Yhteiskuntapolitiikka

Yhteiskuntapolitiikka (saks. Gesellschaftspolitik) tarkoittaa toimia, joilla pyritään järjestämään yhteiskunnallisia oloja sekä tieteenalaa. Yhteiskuntapolitiikka voidaan ymmärtää yhteiskuntaa tuottavaksi, sääteleväksi ja kuvailevaksi politiikaksi . Suomalaiseen sanastoon termi tuli 1900-luvun alussa alan saksalaisesta kirjallisuudesta .

Yhteiskuntapolitiikka toimintana

Yhteiskuntapolitiikalla tarkoitetaan toimia, joiden tarkoituksena on järjestää yhteiskunnan olot tarkoituksenmukaisella ja oikealla tavalla ottaen huomioon tehokkuuden sekä oikeudenmukaisuuden asettamat vaatimukset. Julkinen valta vaikuttaa keskeisesti kunkin maan yhteiskuntapolitiikkaan, mutta myös kansalaisjärjestöt, yritykset, tiedotusvälineet sekä tavalliset kuluttajat ja kansalaiset harjoittavat yhteiskuntapolitiikkaa.

Yhteiskuntapolitiikka tieteenalana

Yhteiskuntapolitiikka kuuluu tieteenalana yhteiskuntatieteisiin. Yhteiskuntapolitiikan tutkimuksen kohteena ovat yhteiskunnan tila, kehitys ja muutos sekä keinot edistää hyvinvointia ja lievittää sosiaalisia ongelmia. Yhteiskuntapolitiikan tieteenalan tehtävänä on tuottaa teoreettisesti perusteltua tietoa yhteiskunnasta. Yhteiskuntapolitiikka pitää luonteensa vuoksi sisällään yhteiskuntafilosofisia kysymyksiä ja on näin lähellä yhteiskuntatieteiden filosofiaa.

Yhteiskuntapolitiikan oppiaineen suuntautumisvaihtoehtoja ovat muun muassa talouspolitiikka, ympäristöpolitiikka, innovaatiopolitiikkaa, työpolitiikka, kulttuuripolitiikka ja sosiaalipolitiikka. Suomessa yhteiskuntapolitiikkaa voi opiskella pääaineena Itä-Suomen, Jyväskylän ja Helsingin yliopistoissa. Yhteiskuntapolitiikan pääaineopiskelijat valmistuvat yhteiskuntatieteiden maisteriksi tai kandidaatiksi.

Yhteiskuntapolitiikan oppiaineesta tutkinnon suorittaneet ovat hakeutuneet työelämässä hallinto-, tiedotus-, tutkimus-, asiantuntija-, opetus- ja erilaisiin suunnittelutehtäviin, yleensä julkiselle sektorille. Myös hakeutuminen yritysten ja järjestöjen palvelukseen on yleistynyt huomattavasti.