Kokapensaat

Wikipedia
Loikkaa: valikkoon, hakuun
Kokapensaat
Erythroxylum coca
Erythroxylum coca
Tieteellinen luokittelu
Domeeni: Aitotumaiset Eucarya
Kunta: Kasvit Plantae
Alakunta: Putkilokasvit Tracheobionta
Kaari: Siemenkasvit Spermatophyta
Alakaari: Koppisiemeniset Magnoliophytina
Luokka: Kaksisirkkaiset Magnoliopsida
Lahko: Malpighiales
Heimo: Erythroxylaceae
Suku: Erythroxylum
P.Br.
Lajeja
Katso myös
 Wikispecies-logo.svg Kokapensaat Wikispeciesissä
 Commons-logo.svg Kokapensaat Commonsissa

Kokapensaat (Erythroxylum) ovat Erythroxylaceae-heimoon kuuluvia kasveja. Niistä suurin osa kasvaa pensaina tai pieninä puina Etelä-Amerikan viidakoissa tai niityillä.

Luokitus[muokkaa | muokkaa wikitekstiä]

Kokapensas kuuluu Erythroxylaceae-heimoon. Vanhentuneen Cronquistin järjestelmän aikana Linales-lahkoon, mutta nykyään lahkoon Malpighiales.

Ulkonäkö ja kasvupaikat[muokkaa | muokkaa wikitekstiä]

Kokapensaat saattavat kasvaa kolmemetrisiksi ja viihtyvät sekä kosteilla että kuivilla alueilla 500–1500 metrin korkeudessa merenpinnan yläpuolella. Erityisen hyvin kokapensaat kasvavat Andien itäosissa sekä Amazonin alueella. Pensaiden lehdet ovat soikeita, tumman- tai kellertävänvihreitä; kukat taas kellertävänvalkoisia ja melko mitäänsanomattomia. Tiheän kasvillisuuden joukosta kasveja on usein vaikeata erottaa. Kokalajeista useimmat kasvavat Keski- ja Etelä-Brasiliassa.

Päihdekasveja[muokkaa | muokkaa wikitekstiä]

Vain kaksi lajia, Erythroxylum coca ja Erythroxylum novogranatense sisältävät niin paljon kokaiinia että niitä kannattaa viljellä päihdetuotantoa varten.

Kokapensaita on viljelty Andeilla vuosisatojen ajan. Andeilla elävät kansat ovat pureskelleet kokapensaan lehtiä helpottaakseen vuoristoilmanalassa kiipeämistä. 1980-luvulta alkaen kasvit ovat saaneet huonoa mainetta, koska niistä voidaan valmistaa kokaiinia. Maailman kokaiini on suurelta osalta peräisin Etelä-Amerikasta. Kolumbia on maailman suurin kokaiinin tuottaja, Peru toiseksi suurin.

Alkuperäisväestöllä on tapana kuivata lehdet ja jauhaa ne huhmareilla. Kokapulveri sekoitetaan sitten tuhkaan, poltettuun kalkkikiveen tai kasvien Cecropia ja Pourouma (mulperikasveja Moraceae) poltettuihin lehtiin. Sekoitusta käytetään purumällinä, joka niellään hitaasti pieninä palasina.

Kokapensaiden viljely ja käyttö[muokkaa | muokkaa wikitekstiä]

Kokaviljelmät (Cocales) peittävät nykyään Bolivian, Perun, Ecuadorin ja Kolumbian porrastettuja rinteitä. Viljelmien koot vaihtelevat suurista plantaaseista pieniin perheviljelmiin. Kokanviljelyn menetelmät ovat pysyneet pohjimmiltaan muuttumattomina vuosisatojen ajan. Kokaa käytetään salaatin tavoin ja siitä tehdään teetä. Lehdillä on piristäviä vaikutuksia, ja se auttaa korkealla vuoren rinteillä vähähappisessa ilmassa päänsärkyyn. Lehtiä on käytetty myös leipien ja pastan mausteena, hammastahnoissa, shampoossa ja alkoholin maustamiseen.[2]

Coca-Cola Company ostaa kokalehtiä kuuluisan, salaisen virvoitusjuomareseptinsä raaka-aineiksi. Perusta yhtiö ostaa noin 115 tonnia ja Boliviasta 105 tonnia lehtiä vuosittain. Myös esimerkiksi Red Bull energiajuoman valmistamiseen käytetään kokapensaan lehtiä. Red Bull juomaa valmistavan yhtiön mukaan kokapensaan lehtiä, joista kokaiini on poistettu, käytetään aivan yleisesti makuaineena elintarviketeollisuudessa. Periaatteessa kokaiini poistetaan lehdistä, eikä sitä päädy mihinkään niistä juomista missä sitä käytetään makuaineena. Toukokuussa 2009 kohua herätti kahden Saksan osavaltion päätös vetää mynnistä Red Bull -energiajuomaa koska joistakin juomista oli löytynyt kokaiinin jäänteitä.[1]

YK on kieltänyt koka-tuotteiden kaupan, mistä Coca-Cola Company on saanut poikkeusluvan, joten tuotteita ei voi viedä ulkomaille sopimukseen liittyneihin maihin.

Kokaviljelmä voi muodostua yhdestä pellosta ja olkikattoisesta vajasta. Vajassa kasvatetaan pieniä taimia, kunnes ne ovat 45 senttimetrin korkuisia. Sen jälkeen taimet istutetaan riveihin. Viiden vuoden kuluttua pensaat ovat täysikasvuisia eli 2–3 metrin mittaisia. Sato voidaan korjata 3–4 kertaa vuodessa, kunnes pensaat ovat 20–50 vuoden ikäisiä.

Tyypillisimmät sadonkorjuuajat ovat maaliskuu, kesäkuu, ja loka- marraskuu. Vuoden viimeistä sadonkorjuuta kutsutaan Kaikkien pyhien sadonkorjuuksi. Lehdet poimitaan ja levitetään sitten ohueksi kerrokseksi kuivumaan aurinkoon. Kuivaus lopetetaan ennen kuin lehdistä tulee hauraita. Ne saavat säilyttää muotonsa ja kiiltonsa, ja jos niitä säilytetään oikein ne säilyvät vuosikausia.

Suuria Erythroxylum coca -viljelmiä on Argentiinassa, Länsi-Brasiliassa, Boliviassa, Perussa ja Kolumbiassa. Viljeltynä koka kasvaa jopa 2000 metrin korkeudella.

Kokapensaan tuhoaminen[muokkaa | muokkaa wikitekstiä]

Yhdysvallat käyttää useita miljardeja dollareita vuodessa kokaiiniviljelmien tuhoamiseen. Tuhoamista tehdään mm. ilmaruiskutuksilla, jotka tappavat kasvit. Kokaiiniviljelmiä ei ole onnistuttu tuhoamaan. Vuonna 2007 Kolumbiassa kasvatettiin lähes yhtä paljon kokaa kuin ruiskutusten alkaessa vuonna 2000. Viljely on siirtynyt suurilta pelloilta pienempiin palstoihin. Kolumbia saa avustusta tarkoitukseen noin neljä miljardia dollaria vuodessa. Lentoruiskutusten on syytetty myös saastuttavan ympäristöä ja pilaavan pohjavedet, mikä oli vuoden 2007 alun Ecuadorin ja Kolumbian välirikon syy.

Lähteitä[muokkaa | muokkaa wikitekstiä]

  1. [1]

Aiheesta muualla[muokkaa | muokkaa wikitekstiä]