun alussa valmistuneen jäälinkylän rakennuskaavan myötä asukasmäärä kohosi lähes räjähdysmäisesti, minkä seurauksena koulun oppilasmääräkin kasvoi vuosittain yli 20 %. Kouluhallitus ei tahtonut millään uskoa kasvulukuja ja kehitysennusteita oikeiksi eikä niin muodoin suhtautunut suopeasti uusien koulutilojen laajennussuunnitelmiin. Kaikki mahdolliset tilat Jäälissä jouduttiin ottamaan koulukäyttöön ja siitä huolimatta osa oppilaista jouduttiin kuljettamaan kunnan muihin kouluihin ja turvautumaan myös vuorolukuun. Vuosikymmenen puolivälissä lupa uuden koulun rakentamiseen saatiin, mutta jo valmistuessaan 1977 se oli aivan liian pieni. Koulu oli mitoitettu 240 oppilasta varten, mutta oppilaiden määrä koulun valmistuessa oli jo yli 300.

Jäälin pienkiinteistöyhdistys ry:n syyskokouksessa vuonna 1975 puututtiin mm. Jäälin postiasioihin. Kokous velvoitti yhdistyksen kirjelmöimään Oulun postikonttoriin ja vaatimaan huomattavaa parannusta postinkantoon. Lisäksi laajenevalta asuinalueelta puuttuivat tienviitat ja kunnollinen katuvalaistus [9]. Postiasiat askaruttivat jääliläisiä vielä 1986 jolloin pienkiinteistöyhdistyksen kokoukseen oli kutsuttu konttoripäällikkö Lauri Kylmäaho, postimiesten esimies Lauri Tuorila sekä Jäälin postinhoitaja Aune Seppälä. Postipalvelut toimivat tuolloin vielä Huonesuolla ja jääliläiset vaativat niiden siirtämistä lähemmäksi alueen asukkaita.[10].

Koulun ja postiasioiden ohella keskeinen jääliläisiä aktivoinut asia on ollut vuosikymmenten ajan oman järvemme kunnostamisyritykset ja toimenpiteet. Vuonna 1982 Jäälin ala-asteella pidettiin aiheesta ensimmäinen keskustelutilaisuus, jossa hahmoteltiin kunnostuksen päälinjoja. Kysymykseen tulisivat järven veden pinnan korottaminen ja järven ruoppaus.[11].

Kemira suunnitteli 1980-luvulla Savukosken Soklin kaivoksen malmin käsittelylaitosta Jäälin läheisyyteen. Yhdistyksen 20v. juhlista tehdyn lehtijutun perusteella kaikkien aikojen väkirikkain kyläkokous oli vuonna 1987 järjestetty kolmituntiseksi venynyt tilaisuus, jossa 250 jääliläistä oli kuulemassa Kemiran Soklin jatkojalostuslaitoksen sijoittumissuunnitelmista. Toteutuessaan tehdas olisi tuonut 250 työpaikkaa sekä merkittävät fluori- ja rikkidioksidipäästöt ja suuret kipsijätevuoret. Jääliläiset asettuivat asiassa tiukkaan vastahankaan joka johti asian perusteelliseen käsittelyyn ja sijoittamispäätöksen perumiseeen.[12][13]. Vyonna 1988 vuonna jääliläiset olivat aktiivisesti liikkeellä alueen päivähoitopaikkojen lisäämisen puolesta, sillä kaikille lapsille ei riittänyt kaikille halukkaille. Päivähoitotilanteen jyrkän huonontumisen syynä oli asunto-ohjelman ylittymisen aiheuttamat paineet lapsiryhmissä.[14]

Vuonna 1991 Jäälin asukkaat taistelivat Isokankaalle suunniteltua murske- ja asfalttiasemaa vastaan ja ilmaisivat huolensa Oulun seudun kaatopaikan mahdollisesta sijoittumisesta Jäälin läheisyyteen.[15]

Nykypäivä[muokkaa | muokkaa wikitekstiä]

Asuminen[muokkaa | muokkaa wikitekstiä]

Jääli on vireää lähiötyylistä aluetta, joka on viime vuosikymmeninä kasvanut suureksi asuinalueeksi. Rakennustyyliltään Jääli on kokonaan omakoti- ja rivitaloasutusta. Rakentaminen on edennyt vaiheittain Kuusamontien varresta aina Jäälinjärven päähän asti. Eri alueet kuvastavat kunkin ajan rakennustyyliä ja tapaa. Vanhantien (vanha Kuusamontie) varren 1950–1960-luvulla rakennetuista aina Jäälinjärven rannan uusiin taloihin. Kiivain kasvu ja rakentaminen ajoittui välille 1995–2000. 2000-luvulla kunta on rajoittanut Jäälin lisäkaavoitusta ja pyrkinyt ohjaamaan rakentamista Kiimingin keskustan läheisyydestä kaavoitetuille alueille. Rakentaminen Jäälissä on kuitenkin jatkunut voimakkaana yksityisille maille.[4]

Vapaa-aika[muokkaa | muokkaa wikitekstiä]

Talviliikuntaan Jäälin alueella on tarjolla kattava hiihtolatuverkosto sekä useita luistelukenttiä sekä jääkiekkokaukalo.

Liikuntahallit[muokkaa | muokkaa wikitekstiä]

Laivakankaan liikuntahalli sijaitsee Laivakankaan koulun yhteydessä. Hallin lattiapinta-ala on 624m², ja se voidaan jakaa väliverhoilla kolmeen lohkoon. Liikuntahalli soveltuu kokonsa puolesta tärkeimmille pallopeleille kansallisella tasolla. Pienempi liikuntasali on Jäälin koulun yhteydessä.

Nuorisotilat[muokkaa | muokkaa wikitekstiä]

Jäälin nuorisotila sijaitsee Laivakankaan koulun yhteydessä.

Urheilualueet[muokkaa | muokkaa wikitekstiä]

Jäälin urheilualue sijaitsee Jäälin ostoskeskuksen välittömässä läheisyydessä. Urheilualueella sijaitsevat urheilukenttä, jääkiekkokaukalo, tenniskentät ja yksityinen jääkiekkohalli. Urheilualue tulee siirtymään lähivuosina Jäähallia lukuun ottamatta Laivakankaan alueelle jonne rakennetaan nykyajan vaatimuksia vastaavat suorituspaikat.

Lisäksi on pienempiä korttelikenttiä.

Virkistysalueet[muokkaa | muokkaa wikitekstiä]

Puistot[muokkaa | muokkaa wikitekstiä]

Jäälin keskuspuisto on keskeinen osa Jäälin viheralueverkostoa ja toimii taajaman itäosien asukkaiden jokapäiväisenä ulkoilualueena. Puistossa kiertää valaistu hiihtolatu ja sen itäpäässä on Jäälin keidas – virkistyskäyttöön maisemoitu entinen maa-ainesten ottopaikka. Keskuspuistosta johtaa asutusryppäiden väliin viherkaistoja, joiden ansiosta puisto on eri suunnista helposti saavutettavissa.

Kehätien varressa sijaitseva Tuokkosenmäki koostuu täyttömaista rakennetusta pulkkamäestä, Jäälin keskusleikkipuistosta ja nuorison skeittiramppialueesta. Tuokkosenmäellä järjestetään vuosittain "tasamaan big air -kilpailut" ja asukasyhdistyksen hiihtokilpailut.

Uimarannat[muokkaa | muokkaa wikitekstiä]

Jäälinmaja sijaitsee lähellä Jäälin urheilualuetta Jäälinjärven rannalla. Jäälinmaja koostuu kunnan uimarannasta leikkipuistoineen ja yksityisen henkilön ylläpitämästä juhlatilasta piharakennuksineen. Jäälinmajan alueella järjestetään runsaasti erilaisia juhlia ja tapahtumia, esim. vuotuiset Jäälin soudut.

Liikenne[muokkaa | muokkaa wikitekstiä]

Jääli rajoittuu lännessä valtatiehen 20, joka on tärkein pääväylä. Alueen tärkeimmät kokoojakadut ovat Jäälintie, Kehätie ja Laivakankaantie. Alueen julkisesta liikenteestä vastaa Koskilinjat. Osa linja-autoista kulkee kehätietä pitkin ja osa Laivakankaantietä pitkin.

Kevyen liikenteen väylästö noudattelee pääosin kokoojateiden verkostoa pienin poikkeuksin. Alueen asukkaat ovat useita vuosia vaatineet kevyen liikenteen reitteihin parannusta, mutta Kiimingin kunnalla ei ole ollut varaa kehittää alueen verkostoa asutuksen laajenemisen edellyttämällä tavalla. Suurin ongelma ovat puuttuvat sisäiset kevyen liikenteen väylät, asutusryppäiden välissä on paljon puistovyöhykkeitä polkuineen, joita asukkaat käyttävät liikkumiseen alueen sisällä.

Liikenneturvallisuus[muokkaa | muokkaa wikitekstiä]

Kuusamontien liikenne on usein jonoutunutta ja häiriöherkkää.[16] Etenkin Jäälin kohdalla esiintyy Oulu-Korvensuora välin nelikaistaisuudesta huolimatta usein liikennehäiriöitä. Pitkällä aikavälillä ongelmat on tarkoitus linjaamalla Kuusamontie uudelleen, mutta useista lupauksista huolimatta rahoitusta hankkeelle ei ole saatu. Lyhyen aikavälin ratkaisuna Jäälin kokoojateiden ja Kuusamontien liittymiin on asennettu ensimmäisenä Pohjois-Suomessa kamerat, jotka valvovat punaisia päin ajamista. Kameroiden sijoituksen taustalla on se, että etenkin Jäälin etelänpuoleisessa risteyksessä ajetaan usein ja ronskisti päin punaisia.[17]

Tiehallinnon ja Kiimingin kunnan tekemässä Kiimingin liikenneturvallisuussuunnitelmassa Laivakankaantiellä todettiin useita liikenneturvallisuuden kannalta ongelmallisia kohtia, mm. Kehätien ja Laivakankaantien risteys sekä Laivakankaantie välillä Jäälintie – Järvitie. Alueen liikenneturvallisuusongelmat johtuvat mm. kevyen liikenteen väylien puuttumisesta.

Elinkeinot ja työpaikat[muokkaa | muokkaa wikitekstiä]

Entisen Kiimingin kunnan alueelta työmatkoista suuntautuu puolet Ouluun. Jääliläisten osalta luku on vielä huomattavasti suurempi. Jäälin kylän alueella nelisen kilometriä Ouluun päin sijaitsee Välikylän yrityspuisto, jossa on pientä ja keskisuurta yritystoimintaa. Yrityspuisto oli vuonna 2008 valtakunnallisen huomion kohteena, sillä Toivo Sukari suunnitteli rakentavansa alueelle Ideapark-ostoskeskuksen[18]. Yrityspuiston alueella sijaitsee Pohjois-Suomen ainoa liukkaan kelin ajoharjoittelurata, Vaasan Oy:n leipomo ja muuta pientä ja keskisuurta yritystoimintaa.

Suurista työpaikkakeskittymistä lähimpänä Jääliä on Oulun Ruskon teollisuusalue. Siellä sijaitsee Nokia Solutions and Networksin suuri tehdas ja tuotekehityskeskittymä, NK Cables (entinen Nokian Kaapeli) ja joukko muita pienempiä yrityksiä.

Palvelut[muokkaa | muokkaa wikitekstiä]

Kunnalliset palvelut[muokkaa | muokkaa wikitekstiä]

Jäälissä on monipuoliset kunnalliset peruspalvelut. Jäälin neuvola- ja kirjastopalvelut sijaitsevat 1970-luvulla rakennetun ostoskeskuksen yhteydessä. Ostoskeskuksen lähellä ovat Jäälin koulu (vuosiluokat 0-4), Jäälin urheilualue sekä seurakuntakeskus. Jäälin urheilualueella on jääkiekkokaukalo, jalkapallo- ja tenniskentät ja yksityinen jäähalli. Jäähallin yhteydessä on myös pienimuotoista majoituspalvelua. Kehätien varressa sijaitseva Tuokkosenmäki koostuu täyttömaista rakennetusta pulkkamäestä, Jäälin keskusleikkipuistosta ja nuorison skeittiramppialueesta. Tuokkosenmäellä järjestetään vuosittain "tasamaan big air -kilpailut" ja asukasyhdistyksen hiihtokilpailut. Tuokkosenmäen vieressä on ollut 1970-luvulta saakka samanniminen päiväkoti. Muutaman sadan metrin päässä Tuokkosenmäestä Laivakankaantien ja Kehätien risteyksessä on yksityinen päiväkoti Satumetsä.

Laivakankaalla on 2000-luvulla valmistuneet Laivakankaan koulu (vuosiluokat 5-9) ja Laivakankaan päiväkoti. Koulun yhteydessä on kunnan suurin sisäliikuntatila, Laivakankaan liikuntahalli. Laivakankaalla on myös Jäälin vanhusten ja vammaisten tuki ry:n palveluasuntojen ja päivätoiminnan korttelialue.

Yhdistystoiminta[muokkaa | muokkaa wikitekstiä]

Jäälissä toimii useita yhdistyksiä, yhteisöjä ja urheiluseuroja. Useimpien toiminta on suhteellisen pientä. Urheiluseurojen toiminta sen sijaan on laajempaa ja harrastajamäärät suurempia.

  • Jäälin asukasyhdistys ry
  • Jäälin Lions Club
  • Jäälin Martat ry
  • Jäälin vanhusten ja vammaisten Tuki Ry
  • Kelmu - Kiimingin elävän musiikin yhdistys ry
  • Kiimingin-Jäälin vesienhoitoyhdistys ry
  • Kiimingin Kiekkopojat ry
  • Kiimingin Riento
  • Kiimingin seurakunta
  • Kiimingin Urheilijat
  • Kiimingin Virkut ry (partiolippukunta)
  • LAFK Laivakankaan Futis Klubi ry
  • Mannerheimin Lastensuojeluliiton Kiimingin paikallisosasto
  • Rotary Club Jääli
  • Suomen Punainen Risti SPR
  • Jäälin Jättiläiset ry

Tunnettuja jääliläisiä[muokkaa | muokkaa wikitekstiä]

Viitteet[muokkaa | muokkaa wikitekstiä]

  1. Uusi Oulu syntyi äänestysten jälkeen Kaleva.fi. 28.6.2010. Oulu: Kaleva Oy. Viitattu 28.6.2010.
  2. Kiimingin kunta: Jäälin monitoimitalon tarveselvitys. Kiimingin kunta, 2012.
  3. Jouko Vahtola: Lemmenniemestä Lupukankaalle – Kiimingin paikannimistöä (html) KirjastoVirma. Viitattu 11.10.2011.
  4. a b c d e f g h i j k l m n o Timisjärvi, Risto: Jäälin kyläsuunnitelma 2002. Jääli: Jäälin Asukasyhdistys ry, 2002.
  5. Anna Nieminen (toim.): Jokivarren savuista kasvukunnaksi. Kiiminki 150 vuotta. Porvoo: Kiimingin kunta, 2008.
  6. HISTORIAA Hannuksen kyläyhdistys ry. Viitattu 11.10.2011.
  7. Jäälissä asuu muutaman vuoden kuluttua noin puolet Kiimingin kunnan asukkaista. Rantapohja, 1971.
  8. Jäälin rakennuskaava-alue oululaisten asumalähiöksi. Rantapohja, 10.7.1970.
  9. Jäälinkylän postinkantoon, puhelinoloihin ym. asioihin toivotaan pikaista parannusta. Rantapohja, 1975.
  10. Jäälissä halutaan kehittää postia. Rantapohja, 1986.
  11. Jäälinjärvi kunnostettava. Rantapohja, 1982.
  12. Jäälissä löytyy yhteishenkeä. Rantapohja, 23.10.1990.
  13. Jääliläiset eivät halua Soklia. Rantapohja, 20.8.1987, nro 65.
  14. Päivähoitopaikkoja ei riitä kaikille Jäälin lapsille. Rantapohja, 1988.
  15. Jääliläiset kiinnostuneita kaavastaan. Rantapohja, 1991.
  16. Toimenpideselvitys: Valtatie 20 välillä Korvenkylä - Jääli (pdf) Oulu: Tiehallinto. Oulun tiepiiri. Viitattu 9.10.2011.
  17. Matti Heikura: Valvontakamerat Jäälin valoristeyksiin. Kaleva, . Oulu: Artikkelin verkkoversio Viitattu 9.10.2011.
  18. Kiiminkiin rakennetaan uusi Ideapark. Tekniikka & Talous, 4.8.2008. Artikkelin verkkoversio Viitattu 9.10.2011.

Aiheesta muualla[muokkaa | muokkaa wikitekstiä]

Commons
Wikimedia Commonsissa on kuvia tai muita tiedostoja aiheesta Jääli.

Koordinaatit: 65°05′30″N, 025°41′25″E