Plastiikkakirurgia

Wikipedia
Loikkaa: valikkoon, hakuun
Walter Yeo, ensimmäinen tunnettu onnistuneen plastiikkakirurgiaoperaation läpikäynyt henkilö, ennen ja jälkeen ihonsiirron. Operaation teki Sir Harold Gillies vuonna 1917.

Plastiikkakirurgia tarkoittaa korjaavaa kirurgiaa, jolla muokataan kehon epämuodostumia tai kehoon tulleita vammoja mahdollisimman normaaleiksi ja toimiviksi. Plastiikkakirurgia jaetaan kahteen alueeseen. Rekonstruktiiviseen plastiikkakirurgiaan, jolla pyritään palauttamaan ruumiinosan toiminta mahdollisimman normaaliksi ja samalla myös normaalin näköiseksi ja kosmeettiseen tai esteettiseen kirurgiaan[1], jolla pyritään muuttamaan ruumiinosan toiminta tai ulkonäkö asiakkaan toiveiden mukaiseksi. Rekonstruktiivisen ja kosmeettisen kirurgian raja on kuitenkin hyvin häilyvä. Kosmeettista plastiikkakirurgiaa ei periaatteessa tehdä julkisen terveydenhuollon piirissä.

Termi tulee kreikan kielen sanasta plastikos, muokata tai muotoilla, eikä sillä ole siinä mielessä suoraa yhteyttä muoviin tai ”muoviseen” leikkaukseen, mihin se helposti yhdistetään.

Viime vuosina kosmeettinen plastiikkakirurgia on ollut vahvassa nousussa, kun tekniikat ovat parantuneet ja halventuneet. Myös aiheeseen liittyvät draamasarjat ja tosi-TV-sarjat, joissa ihmisille suoritetaan täydellinen muodonmuutos, ovat lisänneet leikkausten muodikkuutta.

Suomessa esteettiseen plastiikkakirurgiaan erikoistuminen ei ole mahdollista.lähde?

Potilasturvallisuus esteettisessä kirurgiassa Suomessa[muokkaa | muokkaa wikitekstiä]

Ennen potilasvahinkolain muutosta vuonna 1999 esteettinen kirurgia ei ollut Suomessa lain piirissä, mutta nykyisin sitä pidetään terveyden- ja sairaanhoitoon kuuluvana.[2][3] Potilasvakuutuskeskus myöntää kuitenkin korvausta vain silloin, kun leikkaus on tehty väärällä menetelmällä ja Suomessa.[4] Jos asiakas on tyytymätön esimerkiksi leikatun nenän ulkonäköön, hän joutuu turvautumaan kuluttaja-asiamieheen.[4] Esteettisen kirurgian toimenpiteisiin liittyy merkittäviä riskejä.[5] Esimerkiksi joka kolmas rintaimplanttileikkauksessa käynyt on kokenut ongelmia, ja joka viides leikkaus joudutaan uusimaan.[6] Myös kosmeettisen kirurgian markkinointi on ajoittain ollut asiatonta, ja sitä on esimerkiksi kohdistettu alaikäisiin.[7] Kuluttaja-asiamies on joutunut puuttumaan markkinointiin.[8]

Plastiikkakirurgisia toimenpiteitä[muokkaa | muokkaa wikitekstiä]

Lähteet[muokkaa | muokkaa wikitekstiä]

  1. Esteettinen kirurgia Therapica Fennica. Kandidaattikustannus Oy. Viitattu 7.6. 2009.
  2. Anna Heinonen 2007. Hyvän hoidon reuna-alueilla. Potilasvahinko lääketieteellisen toiminnan valossa. Helsingin yliopisto, Pro gradu -tutkielma.
  3. Hallituksen esitys (1998)
  4. a b Mies kauneusleikkauksessa
  5. Teija Kynkäänniemi: Kauniiksi leikattu ruumis (pdf) (Pro gradu -tutkielma) Jyväskylän yliopisto. Viitattu 7.6.2009.
  6. Joka viides rintaimplantti vaatii uusintaleikkauksen Turun sanomat. 30.10.2004. Viitattu 7.6.2009.
  7. Kuluttajavirasto Viitattu 7.6.2009.
  8. Tarvitseeko luontoäiti apua? 1.9.2007. Mtv3.fi. Viitattu 7.6.2009.

Kirjallisuutta[muokkaa | muokkaa wikitekstiä]

  • Kinnunen, Taina: Lihaan leikattu kauneus: Kosmeettisen kirurgian ruumiillistuneet merkitykset. Helsinki: Gaudeamus, 2008. ISBN 978-952-495-053-4.
  • Nordström, Rolf Erik August: Esteettinen kirurgia. Helsingissä: Otava, 2001. ISBN 951-1-17730-3.

Katso myös[muokkaa | muokkaa wikitekstiä]