Arto Sipinen

Wikipedia
Loikkaa: valikkoon, hakuun
Arkkitehti Arto Sipinen vuonna 2002.
Helsingin keskustasuunnitelma / XVII Triennale di Milano 1988.

Arto Sipinen (s. 20. huhtikuuta 1936 Helsinki)[1] on suomalainen arkkitehti ja professori, joka työskenteli 1959–1961 Alvar Aallon toimistossa ja 1961–1963 Viljo Revellin toimistossa. Vuodesta 1965 hänellä on ollut oma arkkitehtitoimisto. Sipinen on toiminut sivutoimisesti Teknillisen korkeakoulun asemakaavaopin tuntiopettajana, Helsingin kaupungin julkisivutoimikunnan jäsenenä ja TKK:n arkkitehtuurin va. professorina.

Sipisen tärkeimpiä töitä ovat Espoon, Mikkelin, Imatran ja Kuusamon kulttuurikeskukset sekä muun muassa Imatran, Raision ja Mäntsälän kunnantalot. Hän on suunnitellut useita rakennuksia Jyväskylän yliopistolle jo 1970-luvulta lähtien. Jyväskylän Ylistönrinteen rakennukset ovat Sipisen käsialaa, kuten myös Jyväskylän korkein rakennus, 15-kerroksinen Innova-torni. Sipinen oli yksi ensimmäisen palkinnon voittajista Helsingin keskustakilpailussa 1986 ja suunnitteli asemakaavaluonnoksen kaupungin yleiskaavan pohjaksi 1989.

Sipinen on lukeutunut suomalaisen arkkitehtuurin kärkinimiin jo usean vuosikymmenen ajan.[2] Abstrakti valkoisuus vie hänen muotokielensä lähelle Richard Meierin Corbusier-lähtöistä uusmodernismia. Postmodernia ironiaa on turha etsiä hänen töistään, Sipinen jatkaa sitä modernismin linjaa, joka pohjautuu suomalaiseen funktionalismiin.[3] Sipinen on omassa suunnittelutyössään onnistunut sulauttamaan yhteen Aallon pehmeän humanismin ja Revellin rationalismin ja luomaan tältä pohjalta oman komean arkkitehtuurilinjansa. Hänen arkkitehtuurinsa on vuosien kuluessa kypsynyt ja pehmentynyt. Suunnitelmien runkona hahmottuvaa suorakulmaista perusstruktuuria rikastuttavat tiloja funktion mukaan rajaavat pehmeästi kaartuvat pinnat, aulatiloja jäsentelee rytmikkäiden säleikköjen siivilöimä valo, saleja verhoavat akustisesti motivoidut, visuaalisesti rikkaat paneelit.[4] Arto Sipinen on ensimmäinen arkkitehti, jolle on myönnetty Pro Finlandia -mitali.[4]

Päätyöt[muokkaa | muokkaa wikitekstiä]

Julkiset rakennukset[muokkaa | muokkaa wikitekstiä]

  • Imatran kaupungintalo (yhdessä Mane Hetzerin kanssa)1970 (1.palkinto 1967)
  • Pieksämäen kaupungintalo (yhdessä Mane Hetzerin kanssa) 1973 (1.palkinto 1970)
  • Jyväskylän yliopiston kirjasto 1974
  • Jyväskylän yliopiston hallintorakennus 1974
  • Jyväskylän yliopiston musiikkirakennus 1976
  • Jyväskylän yliopiston taiderakennus 1976
  • Tuusulan kunnantalo 1980 (1.palkinto 1977)
  • Raision kaupungintalo 1981 (1.palkinto 1977)
  • Siilinjärven kunnantalo 1982
  • Kauhajoen kaupungintalo 1983 (1.palkinto 1981)
  • Jyväskylän yliopiston Mattilanniemen laitosrakennukset 1984 –2000 (1.palkinto 1970)
  • Imatran kulttuurikeskus 1986 (1.palkinto 1981)
  • Lahden aikuiskoulutuskeskus 1987 (1.palkinto 1983)
  • Mikkelin konserttitalo 1988
  • Espoon kulttuurikeskus 1989 (1.palkinto 1980)
  • Lahden pääkirjasto 1990 (1.palkinto 1983)
  • Jyväskylän yliopiston Ylistönrinteen laitosrakennukset 1991 – 2005 (1.palkinto 1970)
  • Tammelan kunnantalo 1991 (1.palkinto 1988)
  • Mäntsälän kunnantalo 1992 (2.palkinto 1981)
  • Liedon kunnantalo 1993
  • Iitin kunnantalo ja kirjasto 1993 (1.palkinto 1989)
  • Kuusamon kulttuurikeskus 1996 (1.palkinto 1989)
  • Jyväskylän maakunta-arkisto 2000
  • Jyväskylän tornirakennus INNOVA 2002
  • Jyväskylän ammattikorkeakoulun IT-rakennus DYNAMO 2003
  • Seinäjoen teknologia- ja innovaatiokeskus FRAMI 2003 (1.palkinto 2001)

Maankäytön suunnittelu[muokkaa | muokkaa wikitekstiä]

  • Lahden keskusta-alueet (yhdessä Jouko Rastimon kanssa) 1965 (1.palkinto 1964)
  • Porin 5. kaupunginosa 1967 (jaettu1.palkinto 1965)
  • Jyväskylän yliopiston uudet alueet 1972 – 1994 (1.palkinto 1970)
  • Helsingin yliopiston Kumpulan alue 1983 (jaettu 1.palkinto 1979)
  • Joensuun Noljakan aluekeskus 1988 (1.palkinto 1987)
  • Helsingin keskustasuunnitelma 1989 (jaettu 1.palkinto 1986)

Tunnustuksia[muokkaa | muokkaa wikitekstiä]

  • Viljo Revellin muistorahaston tunnustuspalkinto 1969
  • Jyväskylän yliopiston mitali 1973
  • Pro Finlandia -mitali 1990
  • Espoon kaupungin Espoo-mitali 1993
  • Professorin arvonimi 1995
  • Rakennustaiteen valtionpalkinto 1999
  • Filosofian kunniatohtori (Jyväskylän yliopisto) 2009
Espoon kulttuurikeskus / EUROPEAN MASTERS, Annual of Architecture (Atrium), 1991

Kirjallisuutta[muokkaa | muokkaa wikitekstiä]

  • Pekka Suhonen: Arto Sipinen arkkitehti architect, (Toimittanut Studio Aartomaa), 2001
  • Könemann/ The World of Contemporary Architecture, 2000
  • Arco Editorial/ New European Architecture, 1998
  • A. Breen, D. Rigby: The New Waterfront, 1997
  • Scott Poole: The new Finnish architecture/ The Architects: Arto Sipinen, 1997
  • Malcolm Quantrill: Finnish Architecture and the Modernist Tradition, 1995
  • Roger Connah: The End of Finnish Architecture, 1994
  • Alan Phillips: The Best in Public Architecture, 1994
  • Ediciones Atrium S.A.: European Masters 3 / Architecture 2 / The Architects: Arto Sipinen, 1991
  • Ars-Suomen taide 6/Asko Salokorpi: Arkkitehtuuri vuoden 1940 jälkeen, 1990
  • Vilhelm Helander, Simo Rista: Suomalainen rakennustaide, 1987
  • Kirmo Mikkola: Architecture in Finland in the 20th century, 1981

Lehtijulkaisut:

  • Jorma Mukala: Hyvää vuosikertaa/ Arkkitehti 1/2002
  • Asko Salokorpi: Ilmiö Arto Sipinen/ Arkkitehti 2/1989
  • Timo Rautava: Valtakunnan virallinen arkkitehti/ Helsingin Sanomat 29.1.1989
  • Kari Kyheröinen: Sipisen valkoinen linja/ Suomen Kuvalehti 10/1989
  • Markko Valkonen: Arto Sipinen, avointa arkkitehtuuria/ Suomen Kuvalehti 8/2002
  • Heljä Rosenholm: Sipisen Helsinki on koko maan käyntikortti/ Seura 50/1989

Kuvagalleria[muokkaa | muokkaa wikitekstiä]

Lähteet[muokkaa | muokkaa wikitekstiä]

Viitteet[muokkaa | muokkaa wikitekstiä]

  1. Taskinen, Rita: Suomalainen Design From Finland, Kuka kukin on, Who’s Who in Finnish Design. Helsinki: Ornamo, 1992. ISBN 952-9748-04-3.
  2. Jyväskylän yliopiston museo
  3. Jorma Mukala /Muodonmuutoksia trendien pyörteissä/Arkkitehti 1/2002
  4. a b Valtion rakennustoimikunta/Rakennustaiteen valtionpalkinto 1999

Aiheesta muualla[muokkaa | muokkaa wikitekstiä]