Farmasia

Wikipedia
Loikkaa: valikkoon, hakuun
Hygieian malja

Farmasia (muinaiskreikaksi φάρμακον, lääke; myrkky) tarkoittaa lääkkeen valmistustaitoa sekä tieteenalaa, joka tutkii lääkeaineiden ja -valmisteiden ominaisuuksia, lääkehoitoa sekä lääkkeiden valmistamista ja käyttöä. Alkuaan lääkärit valmistivat itse määräämänsä lääkkeet, mutta lääkehoito ja lääkkeiden valmistus eriytyivät ensin muhamettilaisen kulttuurin piirissä 700-luvulla ja 1200-luvulle mennessä Euroopassa. Vastuukysymysten ja taloudellisten hyötynäkökohtien vuoksi voidaan nykyäänkin pitää tärkeänä, että lääkäri ei valmista eikä myy lääkkeitä, eikä lääkkeitä myyvä apteekkari vastaa potilaan hoidosta.

Farmasialla on yhteyksiä soveltaviin luonnontieteisiin, terveystieteisiin ja jonkin verran myös yhteiskuntatieteisiin. Apteekki on perinteinen farmasian alan työpaikka. Nykyään farmasian alan työpaikkoja on melko runsaasti myös teollisuudessa ja hallinnossa. Farmasian symbolina käytetään Hygieian maljaa.

Suomessa farmasia-alan yliopistotutkintoja ovat alempi korkeakoulututkinto farmaseutti ja ylempi korkeakoulututkinto proviisori.

Farmasian osia ja lähialoja[muokkaa | muokkaa wikitekstiä]

Biofarmasia[muokkaa | muokkaa wikitekstiä]

Biofarmasia tutkii lääkeaineiden fysikaalis-kemiallisia ominaisuuksia, erilaisia lääkemuotoja, lääkkeiden valmistustekniikkaa sekä apuaineiden osuutta lääkkeiden vaikutukseen ja säilyvyyteen sekä ihmisten että eläinten lääkinnässä.

Biofarmasia yhdistää farmaseuttisen kemian ja farmasian teknologian fysiologiaan ja farmakologiaan.

Farmakognosia[muokkaa | muokkaa wikitekstiä]

Farmaseuttinen biologia (aikaisemmin farmakognosia) tutkii luonnonaineiden käyttöä lääkkeinä. Tieteenalana farmaseuttinen biologia koostuu kemiasta, perinnöllisyystieteestä ja kasvitieteestä, mutta siinä sovelletaan myös mikrobiologiaa, biokemiaa, farmakologiaa sekä geenitekniikkaa.

Farmaseuttisen biologian tärkeintä tutkimusalaa on farmaseuttisesti käytettävien mikrobien, kasvien ja eläinten metabolia ja edellämainitusta saatavien tuotteiden eli eläin- ja kasvirohdosten tutkiminen.

Farmaseuttinen biologia etsii luonnosta uusia lääkeaineita ja kehittää niille analyyttisia ja biologisia tutkimusmenetelmiä sekä selvittää lääkekasvien keräilyn ja varastoinnin vaikutusta rohdosten lääkeaineiden säilyvyyteen.

Farmaseuttinen kemia[muokkaa | muokkaa wikitekstiä]

Farmaseuttinen kemia tutkii ja opettaa synteettisten lääke- ja apuaineiden kemiaa, uusien lääkeainemolekyylien suunnittelua sekä lääkevaikutuksen kemiallista perustaa.

Farmasian teknologia[muokkaa | muokkaa wikitekstiä]

Farmasian teknologia tutkii ja kehittää lääkkeitä sekä lääkevalmisteiden valmistusprosesseja. Tässä se soveltaa muita luonnontieteitä, esimerkiksi fysiikkaa, biokemiaa ja tekniikkaa.

Sosiaalifarmasia[muokkaa | muokkaa wikitekstiä]

Sosiaalifarmasia on farmasian haara, joka tutkii lääkkeiden käyttöä yhteiskunnallisesta näkökulmasta.

Kliininen farmasia[muokkaa | muokkaa wikitekstiä]

Kliininen farmasia tarkoittaa farmasian alan edustajan osallistumista potilaan lääkehoidon kokonaisvaltaiseen suunnitteluun. Proviisorin tai farmaseutin suorittama lääkehoidon kokonaisarviointi on pienimuotoista kliinistä farmasiaa. Yhdysvalloissa kliininen farmasia toimii kliinisen farmakologian rinnalla. Farmasian osaamista on mahdollista hyödyntää myös Suomen terveydenhuoltojärjestelmässä etenkin lääketurvallisuuden parantamiseksi.

Teollisuusfarmasia[muokkaa | muokkaa wikitekstiä]

Teollisuusfarmasia on tieteenala, joka keskittyy teollisuuspainotettuun lääkevalmisteen tutkimiseen ja tuotekehitykseen. Keskeisiä kysymyksiä teollisuusfarmasiassa ovat lääkekoostumuksen kehittäminen, tuotantoon soveltaminen, lääkkeiden teollinen valmistaminen ja lääkkeiden valmistamiseen liittyvät laatujärjestelmät sekä lääkerekisteröinti.

Farmakologia[muokkaa | muokkaa wikitekstiä]

Farmakologia on farmasialle keskeinen lääketieteen ala. Sen keskeisin tehtävä on opettaa ja tutkia miten lääkeaineet vaikuttavat ja mitkä ovat lääkkeen hyödyt ja haitat.

Toksikologia[muokkaa | muokkaa wikitekstiä]

Toksikologia on keskeinen ala uusien lääkkeiden kehitystoiminnassa. Kaikki uudet lääkeaineet joutuvat käymään läpi perusteellisen toksisuustutkimusten patteriston, ennen kuin niitä voidaan testata ihmisille.

Kliinisen lääketieteen alat[muokkaa | muokkaa wikitekstiä]

Erityisesti lääkkeiden kehitystoiminnassa farmasia toimii yhdessä käytännön lääketieteen kanssa. Suomessa tästä on ollut esimerkkinä mm. tiettyjen silmälääkkeiden kehittäminen.

Aiheesta muualla[muokkaa | muokkaa wikitekstiä]

Tämä lääketieteeseen liittyvä artikkeli on tynkä. Voit auttaa Wikipediaa laajentamalla artikkelia.