Timo Airaksinen

Wikipedia
Loikkaa: valikkoon, hakuun
Timo Airaksinen
Airaksinen.jpg
Syntynyt 25. huhtikuuta 1947 (ikä 67)
Vaasa
Kansallisuus suomalainen
Tutkimusala filosofia, etiikka, yhteiskuntafilosofia
Instituutti Helsingin yliopisto
Tutkinnot Turun yliopisto
Uskonnollinen kanta ateisti[1][2]

Timo Airaksinen (s. 25. huhtikuuta 1947 Vaasa) on filosofian professori Helsingin yliopiston käytännöllisen filosofian laitoksella. Hänen erityisalojaan ovat etiikka ja yhteiskuntafilosofia.[3][4]

Koulutus ja ura[muokkaa | muokkaa wikitekstiä]

Airaksinen valmistui ylioppilaaksi vuonna 1967, valtiotieteiden kandidaatiksi 1971 ja lisensiaatiksi 1972. Hän väitteli filosofian tohtoriksi vuonna 1975 Turun yliopistosta.[5] Airaksisen väitöskirja käsitteli anglohegeliläisyyttä edustaneen John McTaggartin filosofiaa.[4] Vuodet 1972–1983 Airaksinen työskenteli assistenttina Turun yliopistossa, jonka dosentti hän on ollut vuodesta 1976. Vuonna 1983 hänestä tuli Helsingin yliopiston käytännöllisen filosofian professori.[5]

Airaksinen omistaa joka kolmannen vuoden ulkomailla tapahtuvaan tutkimustyöhön. Hän suhtautuu epäilevästi mahdollisuuteen kehittää suomalaisia yliopistoja kansainväliselle huipputasolle.[6] Airaksinen on ollut tutkijana Irlannissa (Trinity College, Dublin 1974–1975), Puolassa (Varsovan yliopisto 1979), Kanadassa (Länsi-Ontarion yliopisto 1981), Englannissa (Oxford 1981 ja Cambridge 1991–1992 sekä 2005–2006), Venäjällä (Moskovan yliopisto 1982),Yhdysvalloissa (Pittsburghin Center for Philosophy of Science 1982–1983, Pohjois-Carolinan yliopisto 1987–1988 sekä Texasin A & M -yliopisto 1994–1996), Japanissa (Tokion teknologinen instituutti 1999–2000) sekä Australiassa (Sunshine Coastin yliopisto 2003–2004).[5]

Ilkka Niiniluodon luonnehdinnan mukaan muista eetikoista poiketen Airaksinen ”suhtautuu kyynisen huvittuneesti paatokselliseen moraaliseen idealismiin”.[7] 2000-luvulla Airaksinen on ollut kiinnostunut muun muassa tekniikan filosofiasta.[8]

Akateemisten töidensä lisäksi Airaksinen on kirjoittanut suurelle yleisölle suunnattuja ajankohtaisia yhteiskunnan ja elämän ilmiöitä pohdiskelevaa kirjallisuutta. Aiheina ovat olleet tekniikka, minuus, onnellisuus, vanhuus ja rakkaus. Hän on kuitenkin sanonut asenteensa julkiseen filosofiuteensa olevan ironinen ja että hän väittää milloin mitäkin.[6]

Teoksia[muokkaa | muokkaa wikitekstiä]

Yhtenä kirjoittajista[muokkaa | muokkaa wikitekstiä]

  • Airaksinen, Timo & Häyry, Heta & Häyry, Matti: Tiedepolitiikan oikeudenmukaisuus ja tutkijan vastuu. Helsinki: Gaudeamus, 1987. ISBN 951-662-414-6.
  • Airaksinen, Timo ym.: Hyvän opetus: Arvot, arvokeskustelu ja eettinen kasvatus koulussa. Painatuskeskus, 1993. ISBN 951-37-1280-X.
  • Airaksinen, Timo ym.: Nykytaiteen arvoja etsimässä. Kiasma, Nykytaiteen museo: Edita, 2000. ISBN 951-37-3237-1.
  • Airaksinen, Timo & Friman, Mervi: Asiantuntija-ammattien etiikka. HAMKin julkaisuja 10/2008. Hämeenlinna: Hämeen ammattikorkeakoulu: Helsinki: Suomen ympäristökeskus, 2008. ISBN 978-951-784-478-9.

Toimittajana[muokkaa | muokkaa wikitekstiä]

  • (toim.): Ammattien ja ansaitsemisen etiikka: Näkemyksiä ammattien, johtamisen ja liike-elämän arvoista. Yliopistopaino, 1991 (3. painos 2002). ISBN 951-570-086-8.
  • (toim.): Minä vuonna 2000: Ruoka, henkisyys, sukupuoli, tunteet, järki, tekniikka. Otava, 1999. ISBN 951-1-16047-8.
  • Airaksinen, Timo & Kaalikoski, Katri (toim.): Opin filosofiaa: Filosofian opit. Helsinki: Yliopistopaino, 1999. ISBN 951-570-430-8.

Lukion oppikirjat[muokkaa | muokkaa wikitekstiä]

  • Airaksinen, Timo & Kuusela, Anssi: Lukion elämänkatsomustieto. Kurssi 1: Etiikka: Hyvän elämän tiede. Valtion painatuskeskus, 1987. ISBN 951-860-544-0.
  • Airaksinen, Timo & Kuusela, Anssi: Lukion elämänkatsomustieto. Kurssi 3: Oikeudenmukaisuus: Hyvän yhteiskunnan tavoite. Valtion painatuskeskus, 1990. ISBN 951-861-697-3. (Uudistettu painos julkaistu 1995 nimellä Lukion elämänkatsomustieto: Hyvä yhteiskunta)
  • Vihmanen, Liisa & Airaksinen, Timo & Kuusela, Anssi: Lukion elämänkatsomustieto: Hyvä elämä. Painatuskeskus, 1994. ISBN 951-37-1514-0.
  • Airaksinen, Timo & Kuusela, Anssi: Lukion filosofia: Johdatusta filosofiaan. Otava, 1994. ISBN 951-1-12703-9.
  • Airaksinen, Timo & Kuusela, Anssi: Lukion filosofia: Filosofisen etiikan perusteet. Otava, 1995. ISBN 951-1-14132-5.
  • Airaksinen, Timo & Kuusela, Anssi: Lukion filosofia: Tieto ja maailman rajat. Otava, 1995. ISBN 951-1-13428-0.
  • Airaksinen, Timo: Fi: Lukion filosofia 1. Otava, 2005. ISBN 951-1-19957-9.
  • Airaksinen, Timo & Lampi, Liisa: Fi: Lukion filosofia 2, Etiikka. Otava, 2006. ISBN 951-1-20872-1.
  • Airaksinen, Timo & Lampi, Liisa: Fi: Lukion filosofia 3, Tieto, tiede ja todellisuus. Otava, 2006. ISBN 951-1-21389-X.
  • Airaksinen, Timo & Lampi, Liisa: Fi: Lukion filosofia. 4, Yhteiskuntafilosofia. Otava, 2007. ISBN 978-951-1-21390-1.

Lähteet[muokkaa | muokkaa wikitekstiä]

  1. Koirakansan filosofi jaksaa haukkua. Helsingin sanomat, 25.4.2007.
  2. Häkkinen, Päivi: Timo Airaksinen: Onnellisuuteen ei pidä pyrkiä millä keinolla hyvänsä Seurakuntalainen. 6.3.2012 (päivitetty 14.3.2012). Viitattu 22.5.2014.
  3. Airaksisen sivu Helsingin yliopiston filosofian laitoksella (Curriculum vitae) Viitattu 27.11.2010.
  4. a b Jääskeläinen, Erkki: Professori heristää nyrkkiä bokseille Aamulehti. 23.04.2007. Viitattu 27.11.2010.
  5. a b c Kuka kukin on 2011, s. 34. Helsinki: Otava. ISBN 978-951-1-24712-8.
  6. a b Tyhjä & tyytyväinen. (Timo Airaksisen haastattelu) Gloria, Tammikuu 2010, s. 76–79.
  7. Ilkka Niiniluodon katsaus filosofiaan Suomessa. Teoksessa Nordin, Svante: Filosofian historia. (Filosofins historia, 1995.) Suom. Jukka Heiskanen. Oulu: Pohjoinen, 1999. ISBN 951-749-292-8.
  8. Ihanus, Maija-Liisa: Professori Timo Airaksinen: Tekniikasta on tullut taustakohinaa. Tietokone, 2002, nro 2. Artikkelin verkkoversio Viitattu 22.5.2014.

Aiheesta muualla[muokkaa | muokkaa wikitekstiä]

Wikiquote-logo-en.svg
Wikisitaateissa on kokoelma Timo Airaksinen -sitaatteja.