Arto Sipinen

Wikipedia
Loikkaa: valikkoon, hakuun
Arkkitehti Arto Sipinen vuonna 2002.
Helsingin keskustasuunnitelma / XVII Triennale di Milano 1988.

Arto Sipinen (s. 20. huhtikuuta 1936 Helsinki)[1] on suomalainen arkkitehti ja professori, joka on lukeutunut suomalaisen arkkitehtuurin kärkinimiin jo usean vuosikymmenen ajan.[2] Sipisen päätyöt kuuluvat 1900-luvun suomalaiseen arkkitehtuurihistoriaan.[3] Arto Sipinen on ensimmäinen arkkitehti, jolle on myönnetty Pro Finlandia –mitali.[4]

Arto Sipinen työskenteli 1959–1961 Alvar Aallon toimistossa ja 1961–1963 Viljo Revellin toimistossa. Vuodesta 1965 hänellä on ollut oma arkkitehtitoimisto. Sipinen on toiminut sivutoimisesti TKK:n asemakaavaopin tuntiopettajana, Helsingin kaupungin julkisivutoimikunnan jäsenenä ja TKK:n arkkitehtuurin va. professorina.

Sipisen tärkeimpiä töitä ovat Espoon, Mikkelin, Imatran, Lahden ja Kuusamon kulttuurikeskukset sekä muun muassa Imatran, Raision ja Kauhajoen kaupungintalot, sekä Mäntsälän, Tammelan ja Liedon kunnantalot. Hän on suunnitellut useita rakennuksia Jyväskylän yliopistolle vuosina 1970-2005. Jyväskylän Ylistönrinteen rakennukset ovat Sipisen käsialaa, kuten myös Jyväskylän korkein rakennus, 15-kerroksinen Innova-torni. Helsingin yliopiston Kumpulan asemakaava on Sipisen suunnittelema. Sipinen oli yksi ensimmäisen palkinnon voittajista Helsingin keskustakilpailussa 1986 ja suunnitteli asemakaavaluonnoksen kaupungin yleiskaavan pohjaksi 1989.

Abstrakti valkoisuus vie Sipisen arkkitehtuurin muotokielen lähelle Richard Meierin Corbusier-lähtöistä uusmodernismia. Postmodernia ironiaa on turha etsiä hänen töistään, Sipinen jatkaa sitä modernismin linjaa, joka pohjautuu suomalaiseen funktionalismiin.[5] Sipinen on omassa suunnittelutyössään onnistunut sulauttamaan yhteen Aallon pehmeän humanismin ja Revellin rationalismin ja luomaan tältä pohjalta oman komean arkkitehtuurilinjansa. Hänen arkkitehtuurinsa on vuosien kuluessa kypsynyt ja pehmentynyt. Suunnitelmien runkona hahmottuvaa suorakulmaista perusstruktuuria rikastuttavat tiloja funktion mukaan rajaavat pehmeästi kaartuvat pinnat, aulatiloja jäsentelee rytmikkäiden säleikköjen siivilöimä valo, saleja verhoavat akustisesti motivoidut, visuaalisesti rikkaat paneelit.[4]

Arto Sipinen on kestävämmältä tuntuva ilmiö suomalaisessa arkkitehtuurissa kuin monet päivän muotituotteet, joita parinkymmenen vuoden kuluttua kukaan tuskin näkee arkkitehtuurin päälinjana.[6] Toisinaan taas arkkitehtuuri vaikuttaa ajattomalta; Alvar Aallon työt ovat lähes maagisia juuri tässä suhteessa. Myös Sipisen arkkitehtuurikielen ”klassisesta modernismista” heijastuu Aallon arkkitehtuurin tavoin sisäistä, perinteiseen tukeutuvaa voimaa, joka vahvistuu arkkitehtuurin ikääntyessä. Aikalaisten arviot vanhenevat, mutta rakennukset kestävät.[7]

Päätyöt[muokkaa | muokkaa wikitekstiä]

Julkiset rakennukset[muokkaa | muokkaa wikitekstiä]

  • Imatran kaupungintalo (Mane Hetzerin kanssa) 1970
  • Pieksämäen kaupungintalo (Mane Hetzerin kanssa) 1973
  • Jyväskylän yliopiston pääkirjasto 1974
  • Jyväskylän yliopiston hallintorakennus 1974
  • Jyväskylän yliopiston musiikkirakennus 1976
  • Jyväskylän yliopiston taiderakennus 1976
  • Tuusulan kunnantalo 1980
  • Raision kaupungintalo 1981
  • Siilinjärven kunnantalo 1982
  • Kauhajoen kaupungintalo 1983
  • Jyväskylän yliopiston Mattilanniemen laitosrakennukset 1984-2000
  • Imatran kulttuurikeskus 1986
  • Lahden aikuiskoulutuskeskus 1987
  • Mikkelin konsertti- ja kongressitalo MIKAELI 1988
  • Espoon kulttuurikeskus 1989
  • Lahden pääkirjasto 1990
  • Jyväskylän yliopiston Ylistönrinteen laitosrakennukset 1991-2004
  • Tammelan kunnantalo 1991
  • Mäntsälän kunnantalo 1992
  • Liedon kunnantalo 1993
  • Iitin pääkirjasto 1993
  • Helsingin IV terveydenhuolto-oppilaitos 1995
  • Kuusamon kulttuurikeskus 1996
  • Jyväskylän maakunta-arkisto 2000
  • Jyväskylän tornirakennus INNOVA 2002
  • Jyväskylän ammattikorkeakoulun IT-rakennus DYNAMO 2003
  • Seinäjoen teknologia- ja innovaatiokeskus FRAMI 2003

Maankäytön suunnittelu[muokkaa | muokkaa wikitekstiä]

  • Lahden keskusta-alueet (Jouko Rastimon kanssa) 1965
  • Porin 5. kaupunginosa 1967
  • Jyväskylän yliopiston uudet alueet 1972 – 1994
  • Helsingin yliopiston Kumpulan alue 1983

Arkkitehtuurikilpailut[muokkaa | muokkaa wikitekstiä]

  • 1. palkinto Lahden keskusta-alueet (Jouko Rastimon kanssa), yleinen kilpailu 1964
  • 1. palkinto (jaettu) Porin 5. kaupunginosa, yleinen kilpailu 1965
  • 1. palkinto Imatran kaupungintalo (Mane Hetzerin kanssa), yleinen kilpailu 1967
  • 1. palkinto (jaettu) Aluerakentajien tyyppikerrostalo, yleinen kilpailu 1969
  • 1. palkinto Pieksämäen kaupungintalo (Mane Hetzerin kanssa), kutsukilpailu 1970
  • 1. palkinto Jyväskylän yliopisto, pohjoismainen, kaksivaiheinen kilpailu 1970
  • 1. palkinto Raision kaupungintalo, yleinen kilpailu 1977
  • 1. palkinto Tuusulan kunnantalo, kutsukilpailu 1977
  • 1. palkinto (jaettu) Helsingin yliopisto, Kumpula, yleinen kilpailu 1979
  • 1. palkinto Espoon kulttuurikeskus, yleinen kilpailu 1980
  • 1. palkinto Imatran kulttuurikeskus, kutsukilpailu 1981
  • 1. palkinto Kauhajoen kunnantalo, kutsukilpailu 1981
  • 1. palkinto Lahden kulttuurikeskus, yleinen kilpailu 1983
  • 1. palkinto (jaettu) Helsingin keskusta, pohjoismainen kilpailu 1986
  • 1. palkinto Joensuun Noljakka, kutsukilpailu 1987
  • 1. palkinto Tammelan kunnantalo, kutsukilpailu 1988
  • 1. palkinto Kuusamon kulttuurikeskus, kutsukilpailu 1989
  • 1. palkinto Iitin kunnantalo ja kirjasto, kutsukilpailu 1989
  • 1. palkinto Seinäjoen teknologiakeskus, DC-kutsukilpailu 2001
  • 1. palkinto Jyväskylän 15.kerroksinen INNOVA-torni, DC-kutsukilpailu 2002

Lisäksi 26 muuta palkintoa tai lunastusta, muun muassa :

  • 2. palkinto (myös 2. lunastus) Vaasan Suvilahti, yleinen kilpailu 1965
  • 2. palkinto Lahden Salpausselän kirkko, yleinen kilpailu 1967
  • 2. palkinto (jaettu) Tampereen Pispala, pohjoismainen kilpailu 1969
  • 2. palkinto Kiuruveden kunnantalo, yleinen kilpailu 1980
  • 2. palkinto Mäntsälän kunnantalo, kutsukilpailu 1981
  • 3. palkinto Kokkolan Koivuhaka, yleinen kilpailu 1965
  • 3. palkinto Suonenjoen kauppalantalo, yleinen kilpailu 1968
  • 3. palkinto Turun ylioppilaskylän keskus, yleinen kilpailu 1973
  • 3. palkinto Kajaanin kulttuurikeskus, yleinen kilpailu 1982
  • 1. lunastus Helsingin Itäkeskuksen monitoimitalo ja kirkko, yleinen kilpailu 1977
  • 1. lunastus Mikkelin kaupungintalo, yleinen kilpailu 1982
  • 1. lunastus Tampereen konsertti- ja kongressitalo, yleinen kilpailu 1983
  • 1. lunastus Berliinin liittokanslerivirasto, kansainvälinen kilpailu 1994 (kilpailuehdotus valittiin Berlinische Galerie`n kokoelmiin)
  • Arkkitehtiliiton valitsemana tuomarina kymmenessä kilpailussa muun muassa: Suomenlinna 1971 ja Sibelius-talo 1997
  • Arkkitehtiliiton kilpailuvaliokunnan jäsen 1968-1970 ja puheenjohtaja 1973

Tunnustuksia[muokkaa | muokkaa wikitekstiä]

  • Viljo Revellin muistorahaston tunnustuspalkinto 1969
  • Jyväskylän yliopiston mitali 1973
  • Valtion rakennustaiteen 3-vuotinen taiteilija-apuraha 1983
  • Uuden Suomen Miljöö-kunniakirja (Espoon kulttuurikeskus) 1989
  • SBK:n vuoden betonipalkinto (Lahden pääkirjasto) 1990
  • Pro Finlandia -mitali 1990
  • Espoon kaupungin Espoo-mitali 1993
  • Professorin arvonimi 1995
  • Rakennustaiteen valtionpalkinto 1999
  • Valtion vuoden rakennushanke (Ambiotica, Jyväskylän yliopisto) 1999
  • Jyväskylän kaupungin vuoden arkkitehtoninen kohde (Ylistönrinne) 2004
  • Filosofian kunniatohtori (Jyväskylän yliopisto) 2009
Espoon kulttuurikeskus / EUROPEAN MASTERS, Annual of Architecture (Atrium), 1991

Kirjallisuutta[muokkaa | muokkaa wikitekstiä]

  • Pekka Suhonen: Arto Sipinen arkkitehti architect, (Toimittanut Studio Aartomaa), 2001
  • Könemann/ The World of Contemporary Architecture, 2000
  • Arco Editorial/ New European Architecture, 1998
  • A. Breen, D. Rigby: The New Waterfront, 1997
  • Scott Poole: The new Finnish architecture/ The Architects: Arto Sipinen, 1997
  • Malcolm Quantrill: Finnish Architecture and the Modernist Tradition, 1995
  • Roger Connah: The End of Finnish Architecture, 1994
  • Alan Phillips: The Best in Public Architecture, 1994
  • Ediciones Atrium S.A.: European Masters 3 / Architecture 2 / The Architects: Arto Sipinen, 1991
  • Ars-Suomen taide 6/Asko Salokorpi: Arkkitehtuuri vuoden 1940 jälkeen, 1990
  • Vilhelm Helander, Simo Rista: Suomalainen rakennustaide, 1987
  • Kirmo Mikkola: Architecture in Finland in the 20th century, 1981

Lehtijulkaisut:

  • Jorma Mukala: Hyvää vuosikertaa/ Arkkitehti 1/2002
  • Asko Salokorpi: Ilmiö Arto Sipinen/ Arkkitehti 2/1989
  • Timo Rautava: Valtakunnan virallinen arkkitehti/ Helsingin Sanomat 29.1.1989
  • Kari Kyheröinen: Sipisen valkoinen linja/ Suomen Kuvalehti 10/1989
  • Markko Valkonen: Arto Sipinen, avointa arkkitehtuuria/ Suomen Kuvalehti 8/2002
  • Heljä Rosenholm: Sipisen Helsinki on koko maan käyntikortti/ Seura 50/1989

Kuvagalleria[muokkaa | muokkaa wikitekstiä]

Julkiset rakennukset[muokkaa | muokkaa wikitekstiä]

Kilpailutyöt[muokkaa | muokkaa wikitekstiä]


Lähteet[muokkaa | muokkaa wikitekstiä]

  • Jyväskylän yliopiston museo http://www.jyu.fi/tdk/museo/kampus/sipi.htm
  • Asko Salokorpi / Ilmiö Arto Sipinen / Arkkitehti 2/1989
  • Jorma Mukala / Muodonmuutoksia trendien pyörteissä/ Arkkitehti 1/2002
  • Jorma Mukala / Hyvää vuosikertaa / Arkkitehti 1/2002
  • Esa Laaksonen / Arto Sipinen – Espoon kulttuurikeskus / Arkkitehti 5/2011
  • Valtion rakennustoimikunta/Rakennustaiteen valtionpalkinto 1999
  • Arkkitehtuurimuseon sivut, Arto Sipinen: http://www.mfa.fi/architect?apid=956495
  • Who's Who in the World (Marquis, USA) 2011

Viitteet[muokkaa | muokkaa wikitekstiä]

  1. Taskinen, Rita: Suomalainen Design From Finland, Kuka kukin on, Who’s Who in Finnish Design. Helsinki: Ornamo, 1992. ISBN 952-9748-04-3.
  2. Jyväskylän yliopiston museo
  3. Jorma Mukala /Hyvää vuosikertaa/Arkkitehti 1/2002
  4. a b Valtion rakennustoimikunta/Rakennustaiteen valtionpalkinto 1999
  5. Jorma Mukala: Muodonmuutoksia trendien pyörteissä. Arkkitehti, 1/2002.
  6. Asko Salokorpi: Ilmiö Arto Sipinen. Arkkitehti, 2/1989.
  7. Esa Laaksonen: Arto Sipinen - Espoon kulttuurikeskus. Arkkitehti, 5/2011.

Aiheesta muualla[muokkaa | muokkaa wikitekstiä]