Jyväskylän yliopiston kirjasto
Jyväskylän yliopiston kirjasto on Keski-Suomen suurin tieteellinen kirjasto, jonka juuret juontavat 1860-luvulle. Se on kaikille avoin kirjasto, jonka päätavoitteena on tukea ja edistää yliopiston tutkimusta ja opetusta, tieteen avoimuutta sekä tarjota asiakkailleen laadukkaita kirjasto- ja tietopalveluita. Yhdessä Jyväskylän yliopiston tiedemuseon kanssa kirjasto muodostaa Avoimen tiedon keskuksen (Open Science Centre, OSC).
Kirjaston kokoelmissa on yli 1,5 miljoonaa teosta sekä tuhansia joko painettuja tai elektronisia lehtiä. Asiakkaiden käytössä on eri tieteenalojen koti- ja ulkomaisia tietokantoja, e-kirjakokoelmia sekä muita verkkoaineistoja.[1]
Kirjaston elektroniset aineistot ovat pääosin käytettävissä vain yliopiston verkossa. Jyväskylän yliopiston kirjaston julkaisuyksikkö koordinoi koko yliopiston julkaisutoimintaa. Jyväskylän yliopiston julkaisuarkisto JYX[2] sisältää yliopiston digitaalisia aineistoja, kuten pro gradu -tutkielmia, väitöskirjoja, digitoituja lehtiä sekä muita sähköisiä aineistoja.
Jyväskylän yliopiston kirjasto on yksi Suomen vapaakappalekirjastoista. Vapaakappaleoikeus perustuu vapaakappalelakiin (nykyisin kulttuuriaineistolaki), ja Jyväskylän yliopiston kirjasto sai vapaakappaleoikeuden vuonna 1919. Fennica-vapaakappalekokoelma muodostuu suomalaisista painatteista ja vuoden 2009 syksystä lähtien myös ääni- ja kuvatallenteista, kotimaisista verkkoaineistoista sekä Suomessa lähetettävistä radio- ja tv-ohjelmista. Kirjastolla oli vuosina 1981–2007 myös vapaakappaleoikeus suomalaiseen av-aineistoon. Vapaakappalekokoelman vanhin kirja on Missale Aboense, pergamenttipainos vuodelta 1488. Kirjasto harjoittaa erityisesti kasvatustieteiden, psykologian ja liikuntatieteiden kansallista tietohuoltotoimintaa.
Rakennus[muokkaa | muokkaa wikitekstiä]
Jyväskylän yliopiston kirjasto sijaitsee Seminaarinmäen kampuksella Arto Sipisen suunnittelemassa rakennuksessa, johon se muutti rakennuksen valmistuttua vuonna 1974.
Kirjasto suljettiin peruskorjausta varten vuosiksi 2019–2021[3]. Korjaustyön suunnitteli arkkitehti Ari Sipinen, Arto Sipisen poika[4]. Rakennus avattiin uudelleen syksyllä 2021 Lähde-nimellä. Peruskorjaus palkittiin Arkkitehtuurin Finlandia -palkinnolla vuonna 2022[4].
Historia[muokkaa | muokkaa wikitekstiä]
Kirjasto sai alkunsa vuonna 1863 seminaarin ensimmäisen johtajan Uno Cygnaeuksen hankittua kalustoa ja opetusvälineitä 5 000 ruplan alkupääomalla. Määrärahojen niukkuuden vuoksi kokoelmat karttuivat lähinnä lahjoitusten avulla. Seminaarinmäelle rakennettiin opettajaseminaarille 1880-luvulla uudet tilat, johon myös kirjasto sijoitettiin. Tuolloin kirjaston erityistarpeita ja laajentumista ei osattu ottaa huomioon. Seminaarin kirjaston rinnalle haluttiin myöhemmin tieteellinen kirjasto, ja 1. lokakuuta 1912 perustettiinkin Jyväskylän tieteellinen kirjasto. Tieteellisen kirjaston perustamisen toivottiin edesauttavan yliopiston saamista Jyväskylään, lisäävän Keski-Suomen sivistyneisyyttä, ja sillä haluttiin varmistaa Fennicasta huolehtiminen Helsingin yliopiston rinnalla.[5]
Jyväskylän kasvatusopillinen korkeakoulu perustettiin vuonna 1934, jolloin Tieteellisestä kirjastosta parin vuoden kuluttua vuonna 1936 tuli Kasvatusopillisen korkeakoulun kirjasto. Kasvatusopillinen korkeakoulu muuttui Jyväskylän yliopistoksi 1966, jolloin kirjastosta tuli vastaavasti Jyväskylän yliopiston kirjasto.
Jyväskylän yliopiston kirjasto on aina sijainnut Seminaarinmäellä. Sen nykyinen osoite on aivan lähellä sen ensimmäistä rakennusta, entistä Viljamakasiinia (nykyinen yliopiston Rehtoraatti), jossa se toimi vuosina 1915–1948. Vuonna 1948–1958 kirjasto sijaitsi entisen seminaarin johtajan asunnossa eli nykyisessä yliopiston Oppiossa. Ennen muuttoa Arto Sipisen suunnittelemaan rakennukseen vuonna 1974 kirjasto sijaitsi vuosina 1958–1974 Alvar Aallon suunnitteleman yliopiston päärakennuksen siivessä.
Kirjaston niteiden hankinta perustui alkuaikoina vahvasti lahjoituksiin ja pienimuotoisiin hankintoihin. Vuosien myötä lahjoituksien määrä on pienentynyt, ja nykyisin kirjaston niteiden hankinta perustuu vapaakappalelain myötä saataviin kirjoihin ja kirjaston omiin ostoihin. Varsinkin vapaakappaleoikeudella on ollut suuri merkitys kirjaston niteiden määrän kasvuun.
Kirjaston historian suurin ja merkittävin yksittäinen hankinta on ollut Minervan antikvariaatin konkurssipesän ostaminen vuonna 1914. Kirjasto osti antikvariaatilta tuolloin yhdeksän junavaunullista kirjoja. Tämä hankinta on kirjaston Fennica-kokoelman pohja.
Kirjaston erikoiskokoelmat[muokkaa | muokkaa wikitekstiä]
Lahjoitusten ja hankintojen myötä kirjastolle on muodostunut erilaisia erikoiskokoelmia. Kirjaston erikoiskokoelmia säilytetään suurimmaksi osaksi pääkirjastossa, mutta osa saattaa sijaita myös eri laitoksilla.[6]
- Libraria – kirjaston inkunaabelit verkossa
- Käsikirjoituskokoelma
- Niilo Mäen kokoelma
- Wariksen kokoelma
- Liikunnan erikoiskokoelmat
- Baltica Index -kokoelma
- Suomessa sijainneiden ulkomaiden lähetystöjen tiedonantoja
- Suomessa toimineiden tietotoimistojen uutisia ja sanomalehtikatsauksia (pääasiassa vuosilta 1934–1962)
- Puolaa koskevia esitelmiä ja luentoja 1930-luvulta
- Keski-Suomen sanomalehtiartikkelihakemisto 1891–1921
Ylikirjastonhoitajat ja johtajat[muokkaa | muokkaa wikitekstiä]
- Ennen kirjaston virallista yliopistoaikaa:
- Martti Airila (seminaarin lehtori) 1912–1917 (kirjastonhoitajana)
- Niilo Rikhard Jussila 1917–1930 (kirjastonhoitajana)
- Walter Appelqvist 1930–1941 (ensimmäinen päätoiminen johtaja)
- Nils Berndtson 1945–1953
- Pekka Raittila 1954–1962
- Ylikirjastonhoitajat yliopiston kirjaston aikana:
- Eeva-Maija Tammekann 1965–1980
- Oili Kokkonen 1980–1996
- Kai Ekholm 1997–2002
- Pirjo Vatanen 2002–2010
- Kirjastonjohtajat:
- Kimmo Tuominen 2010–2013
- Ari Muhonen 2013–2017
- Avoimen tiedon keskuksen johtajat:
- Ari Muhonen 2017–2021
- Pekka Olsbo 2021–
Lähteet[muokkaa | muokkaa wikitekstiä]
- Mauno Jokipii, 1997. Jyväskylän tieteellinen kirjastotoimi 85 vuotta. Juhlaesitelmä Jyväskylän yliopiston kirjaston 85-vuotisjuhlassa 1.10.1997 laajennettuna. Jyväskylän yliopiston kirjaston julkaisuja 41.
- Heli Valtonen, 2008. Kansan sivistäjä, tieteen palvelija, tiedon tallentaja – Jyväskylän yliopiston kirjasto 95 vuotta. Verkkomakasiini 22.1.2008.
Viitteet[muokkaa | muokkaa wikitekstiä]
- ↑ Tutustu kirjastoon Jyväskylän yliopiston kirjasto. Arkistoitu 17.2.2015. Viitattu 17.2.2015.
- ↑ Julkaisuarkisto JYX
- ↑ oonakomonen: Miljoonia euroja maksanut peruskorjaus valmistui aikataulussa, ja nyt Jyväskylän yliopiston kirjaston ovet ovat taas auki: Lähde, ole hyvä Jyväskylän Ylioppilaslehti. 30.8.2021. Viitattu 3.10.2022.
- ↑ a b Arkkitehtuuri | Ari Sipisen isä piirsi Jyväskylän yliopiston kirjastoa öisin vessassa – Pojan toteuttama peruskorjaus voitti Arkkitehtuurin Finlandian Helsingin Sanomat. 3.10.2022. Viitattu 3.10.2022.
- ↑ Yleistä. Kirjasto.jyu.fi (Arkistoitu – Internet Archive)
- ↑ Erikoiskokoelmat Jyväskylän yliopiston kirjasto. Viitattu 2.1.2023.
Aiheesta muualla[muokkaa | muokkaa wikitekstiä]
Kuvia tai muita tiedostoja aiheesta Jyväskylän yliopiston kirjasto Wikimedia Commonsissa
