Eemu Myntti
| Eemil Aleksander (Eemu) Myntti | |
|---|---|
 |
|
| Henkilötiedot | |
| Syntynyt | 27. marraskuuta 1890 Vaasa |
| Kuollut | 29. elokuuta 1943 (52 vuotta) Helsinki |
| Kansalaisuus | suomalainen |
| Taiteilija | |
| Salanimi | Eemu Myntti |
| Ala | taidemaalari |
| Taidesuuntaus | ekspressionismi |
Eemil Aleksander (Eemu) Myntti (27. marraskuuta 1890 Vaasa − 29. elokuuta 1943 Helsinki) oli suomalainen ekspressionistinen taidemaalari, jonka töille oli ominaista voimakas värimaailma.
Elämäkerta[muokkaa | muokkaa wikitekstiä]
Eemu Myntin vanhemmat olivat tehtailija Juho Myntti ja Maria Nissilä. Hän jätti koulun kesken reputettuaan ylioppilaskirjoituksissa ja päätti vuonna 1910 ryhtyä taiteilijaksi. Myntti oli aluksi Arthur Heickellin oppilaana ja matkusti sitten 1912 Pariisiin kauppaneuvos Frithiof Tikanojan tukemana, jossa hän opiskeli pari vuotta tutustuen muun muassa kubismiin. Myntin tauluja oli näytteillä ensimmäisen kerran 1916. Hänen parasta luomiskauttaan oli 1920-luku, jolloin hän seurusteli monien Tulenkantajat-ryhmään kuuluneiden kirjailijoiden ja runoilijoiden kanssa.
Myntti oli saanut vuonna 1919 mesenaatikseen lankonsa kauppaneuvos Tikanojan. Tämän antaman taloudellisen tuen turvin hän saattoi omistautua yksinomaan maalamiselle kymmenen vuoden ajan ja teki muun muassa kolme pitkää ulkomaanmatkaa. Vuosina 1918–1921 hän harjoitteli maisemamaalausta asuen Etelä-Ranskassa, pienessä Cagnes'n kaupungissa. Toisen matkansa hän teki vuosina 1922–1924 Italiaan ja Ranskaan ja maalasi useita henkilömuotokuvia. Kolmas matka vuosina 1928–1929 suuntautui taas Etelä-Ranskaan. Tällä matkalla autokuumeen valtaan joutunut Myntti osti helmikuussa 1929 seitsenpaikkaisen Renault-avoauton mesenaattinsa Tikanojan laskuun.
Ehkä tämän takia tai sitten Tikanojan vaimon ja Myntin sisaren Ruusa Elisabethin kuoleman johdosta vuonna 1930 kuukausipalkallinen mesenaattisuhde päättyi. Tikanoja osti kuitenkin myöhemminkin Myntin töitä. Öljyvärimaalausten ohella Myntti teki pastellimaalauksia omaperäisellä väritekniikalla ja hänen tuotantoonsa kuuluu myös akvarelleja, monotyyppejä ja etsauksia. 1930-luvulla Myntti hankki toimeentulonsa tilaustöiden avulla, tekemällä muun muassa henkilömuotokuvia. Hän toimi myös keksijänä, kehittäen muun muassa kölittömän purjeveneen ja napittoman paidan. Myntin tuotantoa on esillä Tikanojan taidekodissa Vaasassa, jossa säilytetään myös hänen arkistoaan.
Eemu Myntin puoliso vuodesta 1917 oli taidemaalari Ruth Eva Bremer. Eemu Myntin sisar taidemaalari Lyyli Visanti oli naimisissa arkkitehti, kuvataiteilija Matti Visannin kanssa.
Maalauksia[muokkaa | muokkaa wikitekstiä]
- Vanhoja rakennuksia, maisema Cagnes'sta. 1920
- Metsälampi. 1922
- Sateen jälkeen. 1922
- Saarijärven kirkko. 1922
- Joutsenkaulamadonnat. 1922–1924
- Uimarannalla. 1923
- Kylpyrantaa. 1928
- Biarritz. 1928
- Pippuripuut. 1928–1929
- Eksoottiset Mynthuskukat. 1928–1929
- Mustalaistytöt. 1928–1929
- Carmen. 1928–1929
- Jean Sibeliuksen muotokuva. 1930
- Mika Waltarin muotokuva. 1941
- Teoksia Valtion taidemuseon taidekokoelmissa (Arkistoitu – Internet Archive)
Lähteet[muokkaa | muokkaa wikitekstiä]
- Suomen kuvataiteilijat matrikkeli
- Yle Teema: Sininen laulu – Suomen taiteiden tarina: Eemu Myntti (luettu 25.3.2008) (Arkistoitu – Internet Archive)
- Ilmari Heikinheimo: Suomen elämäkerrasto. Helsinki: Werner Söderström Osakeyhtiö, 1955. Sivu 523
Kirjallisuutta[muokkaa | muokkaa wikitekstiä]
- Anne-Maj Salin: Eemu Myntti 1890–1943. Tikanojan taidekoti 1991
- Kirjav@ – Valtion taidemuseon kirjaston kokoelmatietokanta
Aiheesta muualla[muokkaa | muokkaa wikitekstiä]
- Värien laulu, Suomen Kuvalehti, 14.06.1930, nro 24, s. 29, Kansalliskirjaston digitaaliset aineistot
| ||||||||||||||
