Pertti Järvinen
| Pertti Järvinen | |
|---|---|
 Pertti Järvinen IRIS-konferenssissa Turussa elokuussa 2011. |
|
| Henkilötiedot | |
| Syntynyt | 5. huhtikuuta 1940 Tampere[1] |
| Kansalaisuus |
 Suomi |
| Koulutus ja ura | |
| Instituutti | Tampereen yliopisto |
| Tutkimusalue | tietojärjestelmätiede |
| Tunnetut työt | tutkimusmenetelmät |
Pertti Heikki Järvinen (s. 5. huhtikuuta 1940 Tampere) on Tampereen yliopiston tietojenkäsittelytieteen emeritusprofessori.[2] Järvinen on edustanut Tampereen yliopiston tietojenkäsittelytieteen laitoksen ihmis- ja organisaatiokeskeisen tietojärjestelmätieteen suuntaa ja on alansa pioneereja Suomessa.[3]
Henkilötiedot ja opinnot[muokkaa | muokkaa wikitekstiä]
Pertti Järvinen syntyi Tampereella keväällä 1940 talvisodan juuri päätyttyä. Hänen vanhempansa olivat puutarhurit Heikki ja Annikki Järvinen. Ylioppilaaksi Pertti Järvinen valmistui Tampereen klassillisesta lyseosta vuonna 1958 ja sitten Turun yliopistosta filosofian kandidaatiksi 1963 ja filosofian lisensiaatiksi 1969. Filosofian tohtoriksi hän väitteli Tampereen yliopistossa vuonna 1973. Järvisen tohtorityö "On a Routing Problem in a Graph with Two Types of Costs Associated with the Edges" oli tietojenkäsittelyopin ensimmäinen väitöskirja Suomessa.[4] Vuonna 2021 hän väitteli 81-vuotiaana tohtoriksi toisen kerran. Jyväskylän yliopistossa tarkastetun tietojärjestelmätieteen väitöskirjan nimi oli "Improving guidelines and developing a taxonomy of methodologies for research in information systems".[5]
Ammatillinen ja muu toiminta[muokkaa | muokkaa wikitekstiä]
Pertti Järvisen ensimmäinen työ ennen tutkijanuraa oli Ovako Oy:n matemaatikkona 1963–1967.[6] Tampereen yliopistossa hän oli matemaatikko ja konepäällikkö 1967–1970 ja sen jälkeen tietojenkäsittelyopin vt. apulaisprofessori 1970–1973 sekä apulaisprofessori 1973–1974. Jyväskylän yliopiston professorina hän toimi 1974–1975. Tampereen yliopistoon takaisin palattuaan hän oli ensin apulaisprofessori ja vt. professori 1976–1985 ja vuodesta 1986 alkaen professori. Hänestä tuli eläkkeelle jäätyään yliopiston emeritusprofessori vuonna 2003.[2]
Yliopistouransa aikana hän toimi dekaanina peräti seitsemään eri otteeseen, ensin taloudellis-hallinnollisessa tiedekunnassa kuuteen otteeseen ja vuodesta 2001 vuoteen 2003 informaatiotieteiden yksikön ensimmäisenä dekaanina. Hän toimi myös Tampereen teknillisen korkeakoulun ja Helsingin yliopiston dosenttina. Vuonna 1986 hän oli vierailevana tutkijana Yhdysvalloissa ja Skotlannissa.
Järvinen on pitänyt vuosikymmenten ajan kuukausittain kokoontuvaa tohtoriseminaaria Tampereella, Porissa, Jyväskylässä ja Seinäjoella. Hänen ohjauksessaan ovat tohtoreiksi edenneet 34 henkilöä, muun muassa Marja Vehviläinen (1997) ja Hannakaisa Isomäki (2002).[7]
Pertti Järvisen luottamustoimia ovat olleet muun muassa valtion luonnontieteellisen tiedekunnan jäsenyys kahteen otteeseen, IFIP:in (International Federation of Information Processing) teknisen komitean numero 9 (Computers and society) Suomen edustajuus, sihteerin tehtävät ja puheenjohtajuus 1996–1998. Professorit Pertti Järvinen, Pentti Kerola ja Eero Peltola käynnistivät vuonna 1978 IRIS (Information Systems Research in Scandinavia) -seminaarin tietojärjestelmätieteen alalla.[3] Kyseessä on pisimpään yhtäjaksoisesti toiminut vuosittainen kansainvälinen tietojärjestelmätieteen konferenssisarja maailmassa.
Pertti Järvisen julkaisuista tunnetuimpia lienevät Pentti Kerolan kanssa 1975 laadittu oppikirja ”Systemointi I–II: Tietosysteemin rakentamisen ja käytön systeemiteoreettinen malli” sekä vaimonsa Annikki Järvisen kanssa kirjoitettu kirja ”Tutkimustyön metodeista”. Pertti Järvinen on tehnyt tutkimusmenetelmäkirjasta myös englanninkielisen version ”On Research Methods”, ja se on ollut useamman tietojenkäsittelytieteen opiskelijan gradu-tutkielman välttämätön lähdeteos.
Pertti Järvinen on reservin luutnantti vuodelta 1990.
Huomionosoitukset[muokkaa | muokkaa wikitekstiä]
- IFIP Outstanding Service Award 1992 ja Silver Award 1994.
- Oulun yliopiston luonnontieteellisen tiedekunnan kunniatohtori yliopiston 6. tohtoripromootiossa vuonna 2002. [3]
- Vaasan yliopiston teknillisen tiedekunnan kunniatohtori yliopiston 4. tohtoripromootiossa vuonna 2011. [8]
Lähteet[muokkaa | muokkaa wikitekstiä]
- ↑ Dementjeff, Pyry: 81-vuotias Pertti Järvinen väittelee tänään tohtoriksi toista kertaa elämässään – Nyt hän kertoo poikkeuksellisen oppimiskykynsä salaisuuden Helsingin Sanomat. 10.9.2021. Viitattu 11.9.2021.
- ↑ a b Tietojenkäsittelyopin professori Pertti Järvinen emeritusprofessoriksi (tiedote) 27.8.2003. Tampereen yliopisto. Viitattu 22.10.2010.
- ↑ a b c Vihittävät kunniatohtorit 15.5.2002. Oulun yliopisto. Arkistoitu 18.3.2005. Viitattu 22.10.2010.
- ↑ Jukka Paakki: Opista tieteeksi – Suomen tietojenkäsittelytieteiden historia, s. 228. Tietojenkäsittelytieteen seura, 2014. ISBN 978-952-93-4181-8. Teoksen verkkoversio (pdf) (viitattu 14.2.2015). (Arkistoitu – Internet Archive)
- ↑ 81-vuotias Pertti Järvinen väittelee tänään tohtoriksi toista kertaa elämässään – Nyt hän kertoo poikkeuksellisen oppimiskykynsä salaisuuden (uutinen) Helsingin Sanomat. 10.09.2021. Viitattu 29.3.2024.
- ↑ Pertti Järvinen, Tampereen yliopisto : It-kyvykkyys luo kestävää kilpailuetua (Tietokone-lehden artikkeli) Lokakuu 2003. Tietokone. Viitattu 22.10.2010. [vanhentunut linkki]
- ↑ PJ's Web page (Pertti Järvisen kotisivu) 18.10.2010. Pertti Järvinen. Viitattu 22.10.2010.
- ↑ Emeritusprofessori Pertti Järvisestä Vaasan yliopiston kunniatohtori Helmikuu 2011. Tampereen yliopisto. Viitattu 22.2.2011.
Aiheesta muualla[muokkaa | muokkaa wikitekstiä]
- Heimonen, J.-M., Ruohonen, M. (toim.) 2000. Pertti Järvinen 60 vuotta. Työtä tieteen hyväksi. Julkaisu A-2000-6. Tietojenkäsittelytieteiden laitos, Tampereen yliopisto. Painopaikka: Tampereen yliopistopaino Oy, Tampere. 146 s. Pertti Järvisen 60-vuotisjuhlajulkaisu (viitattu 22.2.2008) ISBN 951-44-4794-8
- Autio, V.-M. (toim.) Suomen professorit. Finlands professorer. Professoriliitto 2000. ISBN 951-95189-6-7
|
