Liikuntalääketiede
 |
Tähän artikkeliin tai osioon ei ole merkitty lähteitä, joten tiedot kannattaa tarkistaa muista tietolähteistä. Voit auttaa Wikipediaa lisäämällä artikkeliin tarkistettavissa olevia lähteitä ja merkitsemällä ne ohjeen mukaan. |
Liikuntalääketiede on lääketieteen erikoisala, jossa tarkastellaan liikunnan ja fyysisen kunnon välisiä yhteyksiä terveyteen, sairauksiin ja ravintoon. Liikuntalääketieteen tehtävänä on edistää väestön terveyttä, ehkäistä, hoitaa ja kuntouttaa sairauksia ja vammoja yksilöllistä omatoimista fyysistä aktiivisuutta hyödyntäen. Liikuntalääketieteen koulutuksen saaneet henkilöt ovat perehtyneet sekä liikuntaan ja terveyteen että niiden välisiin yhteyksiin.
Liikuntalääketiede hyväksyttiin omaksi itsenäiseksi erikoisalakseen vuonna 1986. Liikuntalääketiedettä voi opiskella pääaineenaan Jyväskylän ja Kuopion yliopistoissa. Liikuntalääketiedettä voi opiskella myös avoimessa yliopistossa Kuopion yliopiston vaatimusten mukaisesti kaikkialla Suomessa. Liikuntalääketiedettä opiskellut voi esimerkiksi suunnitella terveysliikuntaohjelmia sekä seurata niiden toteutumista ja vaikutuksia. Alan asiantuntemusta tarvitaan muun muassa urheiluseuroissa, urheiluopistoissa, kuntoutuslaitoksissa, sairaaloissa, oppilaitoksissa, tutkimuslaitoksissa, yliopistoissa ja puolustusvoimissa.
Liikuntälääketieteen keskukset[muokkaa | muokkaa wikitekstiä]
Opetus- ja kulttuuriministeriö rahoittaa kuutta liikuntalääketieteen keskusta Suomessa. Niiden tehtävänä on liikuntalääketieteellisen tutkimuksen tekeminen, liikuntalääketieteen erikoistumiskoulutus yhdessä yliopistojen kanssa, koulutus, viestintä ja alueellinen palvelutoiminta.[1]
Keskukset ovat Helsingin Urheilulääkäriasema, Kuopion Liikuntalääketieteen tutkimuskeskus, Oulun Liikuntalääketieteellinen Klinikka Oulun Diakonialaitoksella, Paavo Nurmi –keskus Turussa ja Tampereen urheilulääkäriasema. Liikuntalääketieteen keskukset vastaavat yhteistyössä eri yliopistojen kanssa liikuntalääketieteen erikoistumiskoulutuksesta Suomessa. Erikoistuvat lääkärit työskentelevät erikoistumiseen liittyen kolme vuotta eri keskuksissa. Keskusten tärkeänä tehtävänä on myös tieteellisen jatkokoulutuksen järjestäminen tutkimusprojektien yhteydessä ja osana erikoislääkärikoulutusta.
Katso myös[muokkaa | muokkaa wikitekstiä]
Lähteet[muokkaa | muokkaa wikitekstiä]
- ↑ Tietoa meistä Taula. Viitattu 2.12.2022.